~sijaz lähtöö, toizeh i kopsahtau hyppeäy~ (oksalta oksalle hyppivä lintu)
~Vetehisellä om ittseh luvannun~ (saadakseen suuren kalansaaliin, tosi kalamies, kuolee hukkuen)
~piti olla semmosek kannattomat jotta ei, sanotah, kopseh kuulu kun kävelöy~ (kuolleen kengiksi)
~tuota tuuli tutjutteli, vejen henki heilutteli, oalto rannalla ajeli, kopsu rannalla kohosi~ (kopsu vieraan vaahto-sanan kotoperäisiä vastineita)
~on kopsuo kosessa~
~lihoa koptitah~ (savustetaan)
~tikku puudu nokal koputtaa~ (tikka)
~egläi oli gorembi, tänäpäi on hoivembi~ (kurjempi, parempi)
~gorahini ristikanza~ (onneton, kurjuudesta ja kärsimyksestä voimansa ottavat "uskonnot")
~korppi kuusesta korahti~
~kuoliel kaksi kerdastu vai hengi korahtih~
~ku koroi lyhkäzembäh korahutaldau, lyhembi kevät on~ (koroi=palokärki)
~kaheksa ilmas sain~ (synnytin 8 lasta, synnyttää-sanan vieraasta ja myöhäisestä alkuperästä)
~koroi puudu koraittau keväjel da sygyzyl~
~iänen korakoitti, kylmin kui~ (kähensi, vilustuin)
~ei ole jouduo pidämäh purguo eigä pakaista~ (pyryn ja pakkasen pitäminen)
~magoau korajau~ (kuorsaa)
~koroi korajau~ (koputtaa)
~sykysyllä korttehii koratah, vejestä niitetäh, kortehta, kaisloa~ (käsitöihin)
~ta kun kortehta korattih ni sinne sekah tuli kalevaisie~ (lumpeita)
~magoau koravuttau, j on uinunnu~ (kuorsaa, nukahtanut)
~keviäl kärgi korauttaa~ (tikka / palokärki)
~tikku koravuttau~
~ku koroi lyhkäzembäh korahutaldau, lyhembi kevät on, ku pitkembäh koravuttau, nii pitkembäks kevät merkittih~ (tärkeä kevätlintu)
~koreikko on kuuzenviivikko, veitöi suo, kangahan lajjad~ (kuusia kasvava rämeikkö)
~kebjeim puu on koreikol, oksoa on vai ladvaizes~ (rämepuista)
~neidizen kohtuskoitti, a mutsoiks ei ottanuh~ (vrt. arjalaisten vastuusta vapauttavat
"abortit")
~korengone~ (koskikara)
~mie otan korvon d ammullan vettä, a sie tuo korendo tullessas~ (veden kantamiseen käytetty keppi)
~korennol vettä kannettih~
~korennalla survotah vuatetta~ (vaatteiden pesemiseen käytetty keppi)
~korendozel burzuttav vetty sovan ker~
~korennod lennelläh~ (sudenkorentojen ilmestyminen)
~vihmad roih, korendod lennelläh~ (sadekorennot)
~korentau rejen, loatiu korieksi~ (koristelee rekeä)
~korendotähet~ (orionin tähdistön keskiosa)
~korevutti mutsoin~ (toi vaimolleen kauniit vaatteet)
~seizo pystymbäh, ole korhakembah~ (ryhdikkäämpi)
~lindu höyhenie korhistelou, lendämäh lähtöy~ (lintu_tietäjä)
~hebo varai masinoa~ (pelkää masinaa eli junaa, lopettakaa vieraiden asioiden nimeäminen omilla sanoilla myynnin lisäämiseksi)
~elä ole noin korie, mistä hyvästä olet korie~ (ylpeä)
~vai on häi korei, ei ni tervehytty toizel tie~
~korei kuuzi~ (pitkä ja suora)
~korietoiz vai suured herrad ajetah~ (kuomullisissa vaunuissa, vrt. limousiineissa, mannejen koreilevasta luonteesta)
~koristutti puarad, pani junuo~ (koristeli puseron raidoin)
~korjaz on katuhku jalloil, kondientallu peräz~ (reen peitteitä)
~korjanjallaz on lyhembi da kajjembi~ (korjan eli ajoreen jalas)
~korjanlaidupuu on jyrgynäine, koivuine, käzvarren järevyz~ (ajoreen halkaisematon laitapuu)
~korjanlehti~ (ajoreen sepälauta)
~korjuregi on huvembi da lyhembi kresloi, lajjad näbiembäd, hoikembad~ (kresloi=laitareki)
~Pänttö läksi luokoja korjoamah voaran alta~ (etunimiä, kantasana päntö)
~rysät pitäis korjata, kun kevät tulou, nin soau porieh~
~korjazin tänä piänä kengie~ (työ / päivä)
~kontie on korjulla, sillä ei ole pesöä~ (karhunpesä=korju)
~kondii korjohol magoau~
~korjuhuol maguau kondii, sie vai havuloil votkottau~
~korjus~ (kosken niskaan tehty kivipato)
~ei ole koin korkevuosta eikä suvun suuruvuosta~
~suuvanneh oli miun korkevus~ (rysän suuvanne)
~viel on korennon korgevuol päivä~ (puiden korkeudella)
~Kukkuri on kaikistah korgein vuara~
~korgeiz ajatuksiz olen ylen~ (syvissä)
~ned on korgietkorvat koirat~ (pystykorvat)
~korgiekorvani koira~
~korkka~ (jäädytetty kelkkamäki)
~korkoloilla pitää verkot laskii~ (matalikkoon)
~korolla verkkuo piettih~ (luodolla)
~no se on korko semmoni, luuvolla~
~rindoih on korgo jo jamottu~ (rintaverkkoihin)
~tämä on korgoza järvi, monda venehtä on korgeloihi kuadunut~ (kareihin)
~korkonimi, sanou, miula on Teppini~ (sukunimi)
~se oli korkonimi se Törö-Miikkula~ (liikanimi)
~midä puuttuo, sidä i pagizet~ (puhut mitä sattuu)
~merrassa kaksi dugaa, yksi gorlo~ (kaksi kaarta, yksi nielu)
~linnaz meidä sanotah korlakaks, venalazed~ (venäläisten linnat eli kaupungit)
~papil on kormani syvä~ (papilla syvät taskut, ahneus teeskentelee rakkautta)
~ga nygöi katsommoz, keväd rubei pitkenemäh~
~kormu~ (sytykepuu)
~kormupuu~ (kynsipuu, puu joka suojaa nukkujan jalkoja tulelta)
~kuules koroi kulleh korauttaa ondeh puuh~ (koroi-nimen alkuperästä)
~koroi kezeä sanou, anna tietäh, kos tulou~ (tikkojen keväinen pesäkolojen valmistus kesäntulon merkkejä)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
