~kynsipuu~ (puu joka suojaa nukkujien jalkoja tulelta)
~lylyksini puu kiändyy kyndeväksi~ (kaarevaksi)
~en nyd jaksa kyndeä~ (vierasta työtä)
~traularit kynnetäh pohjoa myöten, jottei siinä ole enämpi kaloa, kun toini mänöy pyytämäh~ (troolarit, "kaupallisen" kalastamisen vieraudesta)
~regi raizivuo kyndäy, pidäz nuaglu kiskuo iäre sinaz~ (uraa, pohjakiskosta)
~kyntyni~ (ansapuu jonka sälöön kiinnitetään virityspuu)
~mennyh om miez metsänkävyi, kadonuh om mies kalansuaju~ (omia elinkeinoja)
~sid e uliz menemisty toizel ilmal~ (toinen ilma eli tuonilmainen)
~lind istuu kynälleh~ (sulkien päälle)
~kynäbryksil painoa hardeida~ (hieroo kyynärpäillä)
~kynäsulga voidoa otetah metsois~ (sulka voitelemista varten)
~kynäsullal pyhkitäh stoloa, tagasullil da händyhöyhenil voitah piiroad~ (myöhäisiä tapoja, metsälinnut alkujaan pyhiä)
~kybenyt pakui pätsiz~ (paukahti kipinä)
~pieni kybenyd oled~ (lapsen hellittelynimiä)
~pakkazen kybenät~ (jäähileet hangella ja puissa, pakkasen elävästä luonteesta)
~kynned on kyberäd kotkal~
~kybi kylläl söim marjoa~ (yllin kyllin)
~kypper puu~ (kupera)
~kypperöittyy vanhu~
~madoni kyppyröitteää matkoaa~
~häi do on vanhuttu kybristynnyh~
~linduzet kybrötetäh talvel, ei olla dilovat~ (kyyröttävät, vilkkaat)
~marju kypsehtyy~
~maido kypsehtyi, mutsker oli~ (hapan)
~käzi sattoihez, veri kypsehtyi~ (hyytyi)
~kypseksized on g ei ole vie juuri kypset, pie kodvani vie~
~kypseksized on nämät piiroad~
~mardakatti, mäne kypsennä mardat, elä teälä heiniss ole~ (heinäsirkkojen ja marjojen yhteydestä)
~kypsendä hyvin kalad, pie hätkembi hiilil~
~on siid ajjaz marjoa, ga pidäy kypsendeä, ei pie ruohkalleh kerätä~ (raakana)
~parkki nahkat kypsendäy~
~nahkoi parkivies kypsendetäh~ (parkkivesi)
~marjan kypsendäjäine~ (heinäsirkka)
~vielä road mardad on, eij oo kypsetty~
~marjua konza kypsenöö, tuon~
~buolu sygyzyl kypsenöö~ (puolukka)
~nuor on neidine, anna kypsenöv vähäizen, sid i tulou kereäjeä~
~jo rokk on kypsi, tulgua syömäh~
~koasa on kypsi~ (puuro)
~kala on kyps~
~pelvaz on kypsy, voibi loukuttoa~ (tarpeeksi pehmeä)
~lijjan kypsäks pieksi nahkad~ (pehmitti)
~marjad kypsistyttih, pidäy mennä marjah~
~muuroit hilloiks kypsytteä~ (muuraimesta hillaksi)
~marjad on kypseksi kypsynyh~
~ihan on kybö kylläl~ (yllin kyllin)
~kybözenkylläl söin~
~kyrzä, ozrazez jauhos kui blinoa, riehtiläl paissetah, puoli toine voijetah, sit kolmekokkazeks keäritäh~
~kyrzä on hoikemban oladjia, paksumbane kakkaria~ (leivonnaisten omia ja lainanimiä)
~ylen on kyzelijä, joga kohan kyzelöö~ (kansanperinteen kerääjä)
~heitä nygöi hänel tyttären kyzelys, häi anna siul tytärdä ei~ (vanhempien ahdistelusta tytärten ahdisteluun, "edistys")
~älä kysketelle meän azejih~ (sekaannu)
~älä minus kysköindelei, minä itse tijjäm parembi~ (oma_tieto)
~tyyni on, ei ole hänez azien kyzyjeä~
~kyzyksendelöö meidä roadeih, ga emmö jouva~ (käy pyytämässä palkkatyöhön, vrt. "työvoimatoimistot", valtion rakenteiden luomisesta arjalaisten mannekulttuurin mukaan)
~keveäl podusnoin kyzymyz tuloo~ (veronkerääjät, on tärkeää ymmärtää että sekä "vasemmisto" että "oikeisto" perustuvat arjalaisten toisten työstä elämiseen, kummassakaan ei ole mitään omaa)
~kyzyndälleh oli, g ei kyzynyh~
~kyzyndälleh oli, g ei ruohtinnuh~ (kysymisen eli pyytämisen vieraudesta)
~midä mie en tiijä niim pidäu kyzyö~ (kotoperäistä oppimista, vrt. arjalaisten tyrkyttää, opettaa pakolla)
~menes kysyt hänel, kui häi sanou~
~kyzyi duumoa~ (neuvoa)
~nänniä vie kyzyy~ (lapsi)
~kyzyi händä mutsoiks~
~kyzyi mutsoikseh~
~ylen hätken kydelehtäy tulehmo~
~hiilet kydövyttih~
~kydevyttih hiilet tulehmoz~
~kydevyi mieli häneh~
~maa kydöy~
~tuli kydöy~ (sukunimi Kytö)
~suo kydiem paloa, eläväl tulel ei pala~
~suo kydöö, ilmitules ei pala~
~pättsi kydöy, pakkazed roitah~ (lupaa pakkasta)
~ryndähät kydöy, en tie mindäh, kargei vezi tulou suuh~
~vattsa kydöö sil brihal sih tyttöh~
~vatsu kydöy kodih~
~iski tulta Ilman ukko, kymmenillä kytkysillä~
~Moarie se aina itse veteä kytskytti talvem puut~ (tehdä_itse)
~palau kytsäkästi eräs tuohuz, toine lötöttäy hyvim palau~
~laps lattiel kytterehteä~
~vatsan kyttäy sih neidizeh~ (tunteet tuntuvat vatsassa, vrt. keinotekoinen "sydän")
~Asson naini tulou siitä Ontroh, sinne kytyh luoksi~ (kyty=miehen veli)
~kyyn naine~ (miehen veljen vaimo)
~muzikan velli se on kydy~
~kolme kydyö om miul ukon kodoilas~
~sulahazen velli morziemella lienou kydy, tsikko lienou nado~
~menetkö kydy kylyh~
~mutsoile ukon velli tulou kydy~
~kydyläz olimmo~ (miehen veljen luona)
~kypened lennetäh~ (kipinät)
~paukud lendäy da kybenie peästäy~
~kybened ollah vielä kegälehessä~
~tules hyppeähäi kyven~
~kuuzine halgo kyvendy lykkiy lämmitez~
~kybened lennetäh tuulel~
~kuuzipuu kyvendää~
~lumi kyvendäy pakkaizel~ (säkenöi)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
