~elä kylvöstä myö assu~
~Jouhkon naini~ (vaimo)
~meän minnaki sai jo yheksäl lapsie, ta kaikki sai kylyh~
~musta mulleroini, koko korvon vettä juo~ (mikä se on.. kylyn kiukoa)
~mettsipirtti, semmoni ninkun kyly, niinkun Suomessa on ne saunat~
~illalla mäne kylym peräh~ (kui)
~tua om mejjän kyly~ (joka perheellä oma)
~mejjän kylyz on ylen hyvä löyly~
~kylym pätsiz ollah kived~
~huomeneksella kun noustih, niin anoppi jo oli lämmittän kylyv valmehekse~
~heti huomeneksella mäntih parikunta kylyh~
~kyly kuv valmissettih ta tultih kylyö valmistamasta, sanottih jotta, kansa kylpömäh~
~kylyl löyly kylvettämäh, vassal löyly vahvottamah~
~ta nii hyvä joki siinä missä aina käytih kylystä peästyö~ (uimassa)
~kylys ägie löyly otettih~
~hiilava kyly~ (kuuma)
~hyvän kylyn kylvin, oli siid löylyö da vettä~
~puaksuh kylyh kävvez vahnanet terväh~ (uskomus)
~riähk on kävvä pyhiäpäiveä vaste kylyh~ (räähkä=arjalaisten synti=oma tapa)
~moni korvuo sobiu vettä kylyaldahah~ (suuri puusta koverrettu allas)
~kylyhalgo~ (lyhyt mäntyhalko)
~kylyhine on virujaz~ (saunasta saatu tauti)
~ylen on hyvä kylyni meil~
~enz alguh täh laimmo pikkarazen kylyzen, a sid elavuhuu onhäi aigaa laadia suurembaa~
~kylykappane~ (kylyssä käytetty kippo)
~kylykartaz ol yhtes tsuraz lämmeä, toizez viluo vetty~ (yhdestä puusta koverretussa kartussa)
~kylykattiloa on korvoin, puolen korvoin vedäjeä~ (kokoinen)
~kylykauhalla lykätäh löylyä kiugoalla~
~kylykippani~ (pieni kiulu)
~kylykoukku~ (kohennuskoukku tai keppi)
~kylykullu~ (malja)
~kylylabjaine~ (lapio jolla kuumennetut kivet lasketaan vesiastiaan)
~kylyleskaz vezii pietäh~ (korvaton saavi)
~kylyliuhu~ (löylykippo)
~pahkasta kaverretah kauhoa, kylymalloa da äijä muuda~ (pahkaiset maljat ja kauhat)
~ongo kylymuahini tarttut~ (ihottuma)
~kylynemändy~ (naispuolinen saunanhaltija)
~kylynizändä~ (miespuolinen saunanhaltija)
~kylynizändäd, kylynemändäd, kylyn valgied vahnembad~
~kylynkoda~ (kotamainen eteinen)
~kylyllate pidäy luadie vähäzen kallellah, jotta vezi vois valuo paremmin~
~kylynlate on kallallah, anna vezi menöy muah~ (lattia)
~kylyllauttsa~ (saunanpenkki jonka jalkoina pyöreät pölkyt)
~vähäistä korgiemmaksi olis pidänyt kylynlauvat luadie~ (lauteet)
~kylynlavvoil istutah kylbijäd löylyz da ittsie kylvetetäh vastal~
~kylynnenä on voimattomal~ (kylyhinen)
~kylympättsi pidäy kuduo järvikivistä, ni kestäy enemmän dai kivet ei niim murene~ (hmm)
~avua kylyrreppänä kuin panet kylym lämmitä~
~kylynsillal jaksoimmoz~ (riisuuduimme)
~tossu peän myödäized annetah brihan kois kylypaikad da tervehtyspajjad~ (häälahjoja)
~kylypaid om mutsoin annettavu~ (paita jonka nainen antaa miehelle ensimmäistä kertaa yhdessä kylvettäessä)
~kylypada on tsugunnoi bokas pättsii lattiel, sih näh hiilutetah kivie da laskietah padah~
~kylypliittsa~ (liuha)
~kylyputtsi~ (saavi)
~kylyrengi~ (sanko)
~kylysaikku~ (kiulu)
~lapsie kylyttelöy joga päiveä~
~pideä lapsie kylytteä~
~kylyvastad buiskas pietäh~ (ylisillä)
~kylyvihkoine~ (niininen saunatuppo)
~kylä vuotti uutta kuuta, miero päivän nousentoa~
~niinhän ne kylissä tuola kuulutah roatavan~ (tekevän työtä toisille)
~paremb on paha kodi, mikui hyvä kylä~ (kylissä asumisen vieraudesta, oma asutus=harva-asutusta)
~kylän ilo, koin kondii~ (kylillä käyvä mies)
~kyläne~ (pieni kylä)
~kyläkeskem päiväz astun~ (kylien välin)
~sie kyläläzih elä katso, sie roa omoadaz roaduo~ (omat työt ja vieraat työt)
~tulgua kylänkeskeh~ (kokoukseen)
~ylen on kylänkäyjä, ei kois pyzy~
~kylämpaginoi ei pie uskuo~ (arjalaisten kylät, arjalaisten tavat)
~se on kylämpagin tyhjy~
~kylänruavol kävyy~ (palkkatöissä, mannejen toisten työstä eläminen, "kapitalismi")
~kyläpeätsköi~ (räystäspääsky)
~kyläräystähäini~ (kivitasku / leppälintu)
~kyläsyömisty syöz, omoa syömist ei pie~ (vieraat ja omat ruuat)
~kylävälim päiväz matkoaa~
~elä kyläyvy, tule teräväiseh poikes~ (kylien vahingollisesta luonteesta, arjalaisen ahneuden keskittymiä)
~koko kylöveh tultih kaimoamah, kum myö lähettih nuotalla~ (kaimata=saattaa)
~koko kylöveh lähettih ettsimäh ta löytähän se sieltä tiev varresta~ (kadonnut lapsi)
~kymmen vuottu elänöy, sid om mutsoi, toine kymmen vuottu, sid nain on~ (mutsoista naiseksi)
~kymmene kymmendy paned, sit sada roih~ (suurten lukujen vieraudesta)
~kymmenevuodine laps~
~kymmenhengini pereh~
~kymmenieni ahvempöröihyzie ugodietah reäpöiabajah~ (sattui muikkuapajaan)
~kymmenien oli verkos kalastu~
~kivyöh nopatah lapsed, kymmenine kivytty kahmaloz~ (kymmenen kiveä kädessä, leikki)
~kymyritsakka~ (mäkäräinen)
~pidäy kynittyä lindu da korvendua~
~lembuogo kyniyvyt sih~ (kynit eli nypit itseäsi)
~kyngyne~ (kyngyt, havu tai varpu jolla ansasilmukka kiinnitetään)
~siitä viijäh pihalla, molommissa kynkissä ov viejät~ (morsiamella lähtöhäissä)
~istuu käet kyngälleh~ (kyynärpäihin nojaten)
~kyngäkirja~ (kirjailu jossa "kaksi kolmosta selätysten")
~kyngäkkäh kävimmä~ (käsikynkkää)
~kyngäkkäh pyöritäh neidizet, toittsi juovundas sah~ (kunnes alkaa pyörryttää)
~kyngäkkäi käveltih~
~kyngälihat~ (kyynärvarren lihakset)
~kyngäluu~ (kyynärluu)
~kynnekäz on käbälä, pideä kynned leikata~
~kynnenalani, kindahas pieni tilkkuni peigalon alatsuras~ (kintaan peukalon alapuoli)
~kynnenalustat pidäy tsiistie~ (puhdistaa)
~kynnenjuureh puikko mäni~ (vieraan tikku (stick) sanan kotoperäisiä vastineita)
~likua on kynnemperissä~
~kynnemperyä tuas ajottau, om puikko männyt~ (ajottaa)
~kynnenviha mäni kui kyndzitin~ (tulehtui kun raavin)
~kynnenviha om mennyh, ruskoi, lohottau jalgu~ (punottaa)
~riibavuksem puhaldi~ (naarmu tulehtui)
~kynnenvälid on revuz, viego tsiistinöy~
~harppai kynnyksestä peälittsi~
~niin kynnyksellä ei pität tallata ennein~ (kynnys=talon kynsi)
~uks kynnykseh koskoo, ryötskeä~ (narisee)
~oviloin ke yhestäh loajitah i kynnykset i liipat~
~kynnykseh öntästyi~ (kompastui?)
~kynnyz~ (rysän suuvanteen kynnyspuu)
~kynnyzkyrsy~ (syntymän kunniaksi annettu ruokalahja)
~mitä nyt pahuo tulou, kun tuli valkieni kynteh~ (valkea pilkku)
~kun kynsies leikkoat ni elä jätä niitä lattiella, eläkä i minne veteleytymäh~ (osa itseä, voidaan käyttää itseä vastaan)
~vain kynnet pitäy panna tuleh~
~ei piä leikata sormikynzii eigo varvaskynzii, hammastu ku roih, sid äskön~ (pieneltä lapselta)
~kynned on ku kotkal, teräväd~
~kynzi lohkeni~
~pakkani pusurim poika, elä kylmä kynsijäni, elä kohmo koprijani~
~lapsi kähjeä lattiel nellän kynnen~ (nelinkontin)
~nened on sizäreksed yhten korgevuod, ei ole ni kudai kyntty korgiembi~ (kynnen_mitta)
~kynnen kantta mänöy~ (kävelee kintereillä)
~täyttä kynttä juoksoo~
~ei ole kynnellä kykenijöä, jalam peällä peäsijöä~
~kuu rippuu kynzilleh~ (sirpin päät maata kohti)
~nygöi on kuudamal kynnet kiberäd~ (pakkasella)
~käbälä kyndzie, leikata pideä~ (liian pitkät kynnet)
~ei piä kynziä rubii, anna kuivetah~
~kynziezet~ (vietetään karhunkaadon jälkeen, nimi kynsien ottamisesta)
~kynziliha~ (kynsinauha)
~kynzinivel~
~kynzinurkka~ (hirsisalvos)
~kynzilauda~ (seinän poikkilauta)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
