~vedoini, kuldaine kuningas, katso da vardoitse~ ("valatetah konzu lapsii tiedujjez i muite kylyz")
~kunitsannahk ylen om pehmei da lämmin~ (näädän)
~kunittsa om mettsäzvieri~
~kunittsahine miehhu~ (näädän nahka)
~herheläini hiijel lintu, meheläini meijäl lintu, lennäs kunne mie käsen~
~ei ole kunne myvvä, vai pyyvetäh omiksi tarbehiksi~ (myymisen vieraudesta)
~niiv vain ei sitä viety kunnena~ (omaan käyttöön valmistettua tervaa)
~kurgi, kunekka ei heinie ole, syöy karbaluo~ (kurjenmarja)
~se ukko pideä akan kunnivos~ (kohtelee hyvin)
~kaikilla hartsuilla kunnivoijah heämiehie~ (herkuilla)
~kunnivoittsoo hyvil syömizil~
~kunnivokaz on emändy, se kaikil hyvim pagizoo~
~kuntassu~ (kolmitalvinen urosporo)
~elä suul suurendele, kun et kunnos kygene~ (rehentelemisen vieraudesta)
~veneh on kunnoz, vie häi matkoau~ (elävä olento)
~annoimba henttul kundo luigozet~ (kullalle muiskut, sukunimi Hentunen)
~kuntta~ (turve)
~kunttazikko~ (mättäikkö)
~kuntura~ (porontaljan päänahka)
~kuntusvoajin~ (kolmetalvinen naarasporo)
~tuulistih, allot kuohahteleh~
~mieli kuohahtih~
~tuuli merdy kuohahuttelou~
~tuuli kuohahutti meren sumimah~ (kohisemaan)
~tuuli järven kuohassutti valgiel voahel~
~yhtez yös kuohastutti kibien jalgah, egläi oli terveh~ (turvotti jalan)
~päivypastoh mendyi higi kuohastuu~ (kihoaa)
~kuoheikko~ (suonotkelma)
~siitä loajittih kuohkieta rieskaista~
~sitä hyvin äijälti pieksettih siitä härkkimellä jotta se tuli kuohkie ta hyvä~ (taikina)
~vezi kuohkau, ku avavuu ojat keveäl~
~kosken kuohku~
~järvi kuohkuu allolleh~
~allot kuohkutah~
~vez on kuohuksiz, kalad eletäh~ (uskomus)
~se taloi on kuohuksis, ku kaks tytärdy miehel menöy~
~pilvi kuohuu, tuuttsa kun tulou~ (tuisku)
~kuohuja savi~ (hyllyvä savi)
~ylen äijä tuuloo, kai kuohuspäill on~ (vaahtopäät kuohuspäitä)
~pilvet kuohuspäilleh kulgietah~ (kun sataa ja paistaa vuorotellen)
~se urai ruadav yöt päiväd~ (urai=hullu)
~kuokkasilla pyyvettih moahta~ (avannon pohjaan lyötyyn seipääseen kiinnitetty syöttionki)
~ne kevöällä toas pyyvettih, kuokkasekse sanottih, jotta kuokkaista pietäh~
~myöhäsenäki keveänä soau vereksen kalan kum panou kuokkasen uhuavantoh~
~kuokkazem pivoss ollah~
~lähen kattsomah kuokkasie~
~jos päivällasuj jälkeh herheläini peäsöy ampumah ni se on kuoloma~
~se sano se toatto jotta joka lapsen kuoleman iellä on käynyl lintu ikkunassa~ (sielulintu)
~eihän täss ole miesten surma, eikä kuoloma urosten~
~ei pie haravoija, kuolemattomad heinäd on~ (eivät ole kuihtuneet, eläviä olentoja)
~kuolemiin on rinnal nämil ajjoil eläjez~ (lähellä vanhana)
~kuolenda ei ou omassa vallassa~
~minä kuolendaa en varaa~ (kuolemanpelon vieraudesta)
~didin kuolendaijasta on jo viiskymmendä vuotta~ (isin)
~pidäv olla mustu libo valgei hod ruskieloin kirjaizien ker~ (ruskea=punainen, kuolinvaatteiden värejä)
~kuolendapäiveä pietäh, vuozi ku täydyö~ (muistopäivää)
~muaman kuolendupäiv on tänäpäi~
~synnyndysijan tijjäd, a kuolendusijoa et tijjä~
~kuoltuu itkietäh kuolenduvirzi, eiga händy synnynkoirat haukutah~ (tuonelan koirat)
~mie ukon kuoletin~ (hoidin kuolemaansa asti)
~meilä pantih kuoliella kaikki voattiet mitä kuulu~ (vuodenajan mukaan, mitä tarvitsee matkalla tuonilmaiseen)
~lehtijähän sinne pantih allaki kuoliella~ (kuolleen alle)
~kun oli vanha kuolie, isäntä tahikka emäntä, siitä otettih orsi pirtistä millä kantoa sitä~
~lehmänkello piettih aisassa kuolieta viijessä~
~tuonelassa ollah kuoliet~ (täällä ja tuolla)
~lähemmö kuolieda istumah~ (kenen vuoksi istut)
~kuolied ei pie varata, a eläveä pidäv varata~ (varata=pelätä)
~kun kuoleikse kuuluh nin siinä talossa lautoa vessettih ta itettih~ (kuoleiksi=kuoleman enne)
~kuolienheinä~ (saniainen)
~kuolienkaimoveh~ (kuolleen saattaminen)
~kuolienkopra~ (saniainen)
~kuolien kopralla häpilöijäh niitä asteita missä pietäh sitä voikse tulijoa~ (puhdistetaan astioita?)
~kuolienkotta~ (iso laukku, rhinanthus major)
~kuoliemmarja~ (sianpuolukka)
~kuoliammardupuu~ (paatsama)
~kuoliennenä oli tulluh~ ("jallad on vilud, roza sinine, kivistäy niveliä, vilul puistau", tautien nimiä)
~kuoliensormi~ (nimetön)
~kuoliensukat nieklottih harvoikse ta harvoilt ommeltih ne voattiet~
~seläskättä ei soanun ommella kuolievvoatteita, vain kohaskättä~
~miula on kuolievvoattiet, itse olel loatit~
~kuoliezheiny~ (sananjalka)
~ei niin kiirehtä, jotta ei kuolomah jouva~
~tuotih koistah sanomat, toatto siel on kuolomassa~
~kaikilla pidäu kuolla~
~kerda kuolla, kahittsi eliä~
~tämpiänä siät kuoldih, vihmu lieni, pilvet liettih~ (sää=hyvä sää)
~pakkaine kuoli, loskutti seinie, ga kitskoi~
~mie näin kyllä viime talvena, kevättalvella unen, sen kuollehen unen~
~vuoz nainutta nagretah, kaks kuollutta kaihotah~
~kuolluizii itkietäh, nainnuizii nagretah~
~vielä neän repo kuomani silmih~
~jänöi da kondii kuomaksed ollah~ (ystäväsukuja, samasta alkuheimosta)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
