~kosakirjad junozed~ (vinot juovakirjailut)
~kosakirjaized on käspaikaz~
~ovi umpeh, kosakka tuli jalkoih~ (vilun väristys)
~kozanad nahkaz ommeltud oldih, omas hoikkazez nahkaz laitut~ (nahkainen sade / päällystakki)
~pane kozan pääle, a gu vihmu tuloo~
~koski kosajau~
~kosajau ku hoaval lehti~
~kosatuuli~ (laitamyötäinen)
~kozeikko~ (sammalikko)
~rupieu kasotuttamah, yöklässyttäy yhtäläistä i peätä kivistäy~ (koselma-nimisen taudin oireita, "nivelien kaikkien kivissys")
~kozil käydih~ (kosimassa)
~loaji sija kosinolla, sielä ol lämmim moata~ (pätsin kupeessa oleva makuulavitsa / kaappi)
~kozittsou, lähtöy naimah~
~kozittsoo mutsoiks~
~moni kerduo kozittih d annettu ei~ (vrt. nykyajan antaa lasten juoda itsensä kaatokuntoon ja mennä vieraiden matkaan)
~ei meny suluhaizikse, eigo lienne tyttö mieldynyh~
~Misa Annii kozittsoo~
~kozittsijat piiroat syödih pordahiem piäz~ (saatiin rukkaset)
~kossa, pankaniekka rove~ (sangallinen)
~tsumu tsumu, komu komu, miun kosja täysi~ (hoetaan marjaan lähdettäessä)
~kosja ol loajittu tuohesta, enämmäm puupäriestä~
~ketä oli sielä sulhasem puolesta niitä, sulhasella kosjojie nin, ne pyritettih se tyttö pihalla~
~läkkä kosjojaisih~
~jo nyt vietih mielitiettys, kolmiv vuosin kosjottus~
~jos tyttö ei luvannut kosjuoissa, niin sanottih jotta heän anto aparat~
~mändih kozzomah~
~koskelo anastau sotkalda däitsät~ (telkältä munat, lienöygö tozi)
~koskelan liha tulou kalalla~ (maistuu kalalta, sukeltajalintu)
~ei koskemizeh ammuttu, pöllätettih~ (ei kohti ammuttu, uhkaamisen tärkeydestä, esim. tietäjä Joutavainen uhkaa metsäkoneen kuljettajia tuonilmaisella jos lapin metsien järjetön tuhoaminen ei lopu)
~koskenkarain om pieni lindu, piätsköin suurutteh~ (koskikara)
~jälgimäzeh kossenkäbryh ajoin, siid kui luzikan kumai~ (kaatoi veneen kuin lusikan koskenpyörteeseen)
~kosenniska~ (yläpää)
~kossennissaz om meäm mökki~
~kossempaduna~ (putous)
~kossetoi jogi~ (kosketon)
~elä sie kosseta miun kirjutuksih~ (kirjailujen pyhyydestä)
~älä kosketa, palav om pätsi~ (kuuma)
~sil sanal kosketti minuo, ga min en virkanuh ni midä, kuundelin vai~
~miuh koskovan azie on, ei siuh kosse nin yhtä~
~myö issumma kosen nisalla~
~meil oli veneh sielä kosen nisassa~
~kossez vezi virdoaa, kiehuu kossen oal~
~myö lähemmö koskel kivenettsoh~ (kiven etsintään)
~eigä ne kosse ihmizeh~ (aitassa asuvat ampiaiset)
~täh kohtah tuul koskoo~
~ikkunoiz rubiap päivy koskemah, om päivy puolez~
~laps emäh koskoo~ (on emänsä näköinen)
~tytär izäh koskeh~
~midä mujuu on sinullez jupku~ (mitä väriä hame)
~eletäh kui koskikara~ (kosken äärellä)
~koskikanani vai sygyzel tulloo, ga siid se talvi tuloo terväh~ (ennelintu)
~koskikarahaine~
~koskikarango~
~koskikari~(koskikaran nimiä)
~kossekaz on ylen jogi~
~koskipaivul on yhemmoine oiginani da muurdinani puoli~ (koskipajun lehdissä erilaiset puolet)
~koskipaivuo otetah vastoih virzaimikse~ (vastojen siteiksi)
~koskiryzä~
~koskiverkod on harvad da kerratuz langaz, rannaz da rannah on vitsad, virdukohtaz on verkod, muu jog on vitsal~ (koskessa pidetty siikaverkko)
~tyhjiä ed voi paista, jommin joudavii, tuulel työttävii~
~kuusen kosusta panin mettsäpirttih kattiekse~ (kuusen kuorta, vrt. sukunimi Kosunen)
~enneim kisottih kuusen kosusta~
~kossuksella katosta katetah~ (vrt. myrkylliset "bitumikatot")
~närien kossutta kissotah~
~kossuskoda, metsäz loitton~ (kuusenkuorella katettu metsäkota)
~koiru kozlottau syöy~ (syö hotkien)
~niih moaloih kozuo kazvoa~ (karhunsammalta)
~kozo~ (maassa oleva lehtien, neulasten ja varpujen muodostama kerros)
~kosoi, taigintahtahas rugehizes, sormen järehys kuori, täpytetty, suurimoa da siendä sydämes~ (kosoi-niminen umpinainen sienipiiras)
~kozokaz moa~ (sammaleinen)
~Sinikiverrantoa kossattau, sinne lasemma verkot~ (tuulensuojaiseen rantaan)
~teälä jo kossattau~ (on tuulensuojaa)
~murrekala moarandah tulou, kosserannalle, kosteida randoja ettsiy~ (tuulensuojaisia rantoja)
~myö soaren kostieh mändih~ (saaren suojaan, vrt. Kostamo)
~metsän kostieh mänemmö, tuulez on vilu syyvä~
~kostiemboa randoa myö pideä männä~ (suojaista rantaa pitkin)
~rannas on koste, maal päi tuuloo~
~mänemmö tuanne kostieh kezoil, siel on muitengi parembi randa~ (uimapaikaksi suojainen ranta)
~Nuottiniemen sivu on kosseranta ihan kokonah~
~mujehet kosserandah ujjah~
~kostetuuli~ (maalta päin käyvä)
~kosink on kolmetsuppuine, sulkuine paikku~ (kirjailtu silkkihuivi)
~tytöt käveltih kosinkazilleh~ (vrt. hiphop-vaatteissa)
~roveh painetah kiehuvah vedeh, kossutetah hauduossa~
~muan kostutti, vihmuhui~
~ei ole kazakkannu, on omal kostal~ (toisille työtä tekevät kasakoita, vrt. ruotsin renkejä)
~kostiigalla liapottie, kesselie pletitäh~ (virsujen teossa käytetty puikko)
~siitä se min sulhani tuopi iltalahjoikse sev voattien~ (häitä ennen)
~tulkoa kostih meäl luoksi ta tuokoa omahiseh ta sukulaiseh~
~siel kostittii vierahie äijä~ (kestittää-sanan vieraasta alkuperästä, guest)
~ta talovväki vielä ois tsoajuo keittät ta kostittat~ (tsaijua eli teetä)
~on käetty, ga tuldanoo va ei tuldane~ (vieraan luvata (lova)-sanan kotoperäisiä vastineita)
~tiedäy tulla, da i lähtie tiedäy~ (vieras)
~ruskitsahin on laps, gostjaine tuli lapseh~ (tulirokko, tautien vierailevasta luonteesta)
~mettsä kostau~ (suojaa tuulelta)
~toa randa kostau, pidäy sidä myöte männä~
~suari kostau, tyynemb on ajoa~
~ne oli pität kossot ta hamehet~ (naisilla)
~siitä kul lapsi alko peässä jo kävelömäh, ni sillä loajittih kosto ta rättsinä~
~ta siitä toas tuotih sisärellä, niinku miunki sisärellä tuotih kostovoate~ (häissä)
~majoida katetah kostuloilla~ (kuusen kuorilla)
~eigo ole midä kielen kostukehta syyves~
~aikaseh ollah liikkehellä, ennenku hankini kostuu~ (hangen pinta pehmenee)
~kartit kumai~ (kaatoi kortit, kortin (card) pelaamisen vieraasta alkuperästä)
~lähtedgo minul kozuzmiehekse~
~metsässä on suojana kota~
~koda meil om metsässä luajittu, missä maguamma yödä~
~jogahin omua kodua kattau~
~kodah on tullun~ (kotivävyksi)
~kodavävy otetah kodah~
~häi on koval keittämäs~ (pihakodassa)
~kylyn koda~ (kylpemiseen käytetty kota)
~lapset kodas elostellah~ (leikkivät)
~sil on koda pihal azuttu~ (asuttu pihakota)
~lapskoda~ (kohtu)
~koda~ (ruudun tai ristikon muotoinen kirjailu)
~kodaanza~ (katettu ansa)
~lapsil kodaine luajitah, elostuskodaine~ (pieni leikkikota)
~piäsköin kodaine~ (pesä)
~kodazed~ (hunajakennot)
~miula oli nellä viis kovaista siinä kangahalla~ (kotikangas, täynnä kotia)
~vuate on kodazin~ (ruudulliseksi kudottu, pyhiä kirjailuja)
~oli muamal kodakirju pluattu~
~kodazikkahat~ (kotakirjaillut, miksi ruutuja, kota kartio)
~kala koteltau, ei tule rantah, kun ollah vilut seät~ (lepää syvänteissä)
~hyö koti luajitah~
~kodie rodih igävä~ (roih=syntyä, lainaa vai omaa, syntyä=lainaa)
~täm om miän kodi~
~igäv on kodii~
~kodi paloi hänel~ (puutalojen vieraudesta, vrt. palamattomat kodat)
~kodiaitta~ (eteisessä / talon edessä oleva aitta)
~anna velli moada miul kodalaks, mi koil pideä pihamoaks~
~olettako i huomena kotalassa~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
