~piä kuksalleh istuu, midä pahoa mieldy pidänöy~
~kuksina, savine, pietäh maiduo~ (korvallinen saviastia)
~kuksin on savine, jyrginäine, oigied bokad, kaglu, kiägäine, ei pangoa~ (lieriömäinen, suorat sivut, korva, ei sankaa)
~vanhazed kuksetah kävelläh~ (kävelevät hitaasti, vrt. kupeksia)
~kuksoi~ (pöllö)
~kuksuine~ (käpy)
~lapsen otat kuguilla~ (hartioille)
~tänäpäi kägöi kukuld ajjoi~
~vanhat musteldih, sto ennen kolmie vuottu heittäy pyhäljy jyrizendän da kägöi kukundan jälgimäzen ajjan iele~ (jälkimmäinen aika, yhtä aikaa seuraa toinen, vrt. arjalaisten maailmanloppu)
~kägöi heittäy kukundan, sit sygyzyl haukakse muuttuu~
~kukuska kukkuou~ (käen lainanimiä)
~pidäy vielä kerda tänä kevyenä kukuttua kägie, konza piäzem miehellä~ (käen kukuttaminen)
~vezi kulajau kivilöiz~
~kivilöih jiä kulai~
~kävelten da kullelten nuor aigu meni~ (nuoruus=kävelyn eli liikkeen aikaa, vrt. elämänvastainen koulunpenkillä istuminen)
~oikie jalka pitäy ensin kulettoa kynnyksestä peällittsi~
~hoabristuu mettsy sygyzyl, lehted mustutah~
~kullakka jeä~ (kuultava)
~kullu on korgiembi da terävembi jyrähmyö~ (kuilu jyrkännettä)
~kullukaz mua, mägizikkö~ (rotkoinen)
~k ed ole ni kuz omahine, sit kulgelii oled~ (kulkija)
~gulut gulketetah~ (pulut)
~purossa kuv vesi kulki alaspäin~ (alas eli aliseen)
~mado kuloz alattsi kulgoo~
~kuloh kulgi, händy vai rimsahtih~ (käärmeestä ehtii nähdä vain hännän, niin pelkäävät elämän kunnioittamisen unohtaneita "ihmisiä")
~kulgija kulgou da nulajau~ (käärmeen kiertonimiä)
~sivo kulgijassolmeh, älä umbisolmeh~ (solmujen nimiä)
~kulkkuh tarttui syömine~
~toizeh kulkuh mäni syömiine, lökästyin~
~kulkkuheinä~ (kuisma, käytetään kurkkukipuihin)
~lapsel on kulkuine kibei~
~kulkkukeroi~ (kurkkutorvi)
~kulkkulaki~ (kitalaki)
~kukoimmarjoa kuivatah da pietäh kulkkumuokkah~ (ruusunmarjoja kurkkutulehdukseen)
~kulkumuokku kulkun kiinittäy, syvv ei anna valdoa~
~kulkumuz, kahten suom pitkembi väli~ (soita erottava salmi)
~kulkumukses kazvau mustoidu~ (mustikoita)
~kulkkunapukku~ (aataminomena)
~kulkkutaudiheiny~ (kehräsaunio)
~kulkkutorvi, nielatimpuoli, syöndätorvi, hengityspuoli~
~myö karjalazed olemmo nygöi kullul joudunnuh~ (joutuneet kulkemaan pohjoiseen päin, yksikään oikea ihminen ei lähde vapaaehtoisesti esivanhempiensa mailta)
~kullul on kuutti, pidäs tavata~ (kuutti=haaparuuhi)
~oli meilä kullankarvani sopu ennen, niin nyt mistä lienöy iilistyn~
~kudai kulleh meni, se silleh~ (hyvin sanottu)
~kulleh kägeimmo, silleh i ruammo~
~kurgi kullerdoa~
~kuin on kaunis kullervonkukka, niin olgah kaunis neidone~ (kulleroita sisältävällä taikavastalla kylvetettäessä)
~kulli rannoil eläkselöy, suoloil~ (kuovi)
~ku kuulet kullin iänen, elä mäne järven jäil~
~kullikka, harmua, nokka pitkä~
~kulikka on harmaa lindu, pitkä nokka~ (kuovi tai lehtokurppa)
~ainos kullittav ukkuodah, hyväsanain on~ (hellii, kutsuu kullaksi)
~kuku, kuku kägözen, kuku, kuku kuldarinda, kuku kullat kulmildas, hobiet silmildäs~
~kulmiz alatsi vilgailou, juzakk on~ (juro)
~kulmih koskoo~ (ohimoihin)
~kulmah ei pie koskettoa, hengen koht on~ (ohimo henkisielun sija, sykkii)
~kulmukarvad on sil turbied~ (tuuheat)
~kulmaluuda ylen äijäldi kivistäy~ (ohimoita)
~kiven kulmaz mandzoida keräimmö~
~kiven kulmaz om mustoidu~
~Venan kuld on ruskiem Suomen kuldoa~ (arjalaisten ahneuden mittoja)
~kuldane rista kaglaz oli papil~ (ahneuden papilla ahneuden risti)
~kutsu izäkuldoa syömäh~ (oma kulta=rakkautta)
~eigä ole omua armahembua, eigä kuldua kaunehembua~
~linnu tulov vastah kuldane~ (keltainen)
~niil on nygöi kuldaizet päivät ku yhtyttih~ (menivät yhteen)
~oma kodi on kuldaine~
~vejen kultani kuninkas, vejen ehtoni emäntä~
~vejen ukko, vejen akka, vejen neito kaunokaini, vejen poika mielusaini~
~tungeksi neido tulesta, kuldakassa kuumoksesta~
~kuku kuku kuldukägi, helävytä helei lindu~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
