~korozikko~ (kivinen luoto)
~hinnat korrottih tavaroil~ (totuttaa ihmiset vieraisiin hyödykkeisiin ja sitten pikkuhiljaa korottaa hintoja=kapitalismi)
~veruo korrotellah~ (pakottaa ihmiset antamaan osan työnsä hedelmistä valtiolle eli valtaapitäville ja sitten pikkuhiljaa korottaa prosenttia=sosialismi, ahneuden ja toisten työstä elämisen eri muotoja)
~korrottamizeh pagizou, ei painamizeh~ (puhuu kiitellen)
~tämä pertti unda korotuttoa, ei anna ni moata~ (makuupaikan vaikutuksesta uneen)
~korbi on ylen pimie ta tihie kuuzikko~
~korbiloissa eletäh kondiet~
~korbiloiz on suurdu buoloa, g ei moized magiet kui kangahil~ (korpipuolukat)
~korvez ainos kuuzipuudu~
~pitky korb oli kohtu taivastu~
~korbiene, valgei pieni kalane, suomukset on ku sijjal, hienot ollah vai~ (korpiainen, seipi)
~korbijain on särrimmoine, pitkembi da laihembi särgie~
~korbiestu pyytäh lahtez~
~korbikanabrod om pitkembät kangaskanabroloi~ (kanervoja)
~korbikoivu kovembi on kaseskoivuo, oksoa vähembi~
~nuori koiv on kaseskoivu, vanhu koiv on korbikoivu, sil on tuohi sangei~ (sangei=paksu)
~korbikoivun tuohi om mustembi tädä kasesmoan koivuu~
~korbikoivud om parembat halgiemah kaskeskoivuo~
~korbikoivu laihu koivu, ei ole nälttää~
~korbikoiv on jygiem kangaskoivuu~
~ei sovi suopetäjä korpikuusen kumppalikse~ (vertauskuvat luonnosta)
~korbikuuzez on nuavoa oksiz~
~kangaskuuz on hudrembi da kebjembi korbikuustu~
~korbikuustu poltammo, lattien ragoh pyssetäh pärettä, kunnepäi koadunoo, siel miul sulhani puuttuu~
~kunne korbikuuzi kuadunnoo, sinne mie miehel~
~korbikuustu poltetah synnymmuan aigah, kudoah puoleh kuaduu, sid neidine menöy sinne päi miehel, toizel ei kuavu ni kunne, sid neizakaks jiäy~ (katsotaan enteitä joulun ja loppiaisen välisellä ajalla)
~korbileppy on kovembi kangazleppii~ (korpileppä)
~korbilöpsöi, mustu da suuri~ (korpisammakko)
~korbilötöi, mussembi muida löttölöi~
~korbimarjad on kargiembat kangazmarjoi~
~korbimua om mehevembi kui kangazmua~ (kosteampi)
~korbinenäksyd~ (korvennenä eli niemi)
~korbineädä~ (tumma näätä)
~korbinoavu kazvau kuuzen rungaz ymbäri~
~korpinsilmä~ (petäjän roso)
~korbipaivu, pitkä, syväim musta~ (korpipaju)
~korbipaivuz on vähemb oksoa da oigiembi kui kaskespaivu~ (kaskes=lehto)
~korbipiäsköi~ (tervapääsky)
~oled aiga korbipiäsköi~ (likainen, tummasta väristä)
~pitkembät heinät kazvau korbirannal~ (rannassa eli reunassa)
~olet kui korbiratsoi, ainoz rädzyl otat~ (räkättirastas)
~akkoin iäni kuuluu kui korbirattsaloin~ (noh noh)
~korbisammal~ (karhunsammal)
~korbitsakka, suuri tsakka, korbiloiz enimyttäh, kesteä jällel muida~ (korpihyttyset)
~korbitsakk on suuri, pitkäd jallad~
~korbituohi~ (paksu tuohi josta valmistetaan tuohitervaa)
~kuuluo kun korpit siinä kruokutah~
~korppi krungahtelou~
~elä korzitteliete, sano oigieh, ku olloo midä sanottavoa~ (nälvi, sano suoraan)
~no mitä se tuo Huurei korsiutuu, yhtä hyvänä vierahana häntä om pietty kunn i muita~ (tasapuolisuus)
~jalatsit korskutah kun ollah uuvet~ (jalatsit=kengät)
~kolmittsi tänä suvena mato juureni mateli, korppi korsku latvallani~ (kesiä muistetaan kohdattujen eläinten mukaan)
~kortehtahan se hyvin syö pedra~ (poro)
~korttehie ihan kazvo~ (suolla)
~myö niitämmö kaksin regilöin kortehta erähin vuozin~
~märril niittuloil, lemilöile korteh kazvau~
~korteh kazvau vezikohtile~
~kun oli mussaksi kuivettu korttehem peät, nin siitä osutettih meilä jotta tuoss ov Vetehisel lehmä syönyn~ (vai poro)
~kortehheiny~ (järvikorte)
~kortehheinä~ (angervo)
~kortehmadoni, kahen kynnem piduhus, korttehen sydämeh mänöö~
~kortehmadoine on kortehen sydämez, valgei, jalgoa äjjy~ (vaalea monijalkainen mato)
~kortehikaz lemi~
~därvessä ollah ruuvikot, korttehikod i kazlikot~ (vesikasveja)
~jogiranda on korttehikko~
~tämänvuodin Jumala ei ole hyvä, pitkän keveäm pideä~ (luojahenkien ja vuodenaikojen yhteydestä, kaksi ja kaksi)
~undu korot kaikkie, pitkän yön ku magoat talvel~ (ehdit nähdä kaikellaisia unia, talvi unen aikaa)
~minä pijän korvalla, jotta ken sielä matkoau~ (pitää korvalla)
~pane korva kuulomah~
~korval tark oli häi~
~lapsie vedäy korviz~ (ruumiillisen kurittamisen vieraudesta, väkivaltaa ihailevien arjalaisten perinnettä)
~kiukoassa on korva~ (kylki)
~lämmin koti ta oman kiukoan korva~
~kozen korva~
~kum peäsisimä korvih soate, siitä olis tuttava matka~ (turpeista / kivistä rämeille kootut upottavista paikoista varoittavat kasat)
~monta korvuako sitä sait langua~
~puoli viuhtie korvassa~ (puoli vyyhtiä lankaa)
~latsall istu ikkunakorvassa aina ta laulo siinä~ (laulajien kansa, laulaa vieraita lauluja)
~kiukoan korvalla piettih kuivamassa~
~kosken korvas ku eläd, ga ainos kohu kuuluu~ (vrt. arjalaisten samanniminen huumausaine)
~puu kuadu korvalleh, viuhahti~
~älä vie nuottoa korvah, katso, vardoitse kos tiäht tulou~ (tähti, vieraan merkki (mark) sanan vastineita)
~vastavus paha tuli nuotal lähtiez, kalat korvai mennäh~ (vastaantulija vei kalaonnen)
~korvaheinä~ (korvajäkälä, poimulehti)
~endizeh aigah konz hoppu tuli, hyö korvualdih, ei hyö veitsen kel pystetty~ (miehet löivät toisiaan korville, ei tapeltu veitsin, avokäsin?)
~pijettihhän sitä virsuo, miss oli ne korvaset jotta rihmalla sivottih~ (tuohivirsut)
~korvani~ (ristiin asetettujen puiden muodostama hanka, risti (cross) sanan vieraasta alkuperästä)
~korvajägälä~ (korvajäkälä)
~korvakas komssu~ (vasu)
~korvakauhani~ (korvallinen lusikka)
~korvakkah paissah, korvaz da korvah supetetah~ (supattaa eli kuiskia)
~korvakkah istutah, briha da neidine~ (vierekkäin istuminen kaikilta uralilaisilta kansoilta tavattu liiton vahvistava toimi)
~korvakko~ (ristinmuotoinen tukipuu)
~korvakko~ (ansan selkosinta tukeva haarukkapuu)
~isköv korvujuureh~ (ohimoon, sanalla tarkoitetaan korvan molempia puolia)
~korvanlehessä uuznikka rippuu~ (korvarengas)
~korvalehvän on kylmättänyt~
~täm om pitkigäine, korvanlehväd om pitkäd~ (korvanlehtien pituudesta ennustetaan)
~korvammagied otan, soittuo kuundelen~ (oman soitannan eli omien soittimien ja omien sointujen tärkeydestä, vrt. rahan keräämiseen suunniteltu "pop-musiikki")
~korvanrousku~ (korvarusto)
~korvansydämet kuvistah, roih lämmeä vie~ (korvan äänistä ennustetaan)
~korvantaguin on lapsel ruskennuh~ (likaantunut)
~korvapanga~ (korvarengas)
~helmikäs korvupangaine~
~korvusargu menöv ezmäin pohjoa myö, sit korvaz da korvah poikkizim pohjah~ (tuohinauha josta tehdään virsun paulasilmukat)
~kulakon suurut, peälittsi musta, syväin valgie, ylen hörtsikäs pinda, kanda järie~ (korvasieni)
~korvusien om muzavu, tsugeloizil~ (tumma ja sokkeloinen)
~älgiä korvakkua, hillembä vedäkkiä~ (korvatko nuottaa sivuun)
~se on hyvä korvatoi, ei kuule ni midä~ (kuuro)
~korvatseil ollah, korvan kuuluvil~ (kotoperäisiä mittayksiköitä)
~korvatsimis pangoa pietäh~ (vieraan rengas (ring) sanan vastineita)
~korvauksien välit on suvannot~ (koskenkorvat eli korvaukset ja niiden väliset suvannot)
~ozav on, korvuvilloa on äjjy hänelleh~ (pitkät korvakarvat onneksi)
~korvennokaz on hilloida äijä~ (paljon hilloja)
~lintu pitäy järkeh soattoa, nyhtie, roatie, korventoa~ (saattaa järkeen?)
~lintu kun soatih, se nyhittih, ta tulella tuossa korvennettih~
~linnun hiilillä korventau~
~hyvin on vatsan korvendanuh, ei voij erota~ (rakastuneet)
~mie ev voi syyvä lihoa kun siitä niin rintoja korventau~ (jokainen hylkii jotakin)
~korbened palad, älä mene moizeh räkkeh kylyh~ (liian kuumaksi lämmitettyyn)
~korvettuu~ (metsä muuttuu korveksi)
~korvikas hyybiehaukka se on fiilin~ (huuhkajan lainanimiä)
~korvikko, sie on kuuzet, sie om pedäjät, sie on kai~ (korvessa)
~korvista~ (lumikengän vitsalenkki johon jalka laitetaan)
~kaksi korvoa korvossa~ (sankaa saavissa)
~yksi korvo on talossa, sattukkah vain murenomah, ga kobralla vettä kannat~
~puttsih menöy kolme korvoidu vetty~ (tynnyriin)
~vezi korvoitui, puul andav vien~ (tuli puun makuiseksi)
~korvollini~ (vettä)
~ei viel täys korvus, ei puhaz orava~ (nuori orava jolla ei ole vielä pitkiä korvatupsuja)
~oravan korvuzvillad om pitkembäd, kos häim puhtastah~ (kun tulee harmaaksi)
~kozg on vesseläz, kozg on humalaz~ (arjalaisten tavasta elää jatkuvassa pierussa,
"eurooppalainen juomakulttuuri")
~tämä puu on kohalline, a tua puu on kossa~ (suora, vino)
~rinnettä myöte pidäy hiihtää hillazeh da kosah~ (hiljaa ja vinoon, vrt. mannejen järjetön eestaas ramppaaminen, "laskettelu")
~tuuleh kosahtelou~
~eikö vilu kosaha nahkah, kun hyppööt kylmäh vedeh~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
