~konapiätitäh sammalel, kiidzimel, ann ei vilu seinämpuazuloiz läbi piäze~ (tiivistetään seinät sammalin, kiitsin=kivisammal)
~konsa sie opassuit lukomah~ (pakotettiin lukemaan 7-vuotiaana, omasta tahdosta 30-vuotiaana, lukeminen ei ole "lasten juttu", vielä vähemmän levottomien naimaikäisten nuorten)
~konzaba tuled meilä~
~konza tuliit kodih~
~konzu tuled käymäh~ (seurallisuus)
~konza on, silloin laitetah~ (hyvin sanottu)
~ne on suuret konza ku hyvin kazvau, a toittsi hienod on~ (mesimarjat)
~pedra sauda ei varaja konz on poarmaiga~ (porojen suojeleminen paarmoilta savulla)
~konza lähtenen, ga siid i jouvan~
~sih kurgi kuoloo konzu suot sulaa~ (kuolee vai häviää pesimään)
~konzu lehti lähtöö ylen myöhäh, sit se lähtöö lumi myöhäh~
~eikä i pojat emätetä ni konza~ (emättää eli "kiroilla" eli kutsua apuun emo-jumalattaria)
~tyhjäh elä ammu ni konza~ (vrt. arjalaisten tyhjän ampumiseen suunnitellut "ampumaradat")
~ei hyvä pahua luaji ni konsai~
~kylä on tuaz lähil, ga minä sih kyläh ni konzu vi en ole käynnyh~ (vieraat kylät ja omat sukukylät)
~akka sanou jotta neuvon semmosen konstin~ (akka=noita)
~oli niidä konstikkahie, ylen oli konstit kovat, toizel paremmat~ (tietäjillä)
~mie olem monta kertoa ollun konstuimassa~ (taikomassa)
~kontakka~ (noitarumpu)
~se karjeh kuulu sen kontien~ (karjunta, vrt. karjalaiset, karjujan lapset)
~kontie sortau eänen~ (uskomus)
~ei sanottu kontieksi vain mesikämmeneksi ta mettsäläiseksi, ta mössiksi~ (karjujan kiertonimiä)
~se karjoa repiy kesällä jos kontieksi sanou~ (vieras karja, oma karjuja)
~kontiella on yhem miehem mieli, ta yheksäm miehev voima~ (vai seitsemän)
~se kontie kun nyletäh ni se on niinkur rahvas~ (ihmisen kaltainen)
~sentäh ei kontiel lihoa syöty~ (sukulainen eli toteemieläin)
~suuressa pyhässä elä mainitse kondieda, kezällä tulou vastah~
~vägev on kondie metsäz, ga yhelleh tallah moatah~
~kondeiloin luapat ollah suuret~ (käpälät)
~kondii eläy lagieloiz mualoiz~
~emämpiän aigah kondiel on kiimaigu~ (elokuun puolivälissä)
~kondii nylgietäh, razvad otetah vatsaz, kynnet, hambahat, keroi otetah~ (parantamiseen ja taikakaluiksi, keroi=kurkkutorvi)
~kondiehuizil olla~ (leikitään kontionmarja-nimistä leikkiä)
~kondiikoiran sugu juoksou hyvänny~ (karhukoiran)
~kondiikoiral on suunlaes primietty~ (merkki)
~kondienajai koiru~ (koirien käyttäminen metsästykseen arjalaisilta omaksuttua perinnettä, aitojen metsästystaitojen katoamisen alkua)
~lemmeks pannah kondienkynsi, kondienhammaz da veittsi~ (lemmentaikaan)
~kondienhyyhky~ (karhunputki)
~kondienhändy~ (otava)
~kondienjussi~ (ukonparta)
~kondienkynzi pidäy panna lemmekse~
~kondienkämmendy puhaldukseh otetah, libo mi on sattavunnuh~ (kontionkämmen kosteilla mailla kasvava suurilehtinen kasvi)
~kontien käpäleä lämmitettih tulella ta siitä painettih pissosta~
~kondienkäbälä~ (rentukka)
~kodi piiretäh muah, yks rubiou kondiekse, se magoau koin sydämez, lapset tullah pihah hänem marjoa poimemah, kondiemmarjoa poimemmo, sit kondie hyppeäy jällez ajamah, k ei taboa, sit järelleh kodih, kui tavannou, sit se tavattu menöy kondiekse~ (kontionmarja-leikki)
~kondienmarjapuu~ (konnanmarja, actaea spicata)
~kondiennahku hyväkse pidäz olla~ (unessa nähty karhuntalja, kaikki karhuun liittyvä hyvää ja parantavaa)
~ual pietäh kondiennahkoa muatez~
~kondiennora~ (pesä, vrt. Noora)
~hagoloin keskez on kondiempezä, ei lumi ni vezi sinne mene~
~kondienrazva syyhymizeh hyvä on~
~kondienrazval palanuttu voitah, ta hieratustu~
~kondiensienie ei meilä syödöä~ (lampaantatteja)
~viel on yksi loatu semmoista kun sanottih jotta kontientakku~ (kontionjussi, kontionvilla)
~kondienvill on lyhyd järei heiny~
~kondienvillikkö~ (kontionvillaa eli ukonpartaa kasvava heinikkö)
~se oli oikieta kontieperöä, sielä se aina liikku se kontie~ (voisitteko "päättäjät" pyhittää jäljellä olevat kontionperät luonnonsuojelualueiksi)
~konto on tunturin nenässä, tulou vihma~ (konto=sumu, usva)
~kontokas korbi~
~stokanoi kondratah, kilkahutetah vassakkah~ (lasien kilistämisen vieraasta alkuperästä)
~kontteikko nurmi~ (kuoppainen)
~kohastani kun kontin kannan niin eistäni evähät syön~ (sanonta)
~konttilois harttsuo kulletettih~ (hartsu=ruoka)
~tsihka konttolois kävelöö~ (vesikko maan koloissa)
~sie häi konttolois elelöy kunittsu~ (näätä)
~kontozikko korbi, lodmu~
~gonttsan lihat on kuivettu~ (kojaman, uroslohen)
~kontu~ (uusi kevätruoho, vrt. kontu)
~afitsieral oli konuhannu~ (upseerilla tallihannu eli renki, arjalaiset hevosineen ja hevospalvelijoineen, "mannerheim")
~hiiri kovahteleh~ (hypähtelee)
~plässie kopahuttoa~ (tanssii)
~kopakka imehnini~ (touhukas ihminen)
~kopara~ (poron sorkka)
~ompa niitä kaloja koko kopareh~ (läjä)
~kobarehem muarjoa keräin~
~taivaz on kobarehilleh, järielöil pilvilöil~ (paksuilla kumpupilvillä)
~ei pie kopata, ottoa vierasta~ (varastamisen vieraudesta, vrt. arjalaisten "myymälävarkaudet")
~kyllä se kala koppoau, konza vai otannaks on~ (nappaa)
~nahku kobajoa, suoravaizeks on jeännyh~ (huonosti parkittu nahka)
~elä tyhjiä kopaja~
~kopeikkavarba~ (vaivaiskoivu)
~kopeikavarbat~ (suolla kasvavat heinät)
~vielä se on kopera ukko~ (reipas)
~mua kopettau sygyzyl, ku mua on kylmänny~ (kopisee)
~levo vai kopettau, ku vihmuu~ (katto rapisee sateella)
~tuulou, huavan lehted kopettau~ (haviseva puu)
~tuulistih, lehted muas kobevuttih~ (rapisevat)
~se on katso hyvä tsutsalo~ (kummitus)
~kobineh kuuloo, kembo sie tuloo~
~mua kobizou, ken tulij ollou~
~kopjo~ (vieraan keihäs-sanan kotoperäisiä vastineita)
~puun tuulella kumuau juuriloin ke, se i kobla~ (juurineen kaatunut puu)
~koponi~ (lörpöttelijä, sukunimiksi muuttuneita luonnenimiä)
~koppajaguo piettih~ (jaettiin syötäviä kopasta niin että jokainen sai ottaa mielensä mukaan)
~ei pyystä kahej jakuo, koppalasta kolmeh mieheh~ (eivät metsästämisen arvoisia, pyydetään suurikokoisia uroslintuja)
~koppal on emättsy~ (naaras)
~mänin metsäh metsoi, tulin kodih ga koppalo~ (sanonta)
~vanhua akan koppaluo sie vai oldih~ (koppeloa verrataan vanhaan naiseen)
~koppalahaukka~ (kanahaukan vanhempia nimiä)
~antoko mettsä mettsojah, korpi koppalaisijah~ (alkusointu)
~koppi~ (pieni pärevakka)
~hyppiy koppiu hagoizel da toizel marjastu tuomah, kazvan da kazvan~ (hoetaan lasta hypitettäessä)
~kokoll on kovat koprat, miul on kolmie kovemmat~ (kotkan kourat, loitsusanoja)
~saim marjaa kobran täyven~ (kourallisen)
~pahal ku sormen annat, se viey kogo kobran~ (itsensä myymisestä "markkinavoimille")
~tervasta pannah kobrah tuulastaes~ (tervaksia veneen kokkaan)
~kobraheinä~ (oravanmarja)
~piened on kobraized lapsuol~
~kobramuksen otti marjoa~ (kourallisen)
~älä kobri syömizii~ (ruuan pyhyydestä)
~kobristeli kulakkuo, nosteli, ga lyönnyh ei~ (näytti nyrkkiä, uhkaaminen omaa, lyöminen vierasta)
~vattsua kivisti kobristi~ (kouristi)
~kobrittaen andoi~ (kourakaupalla)
~kobrittajen jakoi loput kalad~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
