~vihma moan kouhoitti~ (teki maan kuohkeaksi)
~pidäy panna kouhta piällä, ilmain tsakat syyväh~ (pusero, sääsket)
~nygöi voibi kouhtazilleh astuo~ (paitasillaan, kevään iloja)
~on aiga kougelo~ (kiero puu)
~padane om pätsin kougelos~
~jänöi kougeloitsou~ (juoksee mutkitellen)
~puu on kougeroh kazvanuh~
~mado koukerdelieteh~ (käärme kiemurtelee)
~vanhus koukisti miehen~ (vanhuus)
~ei sua ni koukistoakseh, selg on kibei~ (vieraat työt, vieraat vaivat)
~vanhutt on jo koukistunnuh~
~männyn koukkelo~ (kiero mänty)
~vittsa veännettih koivusta ta siih jätettih koukku, semmoni oksa otettih miss oli hoara, ta se hoara jeäy koukukse~ (lihojen kuivaamiseen kevättuulessa)
~kätkyöz on hiihnad, hiihnoiz on koukku~
~koukkuni~ (koivun oksasta veistetty koukkuonki)
~lähen koukuista panomah~ (asettamaan koukkuonkea)
~sukan libo alaizen kuvottavu koukkuine~ (virkkuukoukku, alanen=lapanen)
~koukkuza jogi~ (mutkikas)
~koukuisongi~ (mateenkoukku, polakoukku)
~kaksinkerraista kinnasta mieki kuvoin ta koukkusin vain en nieklot ni konsa~
~koukkuleugulohi~ (kojamo, uroslohi)
~koukkuondulaudu~ (lauta jolla pehmitetään parkittua nahkaa)
~koukkusormie vejettih~ (sormikoukkua)
~koukkuvarba~ (seiväs johon "matikkakoukkune" kiinnitetään)
~kondien näin, en olluh varattsu, yhtelleh koukoi lekahtih vatsaz~ (yritin olla pelkäämättä, silti kouraisi vatsassa)
~koukukaz oja~ (mutkitteleva puro)
~jänöi oli niittuo myö siit kouguroinnuh juoksendelluh~ (jänön jäljet)
~koivahaizen jallaksekse koukusti~ (taivutti reen jalakseksi)
~kintahiksi koukuttima mustoa ta punaista~ (pyhinä käytettyihin kintaisiin pyhiä värejä)
~koukutettu kinnas~ (virkattua sileämpi)
~kouli~ (saviruukku)
~gouloi vezikkö~ (sula)
~naine kudo kouran~ (peitteen, ryijyn)
~mene tuo kouru korjam peräh~ (reen peitteeksi)
~kouruza~ (kourumainen airon lapa)
~vilu roiteh tämä kuu, ylen on kuudama kouzura~ (sirpistä ennustamista)
~kouzurad nokad on suksez~
~kouzuralleh kui kämmen on airo~ (airojen esikuvista)
~kouzuralleh on kuudamu, vilustah~
~kuudama om pikoi pikkarani, kouzurani~ (pieni ja käyrä sirppi)
~suksi kouzuroitetah pätsis~ (taivutetaan tulessa)
~kun kala kuolou, koutuu heäv viem peällä~ (kohoaa)
~kun usiempi kerta vejetäh yhtä apajoa, sanotah, hyväksi olet sen jo kouvannun~ (pyydyksille puhumista, eläviä olentoja)
~moa kova on, konza vihmoa ei oa~
~kivi on kova~ (kivenkova)
~pahatabazel on kova peä~ (kun ei kuuntele neuvoja)
~kova koval vastah~
~kovaheiny~ (kärsämö)
~kovain on tuomemmuarjaz~ (kivi)
~kovakoillahan se loajitah pato ta siihi sitä matikkoa tuloo~ (kovalle hietapohjalle)
~kovakuorine pöpäkkö~ (kovakuoriainen)
~pöpäkköine~
~kovaluondoin on, ei usk äjjeä~ (jääräpäinen)
~kovapinnallized on keli da koivu~ (kelo)
~kovapohjani järvi~
~sid ei kalua puutu kovapohjazes~ (kovapohjaisesta järvestä)
~kovasydämellin on ristikanzu~ (pahikset teeskentelevät hyviksiä)
~mustazet ollah, kovasiivet~ (koppakuoriaisella)
~kovasti vihmuu~
~kovavattsane, sen vattsa ei kipsaha ni igenää~ (ei pelkää mitään)
~löbötuohta meilä piettii kengeä ommellessa~ (löppöset)
~kovendi sydämen händy vaste~
~koveroa on siid jovez äijä~ (mutkia)
~matikkaini moakalani, ota ongi koveraini, koppoa kovera rauda~ (onkijan lukuja)
~koverikaz jogi~
~venaks pagizou, ei malta hyvin~ (omalla kielellä puhuminen hyvin puhumista, vrt. pieniä kieliä allensa tuhoavien arjalaiskielten pakkoluettaminen)
~koverdih juoksemah täytty käbäleä~ (täyttä käpälää)
~samana päivänä se piti syyvä, muiten se kovettu~ (rieska)
~syväin kovoitui ukkuodah vaste~
~vahvaista, kripoa, krusie, vain ei muuta sientä meilä kovottu~ (kaksi kolmesta lainaa)
~krakatti nakroa~ (harakka)
~kivizen juvvan sordi~ (rikkoi kivisen vadin)
~nygöi vihmah gramevui, seännenä~ (alkoi sataa rajusti)
~kuuluu gramineh, ragehem pano~
~mettso krapahuittsi oksie myöten~ (rapisteli)
~koir ustu krabaittau~ (raapii ovea)
~oravu puuh kadzahtah~ (kapuaa)
~hiiri krapettau~ (rapistelee)
~orava nouzoo puuh, grabizoo~
~kun krapsahij jeäm peällä nin empä mie suoriellun~ (jää rasahti, mennyt)
~sen harakan kradzahunnan täh mäne ielleh~ (harakan naurua eli varoitusääntä pidetään huonona enteenä, ystäville sanoo "kri")
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
