~olet hyvä kudmoi nygöi, rivuz da revuz~ (räsyinen ja likainen)
~kudmuilou, ei pane parembie sobie piäl~
~ukko uupu, voari vaipu, kuoli konttien kutoja, kesselien keikuttaja~
~verkonkudoi mies~ (miehelle kuuluvat kutomistyöt)
~keveäl kuvoimmo kudomizet~
~kudomized on nygöi kuvotud, tämän keveän tsottah mi tuli~ (tämän kevään osalta)
~duuri on kudreva~ (visakoivun juuri)
~veitsem peälöiks kudrevoa puuta pannah~ (kiharaista)
~kudrevu koivu, syyt kedä kunne~
~kudroavoi täm on koivu, syyd on kui aldoizil~
~kudroavoiz koivuz azutah veitsempiädy~
~kudzahazen pezo~ (kusiaisen)
~kudzahazill on luajittu kudzahikot~
~kudzahikko~ (muurahaiskeko)
~kiiskizet kutsatah~ (kuhisevat)
~kudzenah on kiärvästy~ (kärpäsiä)
~kudzerat kirjat~ (kiemuraiset kirjailut)
~kudzeraizie piettih rinnaz ryndähil, helmaz, hiemoansuuz~ (koristenauhoja)
~kudzerkirjad on helmoiz~
~sit ku riitsitäh, sid on kärhiä da kutsermuo~ (sykkyröitä)
~langad mendih kudzermolleh~
~kangas tsiepusteleh kudojez, kutsermoituttih langad~ (kieroon, sykkyrälle)
~mado kudzerdeleh~ (kiemurtelee)
~reen kudzineh kuuluu, a ittsiedä ei näy~
~lehtimadoni kudzistelieteh matkoaa~ (mittariperhosen toukka)
~vihmui kutskahutti~
~kudzoi ei jalosti nokkoa, vai elä händä satattele~ (kekomuurahainen / rautamuurahainen, elämän kunnioittaminen)
~avoi mi on äjjy kudzoidu täs~
~kudzoi on suurembi mauroidu~ (mauriaista)
~kezäl ei kusta kudzoit~
~musta kudzoihut~ (mauriainen)
~mustu kudzoihut hyvän iel om pertiz, ei pure ni kedä~ (hyvä enne)
~kudzoikevot revittelöö, kondie~
~kudzoimättähäine~ (muurahaiskeko)
~kui kudzoimättähäs on rahvastu~ (paljon väkeä)
~olloo kaida dorogani kui kudzoin kujoni~ (kapea kuin kusiaisten kuja)
~a kuz on kudzoikujoine taloih dorogoa, sih äjjeä vierast ei kävy~ (uskomus)
~kudzoinkulani~ (muna)
~kudzoinvoit kivissykseh on hyvät~ (kusiaisvoide / munat)
~kudzoinvoidu vien ken juotetah kylmändäh, i kulkkumuokkah, i ajokseh pannah~ (vilustumiseen, kurkkutautiin)
~kudzoiveez issutah, jalgoi pietäh~
~kudzoivettä keitti~ (parantamiseen)
~koiran kudzu otetah~ (pentu)
~roagah mettsäh koiru kudzut ku soau, sih roih koirat hyväd~ (koirien alkuperästä)
~koiru kandoi viizi kudzuu~
~silmässä hibiehiiri kutsuttau~ (elohiiri kutittaa)
~mie kutsutin siulda jalgapohjie~
~se on hirnumista kuin nenöä kutsuttau~
~kudzverdih mado keäppyh~ (kyy meni käppyrään)
~koiru kutsun vuottau, hyvä itse tulou~
~milma kutsuttih päiväkezräh~ (kehräämään)
~ukko rupei kuolomah i kuttsuv kaikkie poikie~
~mäne kutsu murginalla~
~kutsumatta tulin, käskemättä lähen~
~mavon kutsui edeh tiedoiniekku~ (tärkeä apuhenki)
~pidäy händäh kutsuo meile käymäh~ (seurallisuus)
~minnaksi ta neveskäksihän ne kutsuttih~ (miniää, oma nimi ja lainanimi)
~mi on nimi, miksebo kutsutah - Misaks kutsutah~
~oigie kohta jovessa kuttsuotsou plossa~
~vain kuin on oikeim mähnässä suuri mujeh kuvun iellä~ (mähnä=mäti)
~ruogosiiga tulou kaksi ili kolme päivöä sären kuvun dälgeh~ (siikasukuja)
~konza löttölöin kud on hyvä, leibävuozi lieu~ (sammakko=hedelmällisyys)
~särrin kudu~
~havvin kudu~
~löpsöin kudu~
~mujehen kutuaikah ei pie matikan rysie panna~
~kalampyydäjäd kudaigoa vardoijah~ (odottavat)
~ezimäi on havvin kudaigu, sid ahvenen~
~kudujorssi nolizou~ (kutukiiski on niljakas)
~äijän särbi särrin liendä, kiiskon kudukalua~ (raskaana oleva)
~kudukalad ei ole hyväd, puoli maguo on kalaz~
~kalat käyväh kudukohtah~
~kudulöpsöit kuristah, kuuluu mägeh~
~kudulötöi toista kuvettoa~
~semmoni oli vyölauta millä kuvottih niitä vöitä~
~siitä kiertimä ta panima loimeksi~ (nokkosia)
~nuottaverkko kuvotah liinalangasta~ (kustaba ennen liinaa)
~miä kuon verkkua~
~paida on omoa kudomoa~
~kivestä kiukoa kuvottih, loukkoh sih, nin sihi pirtil loukkoseh~
~silloin siikani kutou, kalani karettelou, kun on jiässä järven rannat~ (siika=kala, älä pidä muita kaloja)
~keveällä kala kudou~
~tyynes lahes kala kudoo, madalas maima elää~ (kalanpoikanen)
~lötöt kurissah, kuduotsetah~
~kus kala kudou, sit sanotah kudupaikku~
~vilu hibjas kudvelehtau~ (elävä olento)
~reboi täz on juossuh kudveloittanuh, jälgie jättänyh~
~majeh kudverehtoa jeän kylmändaigah~
~joga heinäizem peäz vai lepettäy nenet kärpäized, piähyöd vai kudvettau tuulel~ (kärpäized=hedekukinnot)
~kuuta tervehittih kun uusi kuu nähtih ensi kerta, sanottih, terveh uuvella kuulla~
~iestäh kuu kuluu, takoatah täyttelöy~
~kuu on syndyn, jo on tsirpin levehys kuudamoa~
~uuzikuu, kazvajakuu, täyzikuu, kulukuu~ (kuunvaiheet)
~kuu keändyö uuvelleh~
~uuskuu syndyö~
~kuu täydyö, täyzikuu~
~kuu keändyö kululleh~
~kuu on täydeimyölleh~
~jo on kuu vajaudunnu, jo on kululleh päi~
~uvvel kuul leibeä, vanhal kuul vetty~
~kululla kuulla ei kala syö~
~kulun kuun kannalla haug ottau ongeh mussassa veissä, valgiessa veissä uuvella kuulla~
~kuun kannoil pidäs siä olla, libo vihmu libo tuulou lib ylen tsiried~ (kanta=sirppi)
~kuurakuu~
~moallini kuu~ (kuiden nimiä)
~mi kuuloi nygöi ollou~ (kuiden nimien myöhäisestä alkuperästä, alkuperäiset unohtuivat elinkeinojen vaihtuessa)
~mie en ole kuuna piänä lippuuttat tukkie~ (leikannut hiuksia, henkisielun sija)
~sidä en hävitä ni kuuna kullaispäivännä~
~kuuhine lapsi~ (kuukauden ikäinen)
~laps on kakskuuhine~
~kolmekuuhine lapsi~
~hänel do kolme lastu, nuorin on nellikuuhine~
~kuuhizet kadoi, g en tiijä, ollen kohtuni vai en~ (kuukautiset)
~hänel on kuuhizet~
~kuuhine rättsin~ (kuukautisten aikana käytetty paita)
~katso illaz nägyy uuzi kuuhut~
~kuujoo puuttuu, kuta suurempoo, kuta pienempöö~ (taimenia)
~mujehta, siikoa, kuujoa vetimä~ (nuotalla)
~ku soatih kuuja ni siitä kivie vietih siih rissin ympärillä~ (alkujaan karsikon / uhripaikan ympärille)
~halattih halija hauki, siel oli kulija kuuja, halattih kulija kuuja, siel oli punakeräni~ (taimenen ja tulen yhteydestä)
~kuukastella~ (nousta varhain, kuun aikaan)
~suolla kuukkielin~ (kyyristelin)
~vastarannakse keäntäy tämän apajan kun kuuksot hyppiy rannalla~ (kuukkelit)
~katehellini lintu se on kuukso~
~kävelöy ku kuuksoi~ (kuukkeli)
~kuulematoi lapsi~ (tottelematon)
~se on ylem paha, kuulemattomus~ (kuurous)
~se on tyhjy kuulemine, minä sid en usko~ (huhua)
~häi do vanhuttu heitti kuulendan, ni midä ei kuule~
~kuulovaine lapsi~ (tottelevainen)
~ei ole kuulovaisenah~ (kuulevinaan)
~oldih kuulovilla~
~olen korvan kuulevil, silmän nägevil~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
