~nuottah puutui kolme kuhastu~
~kuhankudu on talvel pyhäkeskez~ (joulun jälkeen)
~kuhaverkk on ku potku, a suurembat silmäd~ (verkkojen nimeäminen kalojen mukaan)
~kuhaverkoz on silmäd kolmie sormie, kaluim pidäv olla kudojez levei~ (sormi leveysmittana)
~kuhanvälly~ (verkko)
~seäkset kuhajau~ (pyytävät kuhia)
~saraheinät kuhajau, muaheinät kidzizöy~
~kuhenah on liipukasta~ (kuhisee pieniä perhosia)
~kaloa kuhonah kuhizou~
~mado kuhizoo~
~kuhizet ku kutsoi~ (kusiainen)
~lapset hypitäh kuhistah~
~heitä kuhjeh, viere muata~
~kontie kuhjau kankahalla~ (liikkuu hiljaa)
~elä pahah kuhkuta lasta~ (houkuttele)
~älä katso hänen kuhkutuksih, pie mieldy~ (pitää mieltä, järki päässä)
~tuskevuksis kuumottoa~ (murjottaa)
~kuhmoittau käit silmien peäl, midä duumainnou~
~mäen kuhmuraine, pienembi mägyd~
~kuhmurikaz moa~
~Potkusellän da Kassallammin väli om moine kuhmurakas kohtu~
~metsy kuhniu palau, tuli nägyy kohtu taivastu~
~kuihakka ilma~ (tuiskuinen)
~kuihakkamielellini~ (ailahteleva)
~tsoukoil kuihketah~ (ollaan sokkosilla)
~kuihkaa ku mado ägiel sääl~ (kuumalla)
~kuikka kuikahtih~ (kukuii, kukuii)
~guikku guikahtih~
~kuikka kuikahutti kirrata~
~guikahutti guikku, eänistih~ (kuikan kuuluvasta äänestä)
~vähiz va ei kirbuo vedeh, kuikanjäitsäd, vezirandaizeh muniu~ (kuikanmunat)
~kuikanliha tuloo kalal, ei syö ni ken, ni kondiempoig ei syönnyh~ (hmm)
~kuikka kuikerdoa, kakakaka, lendäes~
~suokurmoit kuikettau~ (kuovit)
~kuivoil keroi kuivi, jo kuikettau~ (kuovin kurkku kuivui)
~kuikisteloo vain kattsoo~ (teeri puussa, metsälintujen kesystä luonteesta ennen haulikkomiehiä eli manneja)
~kuikissu vai, ga täyvyt~ (kurkota, yletyt)
~kuikistui kattsomah~
~kuikka tulou jäitä potkimah~
~peätskyt tullah kuikan siiven alla~
~kuikka se uit syvällä veissä~ (vesilintu)
~kagla on kui kuigal~ (vertaukset luonnosta)
~kuikka potkii jiät eäreh~ (kesäntuoja, talvenviejä, luojalintu)
~pideä mukki keändeä, kuikku kakardi~ (heittää kuperkeikka kuikan huudettua)
~guikku lammiz guikkau, vihmad roih~
~kuikku ainos kirguu, kuivi, kuivi~
~kuikka kuikottoa~
~kuikuttoa lauloa~ (surullisesti)
~niitä vanhanaikasie kuilija oli se kirves~ (pitkäsilmäinen kirves)
~kurki kuilistau~ (ojentelee kaulaa)
~kurki kattsou kuilottau~ (kaula pitkällään)
~mie en kyllä oikeim muissa kuim monta siinä oli~
~no montahan niit oli, em mie muissa sit oikeij jotta kuin heitä oli~ (suurten määrien ja lukujen vieraudesta, vrt. arjalaisten "matematiikka")
~kuim monta virstoa siitä i tulou jo Kaklalahesta Luusalmeh~ (paikannimiä)
~siitä heän pojallah sanov kuin elöä tätä ilmoa~ (neuvoo poikaansa, kotoperäistä oppimista)
~kui sanoid, katso en kuulluh~
~olihan sielä pohjasessa poroja hot kuin äijä~ (porojen maa)
~toiziz on lapsiz oza, toiziz on ozattomuz~
~a vanhat ihmiset sanottih jotta, ei mikänä muu ollunkana ku Vejen emäntä~
~ennen ei enämpi yhessä soanun olla kuv viisi henkie ta kolme henkie~ (enteitä kuuntelemassa)
~veneh on kur roveh~ (veneen synty)
~lähetäh tuolta kosesta käyväh parempoa vettä~ (hakemassa)
~paremb on lähtie istoilleh kui seizailleh~
~tänäpäi on parembi päivy gu egläi~ (päivä kerrallaan)
~läimäy gui hobju~ (välkehtii)
~meilä loajittih viiskulma puuh kun Ukko jyräsi~
~siitä hyö kum puissettih povie, nin se oli kum punani rouno ta se mäni läpi povesta~ (Vetehinen nuotan povesta)
~siitä kiukoasta kun otetah, viijäh jähtymäh ta murkinalla syyväh~ (vieras murkina, oma pala)
~ka kun nuotalla ta verkolla lähettih ni silloihan ne joiku~
~mie ku kuolen, käyköä kuki milma muistelomah~
~avannoilla kum mäntih vierissän akkoa kuuntelomah~ (veden vai talven)
~seän Jumala muuttoa, tuutsan loadie~ (tuiskun)
~luja se tuli~ (tuohinuora)
~ta kun ei ollum mitänä missä moata, puum persiessä vain oltih, siitä loajittih nuotivo~ (puun alla)
~hänen mettsy ku ottas~ (mörökölli vieköön)
~povi nossetah veneheh ta povimies kun on nin se kalat puistau vakkah~ (nuotasta)
~oli arvottelijat kun arvoteltih jotta mistä heittäytyn on~ (tullut tauti)
~katso kun kuutoma paistau~
~ka elä sie pölässy, katso sie kun tuola männä köykkiy~ (katso karhua, sukulainen)
~a mitäs kun karsiu puita ta hyppiy, sammalta luou ta kaikkie~ (karhun puuhia)
~voi kun sitä iteksenä nakramma~
~meänki niemellä kun oli kontie käynyn~ (meän niemi)
~vain kum miula hyvin tuo lapsi makoau~
~kelle kuigi oza on~
~uni on kelle kuigi~ (jokaisella erilainen)
~siitä oli semmoset kuirit, koissa loajitut puulusikat, semmoset soikieset ta matalaiset~
~sillä kuirilla siitä rokkoa särvettih~
~kuiri~ (kuovi)
~kuidelo~ (kuikelo)
~azeta kuidrid, älä törhälleh pie~ (kampaa kutrit)
~valgied on lapsel kuidrized~ (hiusten tummenemisesta)
~tähet kuittoa taivahal~ (loistavat)
~kuivil silmil kuolieda kaimai~ (saattoi)
~vedeh käybi, kuivana nouzoo~ (viekas ihminen)
~ahven arka, perse märkä, kesät kuivilla kutou, sykysyt syvillä veillä~
~meän puolell on äijän kuivie soida~ (joen puolet)
~hoahlassa ollah kuivassa miehiev voattiet~
~vuattiet pannah kuivah kun on puzerretut~
~kuivuhaugi roih ahavoittuu libo pätsis kuivattuu~ (kalan kuivaamista)
~kastuimmo ga kuivailimmoz tulen tyvez~
~panen kuivazet sukkazet, ylen kuivad da lämmäzet~
~juuri kuivain om paidaine lapsel panna~
~syömmö kuivoakaloa~
~toizenvuvven lepänlehtilöi pätsis havvotah, sit sih kastettuo ribustu yöks piähyöz ymbäri kiäritäh, pehmitytetäh kuivoakibiedy~ (ihottuman hoitoa)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
