~kokoutu miehie ta naisie, kykähtymä lumella polvillah ta vaippa vejettih näin ympäri, ta kierrettih~ (enteitä kuuntelemassa)
~kygäreh~ (mutka puussa)
~tietokset kyllekkäh issuttih~ (nuori pari, mielitietto)
~kyllekkäh astutah~
~on Tsuhmuri, s om Märäjän kyllellä~ (Tsuhmuri-niminen järvi Märäjän vierellä, kylä-sanan alkuperästä)
~kylypuut on kylyn kyllel~ (vieressä)
~pertin kyllel on regi~
~kylelläh magoaa~
~kuoruskan kylelläh keännät, ka se kylkipiiroa~ (umpipiiras jossa kuoren toinen puoli käännetään toisen päälle)
~panemma kylennokan kattilah~ (eläimestä ensin syöty liha)
~juaman kyllez eläy~ (tien vieressä elämisen vieraudesta)
~kylizeläi on krestjoanu~ (kylissä elämisen ja talonpoikien vieraasta alkuperästä)
~kylittäem podusnoida kerätäh~ (henkirahaa, arjalaisten toisten työstä elämisen eli verottamisen alkumuotoja)
~kylgeläin on, ei omoa kyleä ole~ (kylkeläinen, vieras)
~kylkeh pistäy~
~kyllen satatiin, kivistäu~
~kalat hierou toin toizeh kylgilöi~ (kutuaikana)
~puun kylles tuogoa astivolavvad kodih~ (halkaisemalla tehdyt lattialaudat)
~kylgijuamu eruov vallanjuomaz iäre~ (vallanjuomu=valtatie, teiden likaisesta alkuperästä, tiet rakennutettiin pakkotyöllä ensin syrjäkylillä asuvien käännyttämiseen ja verottamiseen, sittemmin metsien tuhoamiseen)
~Loginkylä on kylgikylä~ (syrjäkylä)
~kylgilauttsu~ (sivuseinällä oleva penkki)
~omat minä tunnen, kylkiläzii en tunne~ (omat ja vieraat)
~kylgimualoil en ole kävellyh, täs kui lähisel vai~ (pitkien matkojen vieraudesta)
~kylgini seä~ (sivutuuli)
~kylgizeh sovvimmo~
~kylgipuu ei halgene hallatez~ (visapuu)
~kylgiruoda~ (kylkiruoto, kylkiluu)
~kylgituuli, tuuloo hangah~
~söi kyllikseh~
~hyväl syömizel kyllitteleh~ (herkuttelee)
~tyttäret soval kyllittsöö emändy~ (hemmottelee)
~yhten kyllyöd olemmo, kos söimmö~ (kylläiset)
~on niim makie kum moamon maitorieskani~
~siit oli peijahap pietty~ (peijaiset)
~kyllä tuli hyvin loajituksi tämä azie~ (laatia_hyvin)
~meil on elon kyllä~ (kylläisyys=kotoperäinen rikkaus)
~paremb on pitkän nälgä ku lyhyt kyllä~ (tottumisesta)
~elon kylly~
~enämbi en rubie syömäh, kylläni olen~
~kyllän olen, vasta söin~
~mie olen kylläne~ (sukunimi Kyllönen)
~söin itsen kylläizekse~
~on kylläine kui mägry~ (pyöreä, vertauskuvat luonnosta)
~kylläldi meilä ainos on ollut lihua dai muuda särvindä~
~oli kaikkie syyä da duua kylläldi~
~elämisty on, syömisty i juomistu kylläl~ (tärkein)
~kyllänkeraine eloz, ni mis hädeä ei ole~
~sormet kylmettih jämpistyttih~
~on kylmäm moan~
~ei kiellä pohjani suviemasta eikä suvi kylmämästä~ (tuulien nimiä)
~järv on kylmän~ (jäätynyt)
~erähittse kylmi jalgu, loain kudzoivoidu~ (paleltumaan)
~alazet kädeh pannah sto ei käzi kylmäis~ (lapaset)
~köhmistynnyh, vilus kylmännyh om mies~
~kylmeändälleh on, ei ole pilvie taivahal~
~itse kylmistyt tostu vaste, ei muga mieleh juohtu~ (lempeä viilennettäessä)
~kylmys~ (kolotus, reumatismi)
~sygyzyöll om mua kylmä~
~syysrusko suliksi, kevädrusko kylmiksi~
~kylmähk oli mua~
~järvi on kylmähtän~
~hanki on kylmähtän~ (kovettunut)
~päivällä suliau, yöllä i kylmähtäu~ (kevätlumet)
~ilmu kylmähtih~
~kylmäni loppuu, tulee riivanneh~
~se oli kaikkeiv viimeni kylmäni~ (viimeiset pakkaset)
~pieni kylmäin on, ei pie lähtie loitoz mettsäh~
~nygöi on suksikylmäine~ (kantavat hanget)
~savikko mua on kylmäi mua, se tereämbi kylmäy kui mudamua~
~se on kylmykielini ristikanzu~ (kirjakieltä puhuva, "hoono soomi")
~tänäpäi on seä kylmäksine~
~kylmäkukku~ (suovehka)
~kylmänkapakko piha~ (rosoiseksi jäätynyt)
~kylmänkarie on lumi~
~kylmändäh soatem pyyvetäh suloa nuottoa~ (vesien jäätymiseen asti)
~kezänuottua pyvvettih kylmändäh sai~
~kylmänvihat puhuo~ (loitsii pois)
~kylmätsin~ (jouhisotka)
~tän yön oli suuri halla~
~kylmättsy, mustu sorzu~ (jouhisotka)
~kylmätykseh kuoli~ (paleltui)
~kylmöitys toi tauvin~
~kylpie hoivim pihlajaisella vassalla~ (parantava puu)
~läkkämäi kylyh kylpömäh~
~illalla kylvettih yötä vassen~
~assu kylbemäh, ägie on~ (kuuma)
~kylyssä vassalla kylbietäh~
~kyly pyhkitäh, sit kylyv valmistahuu kylbietäh~ (kylyn valmistajaa)
~kylys on vie äjjy löylyy, voibi hyvin kylbiä~
~käymmä järvie kylpömäh~ (uimassa)
~ei pie männä liikoa järvie kylpömäh jotta, vielä i Vetehini jalkah tarttuu~ (ei saa uida liian pitkälle)
~rannas on lämmin vezi, voibi kezoidu kylbiä~
~kylyssä kylbietsetäh i pezietsetäh~
~vieg ollou kylbijeä kylyz~
~järvie kylpiessä kylpijällä sanottih jotta Jumal apu jouttsenilla, siitä vassattih kylpijät, hyv ois Jumal apu, jouttsenie, jouttsenie~
~se oli hyvä kylby, nahka oli ruskie lauvoilda lähettyö~ (punainen)
~ta siitä kun kropuh pantih ni sinne pantih lehtie alla, kylpyvasta pilikottih ta alla pantih~ (kuolleen alle)
~mie katso pezevynnän täh en tulluh kylyh, mie tulin kylvennän täh~ (pyhä asia)
~ruattui on kylvendy hyvä~ (työn jälkeen)
~kylvettelöö lapsie, vastal pergoa~
~lapsilla kylvettöässä luvettih, lämmittäisin kylysen, kylvettäisin kylkilihat, pehmittäisin perälihat~
~kyly lämmitettih ta vassalla kylvetettih, se ken oli tietäjänä, se kylvetti vassalla ta siitä luki~ (tietäjänä voi toimia kuka tahansa, tilanteen ja tietojen mukaan)
~lemmennostokylyö kylvetetäh~
~lastu kylvettäy kylyz~
~pidää lapsi kylvettää räkes löylys, toinah sit paranoo~
~ylen on kezoin kylvettsy~ (innokas uimaan)
~eihäi nygözel aigua ole niidy kylvettäjii~ (kylvettämällä ja loihtimalla parantavia)
~ei yhtel kylvetyksel lembi nossuh~
~entini rahvas se tuohivakasta kylvettih, muuh tarpeheh ei käytetty sitä vakkoa~
~kylvämized lopin~ (lopetin, maanviljelyn vieraasta alkuperästä)
~siivekästy mauroid on ylen äjjy~ (lentomuurahaisia)
~kylvändykoms om pyörzy~
~kylvöt suadih hyvim muah~
~sie on bohatembil taloloil äjjy kylvöö~ (paljon peltoja, pohatat=arjalaiset maaorjineen)
~älä astu kylvöä myö~
~ylen vähä pietäh meil kylvöheineä~ (vrt. arjalaisten luontoa tuhoava "rehun tuottaminen")
~kylvöiteksii ei pie tallata~
~kylvökomssu, tuohes laittu kylvövakkane~
~kudzoid rugehen kylvändaigoa lennelläh, kudzoinnägözed~
~hyvä on kylvökäzi hänelleh, ozav käzi kylvämäh~ (onnekas käsi)
~kylvömauroid ollas siivekkähäd, kylvändaigah lennelläh~
~hä om meil kylvömiez, toized ei malteta kylveä~ (kylvämisen vieraudesta)
~nygöi on rugehen kylvaigu, kanabro kukkiu~ (kanerva)
~paraz rugehen kylvönaigu on, konzu hämähäkki verkod muale heittäy~
~kylvöpilvet tulou sygyzyl, n on ku pattsahat, korgiet möyryt moizet~
~jo nygei kylvöpilved ollah, pidäy kylveä~
~kylvöpilvet ei vihmu~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
