~vahvoista syötih ta krusie syötih ta oravaista, siitä keltasientä~ (karvarouskua, valkorouskua ja keltasientä)
~sehän se on gruzi sienistä kaikkein paras~
~mene tuo kruusku, duon vetty~ (korvallinen tuoppi)
~kruuskaz on rutskaine~ (korva, elävät astiat)
~sielä kallivom peällä kukaistelima~ (leikimme)
~nuottu laskietah kruugah~ (ympyrän muotoon)
~kaks emändöä otat kun on kaksi kruugoa~ (kaksi hiuspyörtyäistä, moninaimisen jäänteitä?)
~kruugil luvvah langad, sit se kerätäh kangaz, tsieppih lapotah da kangahaks jouduu~ (rukilla)
~kruukat pystetäh, kymmene yhtel tsural, kymmene toizel, kaks askeldu välie, pystöilleh, riävylleh poikki juomas, sit kolme askeldu iellehpäi tseri, sit tiähtet tsuran toizen, mis kohtie pidäy lykätä~ (kyykkä-pelin valmisteluja)
~kruukkulaud on kruukan keättävy laudu, kengänseärem piduhutteh, pägien kohtaz on keänälmyz, vestetty koukulleh~ (nahan muokkaamiseen tarkoitettu lauta)
~gruunun käit on pitkät~ (kruunun eli valtion, vrt. varkaan)
~gruunummies tuloo da elot panoo arbivoh~ (ulosmittaa omaisuuden, valtion valtavien omistuksien likaisesta alkuperästä)
~jovvadgo gruuzimah, lähtedgo saimah miehekse~ (lastaamaan saimaa eli venettä, vrt. Saimaa)
~hiirenkorvastu laitah kruuzivoloih~ (vieraat pitsit, omat kirjailut)
~gruuzni on valgie sieni~ (voisieni, leppärousku)
~ei oteta täydeh gruuzuh, puoleh gruuzuh vai~ (puoli kuormaa, kohtuullisuus)
~hänel on dygei gruuzu kannettavu~ (jykevä=painava)
~ku vanhanet sit i gryhnistyd~ (vrt. gryhti)
~sarail istuu gryhnöttää, verkkuo siel korjatah~
~midäbo istut gryhnötät~
~märräznahka lähti~ (marraskesi)
~kotkan kynned on kryytskälleh~ (koukussa)
~gryöppien kävelöö laps nellän kynnen~ (nelinkontin eli neljällä kynnellä)
~grähiendyi eäni, käräkk on~ (ääni käheni)
~rygie grähizöö~
~kylmin nygöi, grähizen~ (vilustuin)
~midä työ grähkittö - grähkimmö midä grähkimmö~ (ei vastata suoraan)
~sorsa kräkistäy~
~kreäkkäy ku kräkki~
~kräkyssi ainos kräkettäy~ (tavi)
~kuule kuih harakka kräkättäy~
~kräkättsy~ (räkättirastas)
~kräkätynät eletäh näreikössä~ (rastaat)
~veärättsy puu, krängelö~
~kränkiskyö da mauroityvikoivuo~ (mauriaisten eli muurahaisten asuttama koivu)
~puu kränkistyi veäräh kuivahuo~
~mettso istuo kräntsötti oksal~
~kana kui krädzevyi, ga siid ikkunah ku katsahimmos, ga vai siived räbizi, yläh ku nouzi kotkan kobriz~ (vieraat kanat, omat kotkat, arjalaiset ratkaisivat "ongelman" ampumalla kotkat)
~harakka krädzizöö~
~kadai tules krädrizöö~ (krätinäpuu)
~sorza krätskätteä~
~äkie oli kiukoa, leivät krätsvähti~ (oma kiuas, vieraat leivät)
~krädzy kuului, närhi lendeli piälitsi~
~gröhnötteä istuu, ei oigieh~ (röhnöttää)
~rygimäh kröhähtih~
~mujehet krökittäy~ (hyppivät)
~krökitteä, hyppie kykkyzilleh, kämmenie yhteh tsinkkoaloo kerram bokkih, toittsi vassakkah~ (hyppii kyykkysilleen ja lyö kämmeniä kylkiin ja yhteen)
~grökitteä~ (hyppii karhunkävelyä kämmenten ja jalkojen varassa, myöhäistä vai alkuperäisiä kotoperäisiä tansseja)
~kuda kohtoa myö tulid metsäs~ (kohta)
~kus kohaz metsäz elät, kudamal selläl~ (metsien selät)
~midä kuuluu, kuda nägyy~
~kus kyläz eläd~
~männäh semmoseh kauneheh merenlahteh, kuhu voit elosijan loatie~
~moa, kussa kaikki ruohot kasvav~
~ollah hörkkehilleh, eigö ni midä kuulu~ (olla hörkkehillään, korvat höröllään)
~ei ni kuna piäm puuttunnuh nähtä~ (kuuna päivänä, ei koskaan)
~ketä siellä oli - oli siellä kutaketäki~
~ketä oli vierahina - a kuta ketäi~
~Enonsuuh tuotih kymmenir raijoin kuta mitäi Kemistä~ (pororaidat)
~kuda kedä olen vuotelluh, ei tule ni ken~
~kuda midägi pidäv ostoa pruazniekaz~ (vieraat kyläjuhlat, vieras ostaminen, vrt. arjalaisten ostamisen ja myymisen juhla "joulu")
~kuhoa saimmo, valgied on ku hobjad~ (kuhaa)
~kuldaine sormus käes pidäv olla kuhan syvvez~ (uskomus, ei kuulu syötäviin kaloihin?)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
