~kuulevoitteli sidä, en andan, kun ei joudan~ (kuulosteli lainaksi)
~kuulevoittelettos, parembi kyzyö kohassah~ (suoraan)
~heitä tyhjy kuulevoitteluz, sano oigieh~ (kiertelyn vieraudesta)
~venan koulun lapset~ (venäjää pakkolukemaan, vrt. suomessa ruotsia ja englantia pakkolukemaan)
~hyväd nämät suluhaized, ennempäi kuulevoitettih tulendu, k on tuttavad~
~yhten kuulovuod on lapset~ (kuuliaiset)
~kuuloutetah korpit, missä or rauhna~ (raato)
~akka om miun ylen kuulijani, kunnet kässet, toiziel astuu~ (tasa_arvo)
~se aina laulo ta se oli kuullut vanhemmiltah~ (vanhemmilta saadut laulut)
~elä metsäs pahoin pagize, puut kuullah~
~kois elä pahoin pagize, seinät kuullah~
~heän kuulou kalan hajun~ (kuukso, kuukkeli)
~kuulov luissah jotta surma tulov~
~minä luulois kuulen, vihmad roih~ (kuulla luissaan)
~kuulematoi, ei kuule kielländeä~ (tottelematon)
~pidäh kuulla midä sanotah~
~koiru kuulou sen nimen~ (ymmärtää nimensä)
~kuultiella lohta pyyvettih, yhellä venehellä, kuultien toini peä oli moassa kini ta toisella kierrettih pieni apaja~ (kullenuotta)
~syöjätär kuulon otti tyttäreltä~ (sairauksien henkiä)
~miula ov vielä tarkka kuulo~
~kuulo huonostuu~
~Masa on kuulozembi Kattie~ (etunimiä)
~em mie häntä tietäv varata~ (karhua)
~dogo tejjät pandih kuuloiteksih~ (laitettiin kuulutuksiin kirkossa, kaikkien vieraiden tapojen taustalla pakottaminen tai rahan kerääminen)
~kuuloitti kerähmön~ (kutsui kokoukseen)
~härkkimellä kuulletah, jotta puuttuis siihi~ (naarataan kadonnutta verkkoa)
~hyväs kuuluz on~ (hyvämaineinen)
~yhteh kuulujat sanad~ (samaa merkitsevät)
~kuuluguh piemmö, emm ole vuozimeäräh pidänyh~ (kuukausi kerrallaan)
~ongo midä kuulumizie~
~etähöäte kuuluu tsilliej joru~ (kulkusten kilinä)
~karjeh kuulu sen kontien~ (karhu-nimestä)
~midä hyveä kuuluu~ (vrt. arjalaisten pahoista asioista kertovat "uutiset")
~midäbä kuuluu~
~midä kuuluu nygöi sinne - ei ni midä liigoa, kai rauhu~
~milleh elät, muga i kuulut~
~hipiehiiri kun kuuluu niv vielä kolme vuotta eläy siit ielläh~ (elohiiri)
~midä kuuluv luissa~
~aino kuuluu pieni kibu sielä ryndähässä~ (rinnassa)
~lapsi se kuuluu~ (liikkuu vatsassa)
~azie tuli miun korvan kuuluvil~
~kuin kuumat on hiilet, niin kuuma olgoh tytön syvän~
~kuumalla kivellä palavoitetah vettä~ (lämmitetään)
~min kuumahus kivi~ (min=kuinka)
~siitä kuumaista vettä mimmoista kärsiy se kipie, vettä valettih~ (parannettaessa)
~tulessa pidäu kivet kuhmata~ (kuumentaa)
~ruskoi, kuumaudu kivi~ (hehkuu punaisena)
~ta se ihompuhtijaini anto kuumetta lapseh~ (joku tauti / vaiva)
~kuumet on äijä voimattomas~ (vieraan sairas-sanan kotoperäisiä vastineita)
~vezi kuumennetah kuumilla kivillä aldahassa~ (puisessa)
~kivet kuumettih~
~kuumottoa, paistau pilven alta päivä~
~kuudama kuumottoa~
~päivy vai vähäizel pilvilöin välis kuumottau~
~kivet on aivan mussat, pidäis enemmän kuumuttua~
~nygöi illoil kuunkado on~ (pimeä kuu)
~kuunkehikkö~
~kuunkehä nägyy~
~kuunkeännyndä~
~naizil kävyy pezokset kuunkeänälmyksen aigah~ (pesokset, kuukautiset?)
~kuunkiänälmyksez voibi povvistoakseh, k ei sit povvistannehes, sit hätken vihmuu~ (kuunvaihteessa paistaa tai sataa, vrt. arjalaisten samat tulokset antava, miljardeja maksava, ilmakehää tuhoava "meteorologian laitos")
~kuunkullampäiväne~ (ikivanha)
~kuun muute~ (vaihe)
~ikkunan alta kuunneltih~ (enteitä talvisin)
~kuundelemah kävelläh uutta vuotta vas~ (enteitä kuuntelemaan)
~vuotahan niin kuuntelemma~ (ennen kun heitetään lisää löylyä, kiukaan äänet=henkien puhetta)
~kuumpohda~ (kuun viimeinen neljännes)
~yks otti veitsem matkah, siitä sem kuuntelentatilam piirti veitsellä ympärihis lumeh~ (enteitä kuunnellessa)
~kuunvaihien aigah~ (kuun kääntymisen)
~kuunvaihtuz~ (kääntyminen)
~näries guubu heittyy alas, pedäjäs ylös päi~ (lahovika)
~kuupaid on rodiessah hebozel da vazal~ (syntyessä kuupaita eli sikiökalvo)
~guubarka koivun kyllessä kazvau~ (pahka)
~guubarkah tarttuu tuli piikivestä~
~suksen pohdis on kuurat~ (pohjissa uurteet)
~kuurakuut~ (tammi, helmi, maalis)
~lunda kuuroau~
~hyvin savuo guurie, virie ei~ (tuli)
~savuu guurii~ (tupruttaa)
~jouzikkahan kuurna~ (varsijousen uurre)
~kuuriz on, ei kuule vähiä~ (kuuro)
~kuurnissieni~ (joku rousku jota ei syödä / leppärousku)
~kuurnizvahalaukk on oal päi kai yhteh palah, ilmai syydy, ylähätsi ruspakko~ (päältä päin punertava sieni)
~kuurnisvahavo~
~kun tulou pakkani, siidä do miun parran kuurottau~
~tuuli kulkou kuuropäissä~ (puuskissa)
~talvi tulou taponeh, kum moat kuuruolou kylmä~
~vitsat kuuzahazesta hallataa~ (nuoresta kuusesta)
~kuuzahikko~ (nuori kuusikko)
~kuuzuamessa marjat ruskiezet, kaksim marjazin, lehtyöt kruugloizet~ (kuusamassa)
~pirdoi laitah kuuzaimes~ (pirtoja kuusamasta)
~kuuzasheiny~ (kuusiheinä)
~kuuzenhavahastu, pehmiedy, veresty havvotah, vetty juvvah vatsan notkendukseh da tsahotkah~ (kuusenkerkkiä ripuliin ja keuhkotautiin, huomaa keuhkotaudin vieras alkuperä, arjalaisen ahneuden ilmentymiä)
~kuusennan loadi min hyvän~ (ruuan)
~rötk on ammune kuusennu~ (ikivanha ruoka)
~kuuzenkarahaizih revittelin jupkan helmad~
~kuuzenkarahani~ (oksikas kuusi)
~kuuzenkiidzin~ (naava)
~kuuzenkoja~ (kuori)
~kuusenkosus~ (levynä irrotettu kuusenkuori)
~kuuzenkäbry~ (käpy)
~kuuzenleht on kuuziz ymbäri, koskuos kiini~ (jäkälälaji, keuhkojäkälä)
~kuuzenlehti kubineheh pädöö~ (auttaa kutkaan)
~kuuzenlehtivezil pestäs syhmisty~ (hoidetaan syyhyä ja ihottumia)
~kuuzennoava~ (naavajäkälä)
~lapsi ku syhmistyy, sit kuuzennoavoa kerätäh, umbipäih pätsis havvotah, sit kylyz valetah noavuviel~ (syyhyn parantamista)
~kuuzennäreikkö~ (nuori kuusikko)
~kuuzennärähini~ (pieni kuusi)
~kuuzempihka parandau kaikemmoizie ruanoja~
~kuuzempihku katkelmukset spruaviu~ (yhdistää)
~kuuzenrehvy~ (havahaine, kerkkä)
~kuuzenrugoa pannah vuodajam putsim pohjah~ (rukaa eli pihkaa)
~kuuzentubahaizel sorretah nogie~ (oksalla pyyhitään nokea)
~kuusentuvaz~ (tuuhea kuusenoksa)
~kuuzesta luajitah astieda~
~turbie kuuzi~ (tiheäoksainen)
~lylykuuzi~ (mutkalle kasvanut)
~mängäh hos hoabazeh kuuzeh~ (sanonta)
~korbikuuzi~
~kangaskuuzi~
~selgykuuzi~
~oravukuuzi~
~sie pissät viisi, mie pissän kuusi, sie pissät kuusi, mie pissän seittsemen~ (loitsusta)
~kuuzielpäi tuldih~ (kuudelta taholta)
~kuuziheinä~ (luhtakuusio)
~kuuzikarango~ (alhaalta oksaton)
~kuuzikko on pimiessä korvessa~
~kuuzikoz on orovoa~ (kuusien lapsi)
~häi meni kuuzikkoh käbryy ettsimäh~
~kuuzikoz metsäz oravad eletäh, vägeväd muad on~
~ylen hyvä kuuzikko oli~ (vanha kalmisto)
~kuuzikkoviidu~ (tiheä kuusikko)
~kuusiset halot paloassa pratkau~
~kuuzini haravanselgä on ylen kebie~
~kumma kuuzista venehtä, kadajista kauhanvartta~
~kuuzized astiet terväh vezistytäh da kulutah~ (terväh=pian)
~kuuzinkerdani rihmu~
~eihäi lapsi tiedännyh sanuo, kuuzivuodine~
~kuudama kuusottoa~ (kuumottaa)
~päivy jo rubiou kuuzottamah~
~hyvä kuussu on täz liemez~ (maku)
~ken matannou tuola järvellä, vain vähäsen kuussottau~ (häämöttää)
~nouskoa pois, jo päivä kuussottau~
~päivä nägyy kuussottaa pilven alla~
~kuutoman kintahat~ (kuun sapet)
~sykysyllä ei kuutomoa soanun sanuo kuutomakse vain riesakse, kun oli villa kypsymässä~
~täysi kuutama~
~kuutoma paistau~
~päiväni paistau, kuutoma kuumottau~
~jo on puoli kuudamoa~
~kuudamav valgia~
~kuudama on juuri täys~
~kuudoma nouzou, laskietsou~
~päivä kohti paistakkah, kuudamuo korennol~
~kuudamu min kirkkahasti pastaa~
~päivy peälakal pastaa, kuudan otsal kumottaa~
~kuudam vajavuu kulul kuul~
~kuudamaz on akku lypsinrengin ker~ (kuussa nähtyjä ihmisiä)
~kuudan kadoi, on astuo paha~
~kuudan on kulumizeh~
~kuudam pastau, valgei on yö~
~uuzi kuudamaine jiävih~ (näyttäytyy)
~puoli kuudamast on~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
