~sitä sanottih kultamoakse kun se oli ninkun kullavvärisie lankoja~ (väri=maa, alkuperäiset pyhät värit (musta, punainen) maavärejä)
~kuldutukkuu varoi vardoitsou~ (varis, uskomus)
~kuku kuldoikägöi, äjjängo vuott elän~
~kultsakka taivas~ (kirkas)
~päivännouzu kultsottoa~
~voi tyttö kulu ku on huonoloil jälgilöil~ (joutua huonoille jäljille eli teille)
~mustu kengy kodoilas, virzukulu miehoilas~ (miehen perheeseen muuttamisen vieraudesta)
~myö potsotassa guluista piemmä~ (kunnioitamme pulua eli metsäkyyhkyä)
~illampäivy ku tulov uvvel kuul, sid uudine annah kylveä~
~ihan kuutoin aiga on kulukuun loppu~
~hauvilla on kululla kuulla hambahat terävät, uuvella kuulla ei ou hambahie~ (kulukuu=vähenevä kuu)
~haugii ei puutu ustih kulus kuus~ (uistimeen)
~ei pohjazel tuulel allotettu eigo kulul kuul~ (töiden aloittamisesta)
~kulukuu illas päi pimenöy, uuzikuu illaz on valgei~
~kulukuudan ehtästäy, illoiz ei nävy ni midä, kuudamanvalgied ei ole~
~kuu on kulullah~
~kuu kululleh mäni~
~vanha rahvas niistä katsottih yön kulunki, jotta joko on nousaika~ (tähdistä)
~hambahat kuluttih, en voi purra enämbi~
~piettävä kuluu, syödävä vähenöö~ (piettävät ja syötävät)
~kuluu päivä pilvessäki~
~yksin päivin igä kuluu~
~do on ildu, raviah päivy kului~ (nopeasti)
~yht aigoa kuluu, kuz i elä~
~kuu kulustui, kululleh mäni~ (kääntyi alakuuksi)
~lapsed ned om minul ajjan kulutuksed~ (vievät aikani)
~kulvahus~ (lumikinos)
~on kulvehtin tien täyteh~ (lunta)
~kumakkoa annettih paida lahjoiks Joakoil~ (nimien pukemisesta omaan kieliasuun)
~se vie vedeh kuoloo, kumalleh ku magoaa ainos~ (vatsallaan)
~vihmoa pidämäh mänemmö venehen oal~ (vihman pitäminen)
~kolmeh kertah sitä luvettih ta siinä kumarreltih rannalla~ (loitsua)
~kumarruz vyös sai, vyöhini kumarrus~ (kumartaa vyöhön asti)
~kumarruz moas sai, moahini kumarrus~ (kumartaa maahan asti)
~eräz muzikku löi akkoa da vie jalgah kumardutti~ (venäläisten avioelämää, älä mene arjalaiselle)
~polvilleh kumarruttih kirikös~ (kumarrettiin arjalaisten juutalaisilta varastamaa ahneuden jumalaa, "kristinusko")
~kuuzi nedälie joga ildoa muatuskal pidi jalgah kumarduo neveskäl~ (miniän piti kumartaa anopille kuuden viikon ajan, arjalaisten kuvottavaa mannekulttuuria)
~tuuli venehen kumai~ (kumoaa)
~onzi mua täz on, vai kumajav astujez~ (ontto)
~regi kumavui myödymäez~
~kuminavasta kerätäh tsoajuks talveks~
~kuminaheiny~ (carum carvi)
~kuminoa tsoajuks keitetäh, ryvitykseh on hyvä~
~kumma on kuusini lusikka, katajaini kauhanvarsi~
~konza mie olen kummas, em peässyh matkah muijen ker~ (kummissani)
~midäbo oli kummoa, ku nagroit~
~kummakaz azie, ku pahoim mänöö~
~se on vähäzen kummallini azie~
~midäbä kummua kuulid da siidä rubiet kummastelemah~
~älä kummastelei tyhjeä~
~migä siuda kummassuttau~
~ei pie doga azieda kummastuo~
~vaim moni sitä loukkuo kattso ta kummeksu kum mie nyt aivan enolla upposin keskijärvellä~ (putosin loukkoon eli avantoon)
~siitä kummiteltih, vierissän kesellä, naiset pantih miehiem puksuja jalkahas ta sillä keinoim muutteliuvuttih~ (vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin pukeutuminen)
~kumoallah on kuutoma~
~veneh on kumoallah~
~päivy peälakal pastaa, kuudan otsal kumottaa~
~kuudam kumoittoa~
~kumokkahad~ (kannalliset lapikkaat)
~kumoh mäni miun azied oigevuos~ (vieras oikeus, vieraat lait, vieraat päätökset)
~kumbani ambu pedran, sillä peä~
~se kumbani vigoitti pedran, se sai kielen~
~semmoine mies, kumbane voiz miun kera paissa midä mie duumaitsen~ (ihannemies)
~miä olen siun poiga, kumbazen siä työnnit tapettavaksi~ (arjalaisten "asevelvollisuus" eli alistettujen kansojen käyttäminen tykinruokana, teettävät tappamisenkin toisilla)
~huolova inehmine se on, kummane varustaa kaikkie ielleh~ (huolehtivainen)
~se Vetehini apajoa puututteli, otti kiini aina konsa kumpasestai puoliskosta~
~sill on kaksi poikoa kontiella i kolme, konsa kummaista~ (milloin mitäkin)
~kumppasuttah mieleh älä mene saloh, yöksyt~ (salo=metsä johon voi eksyä)
~kirz on nostanuh, mua kumpettav astujez~
~sano kolme arvoutusta, jotta kumpoa ei ole ni ken kuullut~
~Rauvallambi, kumbi oli kylän alla~ (alapuolella)
~niim povesta jamottih yhteh, se puoli pidi olla kummallaki ozakkahalla~ (verkot jamottiin nuotaksi, nuottakunta)
~kumpu, pikkaraini mäki~
~kumpuloiks i kutsutah yläveä paikkoa~
~kumpu~ (sammalta kasvava korpimaa)
~kallivon kumbureh~
~suarekkehen kumburehut~ (suosaarekkeen)
~kumsa~ (kumpsi, pieni taimen)
~häi kui lieneh livestynnyh, sellälleh i kumsahtih~ (ohoh)
~kumura~ (kuuropilvi)
~kumura mägi~
~koski kumuou~
~piälitsi on heinät kunehtuttu päivypastol~ (kuivuneet)
~anna hiilet kunehutah~ (sammuvat omia aikojaan, tulen kunnioittaminen)
~ensim pitää vejen kunehuttoo, siitä kylmöö, tulvaveteh ei tule talvi~
~ei soa sanuo kuutomakse kuni villa kypsyy~ (kuuta)
~totta se sai olla siinä kuni pareni käsi~ (kättä tukeva rihma)
~kuni valgie tulou, voippi tuulastoa~ (pimeällä tekemisen vieraudesta)
~sygyzyl pietäh verkkoloi kuni ei jiäh järved mene~ (järvien jäätymiseen asti, talvikalastuksen myöhäisestä ja luonnottomasta alkuperästä)
~kuni om pyyvys pyytämässä, sini om mieli toivomassa~
~sini on andilas, kuni on hiät~ (siihen asti)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
