~harakka gradzahuo seibähäm peäz, gostoa toivottoa~ (ennustaa vierasta)
~moin on kivekäz mua~
~harakku gradzizou~ (gra, gra, gra)
~jalgu krauskau hangie myö matkatez~
~pyhäksi päiväksi paissamme krauttsuo~ (maidosta ja hauen mädistä sekoitettua mättöä)
~hiiri krapajau~
~pidää kuassua keittiä puolipäiväzeks~ (puuroa)
~sorzat yhty kriäkehty pijetäh~ (sorsien elämää)
~närhilöin kriäkeh kuuluu huuhtaz~ (metsässä)
~tavi kreäkkäy~
~närhi kreäkkeä~
~sorzu greäkkäy~
~kriäkkyy kuin sorza~ (vertauskuvat luonnosta)
~närhi kreäkkyö kyhlähäm peäs~ (äänestä närhi tunnetaan, omba häillä sorjembiki eäni)
~kärgi kriätskää~ (palokärki)
~vezilinnut kreätsketäh ruvvikoz~ (ruovikossa)
~palokärgi kreätskehteleh randiez~ (koroin kuuluvasta äänestä)
~järövä koivu ei särgietse~ (visakoivu)
~lapsi griezavui itkemäh, da ei azetu ni~
~tsondzoi krihniy hyppiy~ (kirppu)
~riienheinä~ (kriisiheinä, ranunculus)
~tavalline riienheinä~
~niidä riiemmarjoja meildä varasseldih~ (näsiöitä)
~griddemmarju on ruskei ku lindzoi~ (lillukan värinen)
~griiemmarjapuu~ (näsiäpensas)
~riijempöpäkkä~ (maakiitäjäinen)
~griizi ku syöy, rijjempöpökkii etsitäh~ (riisitaudin parantamiseen)
~jo kärgi kriikkau, lyhyt kevät roih~ (ennelintu)
~kurret kriiluttih~
~kriisi kun söi lasta, lapsi itköy yhtenäh~ (tautien elävästä luonteesta)
~griizi kum puuttuu, griiziheinie hauvotah, ei äijeä panna, vägeväd ollah~ (riidenliekoja riidentautiin)
~griiziheinä tsoaskas hauvotah, pädöö lapsien häkytykseh~ (haudutetaan kupissa, häkytys=taudin oma nimi)
~griiziheiny~ (niittyleinikki / katkera maksaruoho)
~kuivoa mustoidu pidäy majjos hauduo da griiziheineä~ (mustikoita ja riidenliekoja)
~griizipöpäkäl om mustu peä, pitky, perze pehmei, siived läimäjäd, kovad~ (hyönteistietäjä)
~griispöpäkközez roih griijenvoijetta~
~siitä loajittih kriisivoijetta, keämmarjoista~ (näsiöistä)
~kriissa~ (ahman nimiä)
~metsässä puu kriitskau tuulella, kuin toini toistah vasse ollah~
~lumi jallan al kriitskau~
~peiboi griitskoa vilua vas~ (ennustaa pakkasta)
~peibone kriitskau~
~nygöi vilustau vikse, ku peiboilindune seibähäm piäs kriitskau~
~nahkusiibi kriitskuttau~ (lepakko)
~krikuntulda kuin loajitah, niin se kriitskau~ (hankaamalla tehtyä tulta)
~lapsed grinketäh, lunda lykitäh vieretelläh~
~niitä kripoja niitä keitettih sykysyllä~ (tatteja)
~gribassa on alla semmoini pekalvo, mi otetah pois~ (pillistö)
~joablokka griban ken on hyvä~ (juolukka-tatti-mättö)
~aigane griba viluu toivottau~
~gribah olem minä ylen rakas~ (tattien ystävä)
~grivat talveks kuivatah da viihtekse pannah~ (kuivataan ja pujotetaan lankoihin)
~virsizen tävven keräin gribaa~
~gribah mänen~
~gribah mendih~
~gribakuassa~ (tattikeitto)
~gribakurniekku~ (tattikukko)
~meil on gribazikko lähäl~ (hyvä tattipaikka)
~olinhäi minägi ennen nuori, nygöi olen vanhu kripoi~
~krisa kaivau norie~ (myyrä)
~metsäs kridzahtih, ollougo jänöi~
~uksen kridzahutti, hillaizeh avai~ (oven kotoperäinen nimi)
~parzitoukku kridzaittau kojan sydämez~ (jumikuoriainen puunkuoressa)
~sulassa moassa kun ajat rautapohjalla reillä nin se ilkiesti kritsaja~ (rautarekien vieraudesta, omilla puisilla voi ajaa vuoden ympäri)
~orava puuz gridzajoa, ei tule alah~ (ystäville tulee)
~yöläpöi gridzizöö~ (lepakko)
~jogo nenä kritskalleh meni~ (suutuitko)
~peiboi keveäl kritskahteleh, vie viluu toivottau~
~krittsuporo~ (nuori)
~mie sain yhem pikkarazen okunazen~ (ahvenen)
~kriukkah kizatah~ (kyykkää)
~griulahutti sanoi, ei hyväh loaduh~ (suutuksissaan)
~griyletäh, toratah, ähkitätäs toine tostu~ (lainasana ja kaksi omaa)
~voron kruakasteleh, ga ollougo rauhnu~ (korppi, raato)
~varoi kroakkoa~ (varis)
~varoi kruakkahuu pezäs~
~kroakku~ (helmisimpukka)
~sielä Venehjärvellä missä mie kasvoin, siellä kroakkuja pyyvettih~ (simpukoita)
~suurissa kroakkusissa or rutoa~ (helmiä)
~hebo kandoa pöllästyi~ (pelästyi kantoa, hevoset kuuluvat keski-aasian puuttomille aroille, kuten hevosmiehet eli mannetkin, "mannerheim")
~sorkad groabivuttih varboih metsäs käveltez~ (sorkat eli sääret)
~varoimpojat kroatsketah pezäs~ (variksenpojat)
~varikset kruatsketah~
~slöpöit kruatsketah~ (sammakot kurnuttavat)
~rygies kulkku krohizoo~
~eäni krohizoo~
~lainoi krohnahutti~ (nielaisi)
~lapset oli kiisseljuodu, peitotsi muamah~ (juoneet kiisselin emolta salaa)
~puu kazvau krongalleh~ (kieroon)
~krongelo nokkai~ (käärme)
~mato matata kronkelti~ (kiemurteli)
~vorona hyvän iel ei tule katoksen peälittsi lendelemäh~ (korppi)
~gronttsiheinä~ (riidenlieko)
~raiz laudoi grobaittau~ (raekuuro kattolautoja)
~vihmuo grobavuttoa~ (sade gropisee)
~vihmuu kropettav~
~grobineh kuuluu, ku raistu panoo~
~hiiri krobizou~
~mygry sie mullastau, krobizoo vai kynned~ (myyrän elämää)
~otettih niitä sreäpnöjä vakkaseh, putruo luuvalla ta sielä hauvalla kropnitsan peällä syötih~ (haudoilla käyminen eli syöminen)
~kumattih grobnitsaksi~ (kumottiin haudan päälle vanha vene tai reki)
~grobnitsassa oli nelläkokkani loukko, stobi tuulenhengi käyd da ei happanis~ (hautarakennelmassa sielun mentävä reikä)
~krovut ommeltih tuohella, reähkä tulou kun noaklalla loatiu~ (sidottiin ruumisarkut tuohella, alkujaan ruumiit, omien hautatapojen jäänteitä)
~hirvie kun lähet tappamah niin grobulauvat selgäh ota~ (hautalaudat mukaan, kohdellaan kuin kuolleita ihmisiä)
~metsoi siibilöi kropsuttoa~
~ota krosni da mäne tuo loppuzet pedral lihat~ (tuohikontti)
~grossanheinä~ (taskuruoho)
~pakkaizel regi krodzahuu, kylmy regi~
~sid on krotskoa, siippoa, kaikkie kirjaz~ (koukeroita, haaroja, kirjailujen nimiä)
~krotskukirju käspaikku~
~bronni kruikkau, vain toizin aivoin se klunkettau~ (korpin ääniä)
~korppi krungahtelou~
~löpsölöin kruokeh~
~piälöi kruokistellah linnut, vezipöpökköi tabaillah veiz~ (tapailevat vedestä vesihyönteisiä, pöpäkkö=hyönteisen yleisnimi)
~kruoketah löpsöid luhtas keväil~ (sammakot kurnuttavat lammikossa)
~korpit kruokutah~
~kurki suolta kruokkuu~ (suurten soiden lintu)
~oizid voinud olla tyhjän gruokkumatta~
~löttö kruotskaa luozossa~ (kurnuttaa lätäkössä)
~perä kruotskui koskelona, tellot tetrenä kukerti~ (eläinhahmon ottaminen)
~slöpöi kruotskuu, nygöi on havvin kudaigu~
~lötöi kruotskuttoa~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
