~kodiatkal~ (koti-ikävä)
~sidä kodeluo annoimmo~ (antaa vähästä)
~kodelaig on sovukas heil~ (yhteiselo)
~mettsyhiir om pienembi kodihiirdy~
~mettsähiiri suurembi on, kui kodihiiri~ (metsä ja kotihiiret)
~kodihimo siul pakkuu~ (koti-ikävä)
~koiz ymbär on kodihized roavod~ (kotityöt lähellä)
~onhan se kodi igävä da monda muuda igävöä~
~ei koira kodijoukkuo hauku~
~kodikeitto muilu~ (kotona keitetty saippua)
~netse on miul katso kodikiuruni, tsoutserdau~ (sanotaan jokeltavasta lapsesta)
~kodikuvokkehed ollah, ei ole ostolaized~
~kodiliikoil ollah, ei olla kävelyksez~ (kotosalla, vrt. liikkua, liikanen)
~kodilohkol eläksendelöö~
~kodimatkah lähemmö~
~Pesa teäl on tämän taloin kodimies~
~kodimiez kodii roadau~ (tekee miehelle kuuluvia töitä, vrt. naisten kotitöitä innoissaan tekevät arjalaismiehet)
~mie lähen kotimoata kattsomah~
~mängeä da elgeä tulgoa enämbi ni iässä kodimailla~ (epätoivottu vieras)
~kodimoaloil on, ei ole loitton~
~hos pikkaraine kodine olloo, oma ku roih, ga kai om parembi~
~piäsköin kodiine~ (pesä)
~elä kysy kylästä neuvuo kotisih aseih~ (kylien vieraudesta, koko ns. virallinen suomi perustettu 100% vieraalle)
~paremb on kodin kopeikka ku kylän rubla~ (itäisten arjalaisten ahneuden mittoja)
~kodinokkohil on ruavod, emmo loitoz mene~ (omatyö=lähityö)
~kodiperehel tervehyttä sano~
~kodipereä on igävä~
~kodipeätsköi, leviemmät siivet kui mettsäpeätsköil~ (kotipääsky=räystäspääsky)
~kodipeätsköiz on valgiedu, a mettsypeätsköi om mustu~
~kodipuol on armaz jogahizel~
~kuibo sie kodirannal eletänneh~
~kodiryhjy~ (taloryhmä)
~kodisijal eleä~
~koditanderil on~
~koditaba jätä kodih, keral älä ota~ (sanotaan kotoa lähtevälle tyttärelle)
~tsoajuheinä~ (kotitekoiseen teehen käytetty heinä, mikä niistä)
~kodivezi on hyvä~
~ei ole tämä vezi kodiviem moine~ (veroista)
~häi meni kodivävykse~ (alkuperäinen naimismalli)
~metsäz eläd, ga kotkad da haukad on tuttavazed~
~kotk isköy jänölöi~ (vihollisia)
~kotkaus~ (tervaskannosta sytykkeeksi veistetty lastu)
~kotkani~ (kotka)
~kotkaine~ (kottarainen)
~kotkansiivel pyhkitäh pätsinetty da selgeä~ (kiukaan pyhittäminen)
~se on suuri lindu, kotkoi~
~kotkoil on kova kobru~ (kourat eli kynnet)
~koppalo kotkottaa~
~mieleh om metsolla kiima, koppalolla kotkotus~
~terval kengii kotoaritah~ (voidellaan)
~kodoilah mäni~ (vanhempien luona käymään)
~kodoilaz olin käymäs~
~sulhani kotuolou~ (kyläilee neidon perheen luona)
~kusta siä olet kodozin~ (Harlun pitäjästä)
~päivä kodomaalla mänöy~ (laskee mailleen)
~kotos~ (tilapäinen suoja / havumaja)
~paarma purou~
~kodzat käydih meil~ (kosijat)
~kiiskizet kotsatah~ (kuhisevat)
~kodzerkirju~ (aaltomainen kirjailu)
~kodzerast enne pandih hiemoansuuloih da ryndähih~ (hihoihin ja rintaan)
~miul paida kodzeroitettih, kodzeraista pandih~
~reen kodzineh kuuluu pakkazel~
~riputa kotskah kattil~ (koukkuun)
~sana on kotskalleh, ei sua arvata hänem paginoa~ (sana mutkallaan, vertauskuvallinen)
~kotskattavalleh istuu~ (kyyryssä)
~kotskihteleh minuz ymbäri, riidoa ettsiy~
~kottarane~
~kottaroine~ (kottarainen)
~kottelo puu~ (ontto)
~kotti~ (tuohijalkine)
~kotto~ (hunajakenno)
~oravane näreidä myö kottsiu, närein siiskoja kereäu~ (hyppii, kerää käpyjä)
~lapset kotsitah yhtel jallal~ (hyppivät)
~mägilöiz erähiz on ruskiedu kivie, kebjiedy~ (punainen kivi)
~päiväne koduotou ildazilla~
~kodvan istuo kokotin~ (kökötin)
~päivän kun jäistä puuta kuorie tsylkytät kä loatiu mieli kotvasen levähteä~ (päivän_työ)
~vuota kodvani~
~kodvaizekse heittelemmöz, huogavun~ (levähdän hetken)
~kotvasem matkoa~ (vähän)
~vähäni aikoa kotvatetah~ (odotetaan)
~kotvimma ennen kun vejämmä samua apajua uuvestah~ (odotamme)
~hätk om pitkembi kodvikkuo~ (hetki ja kotva)
~tämämmoista pakaista ei ollun kodvilla~ (pitkään aikaan)
~hyvällä apajalla pitäy männä jo iltayöstä, loatie tuli nostimeh ta kotvittoa huomenekseh soahe~
~abajan vedähyy pidää kodvittua, ei pie tostu laskie~ (rituaalista eli kotoperäistä työntekoa, jonka vastakohta ns. palkkatyö)
~ah kukastu kummoa oled~ (ga Joutavaini)
~Noakan talois kouffit ei kuivaksennella~ (sukunimi Naakka)
~taigin kouhahtih nouzi~
~on kouhahtannuhes kazvanuh yhtes talvez~ (tyttö)
~vihmoi kui, heinät kouhahtus piettih~
~kouhakka lumi~ (pehmeä)
~lum on kouhakko, ei ole painanuh~
~taigin kouhevui nouzemah~
~kouhei mua~ (kuohkea)
~kouho, ei täysipäini~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
