~elä nagra gurbaselkäistä, et tiijä midä vielä igyä elyäissä sattuu~ (kyttyräselkäistä, pilkkaamisen vieraudesta)
~mintäh ei muanne nygöi, liikutan liikutan kätkytty, silmie vai kurpistelou~ (lapsen nukuttamista)
~alatsi kulmis kurpistau kattsou~ (murjottaa)
~silmät kurpistuu päivypastoz~ (menevät sirrilleen)
~istuu kurpottau pahal mielie~
~kurppuh vedi, pahoin ombeli~ (kangas kurttuun, ommella hyvin)
~tetri kurroau~ (kukertaa)
~kurzeikkuo myöten juossessa jäniksen tabuat~ (ryteikköä)
~kurzo, semmoini notko, alava paikka, pitim puolin kangahien välissä, on havumettsyö da vitseikkyö~ (maa_tietäjä)
~kurso~ (kuura)
~halla om kurson~ (tehnyt kuuraiseksi)
~lai kurdanat mettsäh~ (rajapyykit, arjalaisten tavasta merkitä varastamiaan maita, "metsähallitus")
~kurtaim minä lapsil sovad, nygöi vähäizen kohendelin~ (korjasin lasten vaatteita)
~kurtsakoittuu soba vedehes kuivahuu~ (rypistyy kuivuttuaan)
~kurtsisko soba on, pideä utugoija~ (silittää)
~kengä kurtsistui kuivahuo~
~kurtsistuu da ahtistuu~ (vaate rypistyy ja kutistuu)
~kurtsistui mies, kesken undu nostatettih~ (kesken unta heräämisen vieraudesta, syitä nykyihmisten lukuisiin henkisiin ongelmiin)
~kurtaine on lapsel pajjam piäl ku liivi polves sah~ (lasten vaatteita)
~pestyi pani komsah, sih kurtavutti, ei vualinuh~
~kurtsat pidäy silitteä, vualie~ (silittää rypyt vaatteista)
~sovat ollah kurttuzed, pidää utuuzia~ (kuulostaa omalta sanalta)
~elä kurttuvuta sobie~
~kurtukaz om, pidäiz oijennella da kataija~ (ojentaa ja kaulata)
~lapsed ollah gurus~ (kuurusilla, vrt. kuurupiilo)
~kuhai händä kuroo, ga ei nämä riihipaijat silmänkirja olla~ (työvaatteista)
~kyllä se nyt pienet järvet kurou~ (kuroo yhteen, jäädyttää)
~kurgud~ (kurjenpoikanen)
~peitoizil olenda, yks guruttoa, toizet peitytäh, peitoz olijat sanotah, jo peityimmö, se guruttaja lähtöö ettsimäh, kenen enzimäzeks voinoo löydeä, se guruttamah~ (olla peittosilla)
~peitoil ollez muamo guruttau, muut sil aigoa peitetäheze~ (etsijä=muamo=emo)
~lahko viitskau polgiez, gurvistannuhez on~ (kiero lattialauta vinkaisee polkiessa)
~vanhate gurvistutah, luut heitytäh~
~kurvittsa~ (suokurvitsa)
~avoi miittune guza sid oli~ (guza=tarhakäärme)
~tulihavul pidäs pergoa, sit heittäy kuzeksimizen~ (lapsi vuoteen kastelun)
~kuzetaldi lapsen ennem muate panendoa~ (vrt. rumalta kuulostava "pissata")
~milma kuzettau~
~ylen kuzettau, onnakko päivä rodiu~ (kusettamisen ja päivän nousun yhteydestä)
~kuzettoa, pideä lähtie pihal käymäh~ (vrt. arjalaisten kammottavat "huussit")
~ei ole nouzendaigu, ei vie kuzetannuh~ (elää-kusen-mukaan)
~lapsen kuzetin~
~emä kun ruokotoin on, kuzeuduuhan lapsi~
~nagroma oikein kuseh soate~ (nauraa kuseen asti)
~tervan kusta käytettih~ (lääkkeenä)
~kuziehan on kuziehikossa~ (kusiainen=kuusiainen?)
~kuzihazin pezo~ (pesä)
~kuziehazet eletäh kuziehikossa~
~kuzieskego~
~kuzouhan se suuri metsämuurahainigi, vain ei se ole kuin tämä kuzijamuurahaini~ (keltiäinen)
~kuzikolttso~ (punatulkku, kuusimetsien lintu)
~kuzikoltsoi~ ("kuzikeltsoi", käpylintu)
~kuzimuurahikko~ (kusiaisten pesä)
~kohtuizel akal pannah kuzirivud jalgoih, ei jalgoi kivistä~
~kuzmanpaizeheinä~ (kuisma)
~kuzmoitinkukka~ (peurankello)
~vain kuzouhan se suuri mettsämuurahainigi~
~kustaba sie olet~ (olla jostain)
~kuz elät~
~kuss on risu, siin on rita, kuss on aita, siin on ansa~ (neuvoo jänis poikiaan, etunimi Riitta)
~kusta liikutit lihoa, siihe liittele lihoa~ (parantavia lukuja)
~kävelöv yheksä yödy puustile metsile, kuz ei linnut peälittsi lennetä~ (hmm)
~kuhes sah igeä, sihis säh tervehytty~
~kus tulit, sinne mene~
~kuolian viesti kustai tulou ku nenän ladvu kubizou~
~ollah hörkkehilleh, eigö midä kus kuulu~
~hos kuz elä, ga siid i hyvä on~
~kuda kus keräiltih, ga jo suadih vähäine~ (kalastaja-keräilijät)
~kuus on kuppija käjessä, seittsemäs selän takana, kuss on vettä, kuss on mettä, kuss ov voitiet vakaset~ (loitsu)
~kuvottih niitä kaunehie kussakkoja kirjavista lankoista~ (vöitä)
~kussakka om mussasta langasta tikutettu muurnin da oigein~
~pani tulupam piäl, itsen kusakoittsi~ (kietoi itsensä turkkiin)
~kudaman kyläm miez olet~
~kudamoa kyleä oled~
~kudoal päiväl tuled~
~ku mäned mettsää ka katsot kudain on silie puu~ (kui)
~kudai Jumala kastoi, ga se i kuivoa~
~keräilemmö lomuloi~ (kiviä)
~kudakuihine om parembi ku iminkummaine~ (kutakuin)
~saadihgo äjjy kalaa - kudakui saadih~
~vai olet aiga kudaleh~
~kudamane kohta on kibie~
~pandih nuori mies, kudamane tiijä ei ni midä~ (vrt. tietämättömät vanhat miehet, mitä enemmän ihmisiä "koulutetaan" sitä tietämättömämpiä heistä tulee)
~kutehmat, illatsut kizat~
~parahitte on kudemine päivypastol~
~talvell on tuagieh kuterma~ (pyryilma)
~kuterman jälgeh on umbi talvella~ (umpihanki)
~kiehui äjjäl, vezi kudevui pohjah~ (kuivui pohjaan)
~tyynessä lahessa kalat kuvetah~
~toizin vuozin täll-aigaa kudi kala do~
~nygöi parahuolleh kala kudoo~
~haagi viel ei kuden~
~lahnu kudoubi tuomen kukinnan aigan~
~reäpöi kudou sygyzyl deän kylmändäh sai~ (muikku)
~vien vilustuhui sygyzyl riäpöi kudou~
~kudijaizen kera rinnalla on maidohaugi~ (naarashauen)
~kutilas~ (kutukala)
~kutkahutammo plässie~ (tanssimme)
~skokuna kutkettau~ (sammakko)
~haukku kutkettau, pyyhyöm muanittau~ (haukka pyytä)
~kutkuta kui tahto, em varoa kutkuu~ (pelkää kutitusta)
~elä sie milma kutkuta~
~kudmeloittau koiz, ei lähte ni kunne~ (vetelehtii)
~pikkaraine oli, a nygöi jo täyzi mies kazvanuh~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
