~pienet kuudomazet~ (kuun mukaan tehdyt koristekuviot)
~puolet kuudamazii on navedittu paikkoih~ (koristeltu puolikuin)
~kuudamakirja paikka~ (kuun kuvilla kirjailtu, pyhiä kirjailuja)
~kuudamkirju~
~kuudamkirjoil om paikad~
~kuudamakirjaizil kuusottajat paikkaizet~
~kuudamankannikko~ (sirppi)
~nygöi on kuudamankado suutkad toized, sid uuzi kuu syndyy~ (kuun kadotessa pariksi päiväksi)
~kuudamankehä~
~kuutoman kynnet~ (kuun sirpin päät)
~kuudamankynned on kiberäd, pakkaine roih~ (lupaa pakkasta)
~kuudamampuolisko nägyy~
~kuudamansarved~ (sirpin päät)
~kuudamavvalgie on~
~kuudamanvalgiel hyvä on ajoa illas~ (reellä)
~yöl om pimei konz ei ole kuudamanvalgei~
~yöl on hyvä matkata kuudamanvalgiel~
~kuudamanvalgie on seä~
~kuudamanvalgei yö~
~johai päivy kuutasteleh, nävyksendelöy pilvilöin keskez~
~oigiel ajjal nouzemmo, emmo kuutastelei~ (kuutastella=liikkua kuun aikaan)
~kuutinnenä~ (kuutiksi kutsutun ruuhen keulan kädensijaksi veistetty nokka)
~kuutinnokk on teräväks vestetty~
~kuutinsiibi~ (varalaita joka kiinnitetään kuutin kylkiin, veneiden elävästä luonteesta)
~kuutoin aiga oli~
~kuudzaimikko lodmu~ (kuusamaa kasvava laakso)
~kuudzaimez laitah pirram piit, jupkalangoa mujutetah marjoil~ (hamelankoja värjätään kuusaman marjoilla)
~käbyö, pirdoa laitah kuudzaimez, se ku kuivau, igeä ed lope~ (kestää hyvin kuivuttuaan)
~pidää siun kuutsastella~ (liikkua liian aikaisin, kuun aikaan)
~kuutti~ (haavasta, petäjästä tai kuusesta koverrettu ruuhi jonka molemmille sivuille kiinnitetään varalaita, soudetaan meloen, käytetään kalastuksessa)
~kuutti, ykspalahizes hongaz laittu veneh~
~kuutti on kumman veneh, kakstoista miestä kanervikos kandaa~ (höhö, suurten veneiden vieraudesta)
~kaht enämbeä hengie en ole nähnyh kuutiz~
~näidgo mejjän kuuttii~ (joka perheellä oma kuutti)
~veitäh kuutti toizeh lambih~ (lampivene)
~kuutsam poltto om mänös~ (sysihaudan, miilun)
~kuutsoa poltetah~
~kuuttsupätts om pihal, savine kui riihem pättsi, piälits om puuhine katoz~
~kuuttsupätsis pedäipuudu, kelie poltetah~
~jo kuutusteloo, kui kägöi kukud jallaz aigazeh~
~kuvvendeks ol lahnankudu~ (kuudentena)
~kuvvez vuoz on nellättykymmen~ (46 vuotta vanha)
~kuuvittautuu järvi, kuni on ynnäh kylmän~ (vetäytyy jäähän)
~kenköä kuuvitetah~ (kavennetaan)
~kuuvitin äijäl sukanterän~
~verkkuo pitäy kuuvittoa, jottei tule liijas tsinkie~ (pauloittaa, kireä)
~kuuvittau miula silmie jo, moate himottau~ (ummistaa)
~emusta kuuviutui, yks tsura lyhemmäks toista~ (ompelusanastoa)
~kuvvitukselleh on ommelluh~ (poimuille)
~se on katso muamah kuva, yhtemmoine~ (emonsa näköinen)
~kengii ombelmah rubien~
~eräz neidin on ku kuvih valettu, moine hyvä kattsuo~
~nygöi om moizeks laihtunuh, ennen oli mi tsoma inehmine~ (vrt. elämän vastaiset "laihdutuskuurit")
~puun kuvahaini viessä~ (heijastus)
~kuvahaini näkyy kun kattsoo vesikorvoh~ (vesiastian pintaan)
~Jeämeren oallot antau sen kuvahaisen taivahalla, kur revontulet palau~
~kuvahastu varoan ijän kaiken~ (itsensä katsomisen vieraudesta, syitä nykyihmisten vääristyneeseen minä-kuvaan)
~puuloin kuvahaine nägyy veiz~
~kuvahaini oli silloin yhtä pitkä kuin itseki olet~ (puolenpäivän aikaan)
~jos om puolesta päivästä enemmän ni, kum päiväh seisou selin ni, silloin kuvahaini om pitempi~ (ajan katsominen varjosta)
~kuvahani on nelleä asselda, läkkeä lounal~
~päiväpaissolla nägyy kuvahane~
~päiväzestä lieu kuuvahane~ (varjon synty)
~om pitky kuvahane pideä kotih lähtiä~
~ennen vahnaz tiettih aigu kuvahastu myö~
~tyyn on nygöi järvel, puut kuvahastav vedeh~
~kuvahteli nokko, tulouko märkä seä vaim mikä tulou~ (nenää kutittaessa)
~suu kuvahteloo, ukko kodih tuloo~ (suuta kutittaessa)
~oigei jallampohju kuvahteleh, ken mielehine tullov vai mielehine matku tullou~
~laps kuvahtih, nouzou magoamaz~ (liikahti kätkyessä)
~vedeh nägyy puuloin kuvastuz~
~mettsä kuvastau järvessä~
~ilma kuvaistau~ (väreilee)
~nygöi voibi mennä nuotal, puut kuvastav vedeh~ (tyyni ilma, sään mukaan työskenteleminen)
~kuvakka ilma~ (kangastuksia aiheuttava)
~Tuhkalazen mökki on karulla mualla, kannarvikko kazvau ymbärih~
~guvandeh~ (lahdenpoukama)
~verkon sorosesta nuora kupahah~ (kuvas=verkon puinen tai tuohinen koho)
~selgongen kuvaz~ (selkäonki=pitkäsiima)
~kuvahat pani merezöile~ (rysiin kohot)
~kubaskivi~ (verkon kuvakseen kuvasnuoralla kiinnitetty paino)
~hapenet kuvatah, vierasta käkiey~ (kutisevat, lupaa)
~kun kulmat kubajaa, siit kumarreldavii tulou~ (haltijoita)
~vastat kuvai, virzaimil sidomattah~ (kokoaa vastat)
~se mutsoi hyveä lastu kuvai, toine tostu paremboa~ (synnyttää)
~illalla jos arvauteltih, siitä yöllä moatessa kuvatteleutu arvautuksen akka~ (tuli uniin)
~heitä kuvatteluz~ (ilveily)
~no aiga kuvatus olet~ (kiits)
~eli sukka eli kenkä kuvautuu jalkah, kun ensi kerram pijät~ (mukautuu)
~nygöi on vastoin kuvavaigu~ (tekoaika)
~jogo kuvavui vastu sinullez~ (syntyi, vastan taianomaisesta luonteesta)
~kylympätsi kuvavui~ (nousi, syntyi)
~kuvauskivi~ (saunan kiukaan suuri reunuskivi)
~kudieks pideä hienomboa, loimeks järiembeä~ (kuteet ja loimet)
~kaksi kuvettu valgiedu, nelli mustua, ne rodih ristukirjazet~ (kudotaan ristiin)
~sana pideä kudeidah~ (pitää kutinsa)
~ei mies pie kudeidah, ei muissa omoa sanoa~
~reäpöi kaiken sygyzen kuveksendeloo konza kus kohas~ (muikku)
~kos kudamiz luodolois kuveksendeloo riäpöi~
~kudzoid vai mättähäz lähtöy liikkehil, sit haugi jo zavodiu kudella~ (kusiaiset ja hauen kutu)
~lötöin kuvelmoloi katsommo~ (katsoa sammakon kutua)
~löpsöin kuvelmo~
~pidäy pössilöi panna, kala on kuvendalleh~ (merran nimityksiä, vrt. pösilö)
~lähemmä särkie kuvettamah~ (pyytämään kudun aikaan)
~kaloa kuvetetah, kalankuvul ollah~
~kudusärgilöi kuvetetah, pyytäh, vardojjah yöd~
~neidine kuvitteleh tyhjeä, suoreilou, duumajjah miehel meniig on~ (neidin sovittaessa eri vaatteita)
~oma kuvokeh~ (kotikutoinen)
~omat kuvokkehed on sovat~ (vaatteet)
~omoa kuvokkii om paidu~ (tehdä_itse)
~rubien verkon kuvondah~
~vai sinun kuvoz on aiga hyvä~
~kangahan kuvoksed jo vähetäh kevätpuolel~ (syys ja talvitöitä)
~siungo kuvotez tämä on~
~ned on sizäreksed yhten kuvottsuod mollembad~ (yhtä hyviä kutomaan)
~pitäy kirvesvartta kyhertöä, vuolla kyherämmäksi, käkräksi~ (käyremmäksi)
~kyherä kirves leikkoau paremmin kuin ölläkkä~
~salgo on oigie, puras on vähäv verran kyherä~
~ylen on tämän uuvenkuun kannikko kyherä, ga vilu tämä kuu roiteh~ (lupaa pakkasta)
~reiz on jallaksed pahad, lijjan kyheräd~
~no vielä se muka nuotalla kyheäleytyy, pitäis jo uskuo, jotta ei siitä tule tolkkuo~ (vanhus)
~koim mielessäh kyhäi~ (vrt. luonnonmukaisesta rakentamisesta vieraantuneiden "rakennuskuvat")
~kykisteleh marjan kerätez~ (kyykistelee)
~kykissytti lapsen istumah kulluh~ (yöastialle)
~kykistyi muarjoa keriämäh~
~sellän kygrissytti, lapsen ottoa kandoa~
~hiivou kykrämöisilläh~ (ryömii)
~läkkä kykyzeh~ (kylyyn, kyykkiä kylyyn)
~kykyizeh lähteimmö, tul iäreh~
~tule, kykyin on lämminnyh~
~laps kävelöy jo kykylleh~ (kyykyssä)
~ta siinä kykytettih, ta kelle kuulu ta kell ei kuulun~ (kuunneltiin enteitä)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
