~kuomamvezi~ (akanvirta)
~rauta raukka, koito kuona, miksi vessit vellies~ (veistit)
~kuonduksendeli, ga järilleh zaimi, vie on voimattah~ (oli toipumassa, tauti iski uudelleen)
~nygöi on kuonundalleh, täz oli ylen huono~ (täz=jokin aikaa sitten)
~rubei jalgoa ottamah vasta, kuonnuttelemahaz~ (jalka alkaa toipua)
~opittih kuonuttoa veiz olluttu, ga ei elevynnyh~ (koitimme elvyttää hukkunutta, oppia=koittaa, kokeilla)
~kuondui, juuri on terveh~ (toipui)
~miituz oli voimattah, a nygöi kuondui, paremb on nygöi~
~kuonu da parane~ (sanotaan sairaalle)
~kuoppa se oli moah kaivettu, seinäp puusta tai kivestä loajittu, katto hirrestä ta moata peällä jottei pakkani peäse~ (maan alle kaivettu ruokavarasto)
~kuoppah kun pantih siitä kolme kivie lykättih jalkojev välistä ta sanottih, hiiret hiiteh, mykrät myötäh~
~kuoppa se on vai syödäviem piettävä~
~peskumuah kaivetah kuoppu~
~seizatettii maiduo, kuoretta otettii peäldä, kuoriesta loajittih voida~
~kuore om maijon peällä kazvan~ (kuore eli kerma)
~paissettih kakkaroaki kuorehem mähnästä~ (kakkaroita kuoreen mädistä?)
~kuorehet kuivattih kavaksi~ (kapakala)
~pannah yhen jeälitsän kuoren seämeh talon hyvys kaikki~
~siitä keännettih ne seämehpäin ne kuorel laijat päistä näin~ (kohahuspiiraan)
~kuoriezen kidzuu keitettih~ (kuivatuista kuoreista keitettyä lientä)
~kuorehed jogeh nostah Luadoskoiz~ (Laatokasta)
~kuoriskurniekkua sidä laid da söit~ (kuorekukkoa)
~kuorizmerezih puuttuu kiiskoidu enzimäi, sit kuoristu, sit ku loppuu kuoris, sit tuase kiiskoidu~
~kuorizmerezy on suurem muudu mereziä, jovensuus pietäh merezänsuu merehpäi, perä om puaksu, a suu harvembi~ (meri=Laatokka)
~kuoroi om pitky, hoikku, suurembi reäppöi~ (muikkua suurempi)
~kuorzunda~ (sammakon kurnutus eli kutu)
~magoau kuorzuu~
~löttö kuorzuu~ (sammakko)
~piädy kuorustau jo kätkyös~ (lapsi kurottaa päätä)
~työdä kuozalih pannah~ (pellavaa kehräpuuhun, pellava=työ)
~kuozalilla kezrätäh rihmua~
~kuozaliz on kandu, laba, labaz loukkoized, loukkoizes puikko, puikoz rihmu~
~kuozalrihmu kuvotah villaizez langaz, kolmen sormen levevyz~
~tytön luonduo koittelou~
~koiteldih kogiezie, maisteldih magiezie~
~pidäy kuotella, ongo muajasta~ (maukasta)
~metson toriluuda kuotellah katata~ (ennustamista?)
~järvenguba~ (lahti)
~guvaz oli hyvä seizuo venehel~ (seisomavenheet)
~kupenttsaheinä~ (juhannustaikoihin käytetyt heinät, juhannuksen vieraasta alkuperästä, venäläisten kupala)
~kubenttsavasta~ (lepänlehvistä ja kukista sidottu vasta, vrt. omat koivuvastat)
~hillakkazin kuberehtau matkoau~
~kuperkeikku puutui hyvä langetez~ (kaatuessa)
~kuperkeikulleh mäni~
~kuberkeikkuheiny~ (siankärsämö)
~kuberkeikku~ (koiranputki)
~kätkyös kuperdeleh, ei magoa vie~ (lapsi pyöriskelee kätkyessä)
~kuperra takkas~ (sanotaan korpin lentäessä yli, keikauta pyrstöäsi kalapaikan merkiksi)
~kuperdui koadui selälleh~
~pidäy tyhjeä kielittiä toizem piäle~ (juoruamisen vieraudesta)
~kupeta vain hillakkaizeh lapsem piädä, terväh uinuou~ (raaputa hiljaa lapsen päätä, nukahtaa nopeasti)
~kalat lahem pohjas kupetettih~ (kupeksivat)
~kun korvat kubizou, siitä tulou saje~
~midä nygöi korvat kuvistaneh, lemboi~ (kutisevat)
~nenännokku kubizou, kuolienviesti tulou~ (lemboit=alisen haltijoita)
~kala kubizou kudaigah~ (kuhisee)
~kubizuz on rungaz, pidäy kyly lämmitteä~
~kudusärgi kubizuttelehez, aivin karhakkoa kohtoa ettsii, hierelöö ittsiedäh~ (särki_tietäjä)
~peädy kubizuttoa~ (kutittaa)
~kublaskoitti diän jovez, vezi nouzi~ (laittoi jäät liikkeelle)
~kublastuksiz jiä on rannoiz~ (kelluvat irrallaan)
~kived on kirzi kublastuttanuh~ (nostanut kivet koholle)
~kublastu suuret siiat~ (siiat pulahtivat pintaan)
~voit tuohta pideä käbrynä selyksessä, verkon kublatuksena se on, ei lasse verkkuo heittymää pohdaa~
~kuplatusverkko~ (kohojen avulla kelluva verkko)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
