~tagloa kyvetettih ennen selläz libo käez, mis ku kivistäy~ (tulella parantamista)
~ryndähie kyvettäy poltau, kargei vezi suuh nouzou~
~ryndähii kyvettäy~ (närästää)
~hiiret kyvistäh kävelläh~ (kävelevät rapistellen)
~kiukoa kytäjäy~ (palaa kytien)
~ryndähän kyvöitteä, muigie vezi nouzoo suuh~ (karkea ja muikea, makuja)
~hyvin vatsan heil yhteh kyvöitteä~ (rakastuneilla)
~hyvin tual brihal vattsoa kyvettäy tuah neidizeh~
~kyyhköilinduine kyyhkytteä~ (kujertaa)
~avoi mi on äijy kyyhköidy~ (paljon kyyhkysiä)
~kyyhköi panou metsäs, kyy, kyy, kyy~
~kyyhköi sanoo, hyy, hy, hy~
~kuin pitkä siinä venyy kyykeärmis~ (oma nimi ja lainanimi)
~sielä lyötih kyykkeä, kisattih kyykkeä~
~hiki vanhav Väinämöisen, kyynäl nuorej Joukahaisen~ (löyly)
~kyynelet silmistä pirahettih kuin karbalot~
~kyynälissäh oli~
~hyvä ukkoni oli, en voi kyynälittäh mainita~
~ka mie ku iten ni kyynelet silmistä lähtietäh~
~kyynälis säh nagroi~ (kyyneliin asti)
~mondu kyynäldy sinun täh pidi vuvvattaa~
~silmät kyynälih tävvyttih~
~se on ainos kyynälissäh, ukko k on voinil~ (sodassa, voina=war)
~kyynälsilmiz oli, midä olloo pahoa mieldä~
~kyynäldyö, kyynälih täydyö~ (täytyä eli puhjeta kyyneliin)
~kyynälvez on suolani~
~igävöittsöö, kyynälöittsöö ainos~
~kyynälöitti lapsen, syömättäh pidi~
~kyynälöityi itkemäh lapsi~
~kyynärluu, kyynäspeäs kaluimuos sai~ (kyynärpäästä ranteeseen)
~kyynärel mittoaa~ (kyynärällä, pituusmitta)
~kyynäskyngä~ (kyynärpää)
~kyynäskyngy~ (olkavarsi)
~kyynäsluu on ylen kibie~
~kyynäspiäni löin, niin käy kipiesti~
~kuim muurahaizet juostih selgyä myöten kuin kyynäspiä kolahti~ (hermokohta)
~pitäy pikkuni kyyristyö, jott ei piä kolaha kamoah~ (matalan oven karmiin)
~verkkoloi kyyryluguh kuvotettih~ (kudottiin kyynärlukuun)
~pullokeskutsaz on kyyrähine väli verkoz~ (kohojen väli kyynärän mittainen)
~huomeneksella oli kyyte~ (vilu)
~vuotettih herroa kun se tuli kyyjittäväkse~ (toisilla itseään kyydittävät arjalaiset, vrt. "taksit", "julkinen liikenne", mannejen "palveluyhteiskunta")
~izändy meni kyvvittsemäh herroi~ (arjalaisia pokkuroivat "suomalaiset")
~tuli kyökähtih palamah~
~istuu sellim minuh kyököttäy~ (metsässä istuva karhu)
~kyököttäv istuu telal da peädy vai sugii surruttoa~ (Vedehine)
~kyölätäh rannal, kyölätäh i venehez~ (nostetaan haavilla kalaa)
~kyövitin kalan veneheh~
~maimoa da ahvendu kyövitetäh kezäl da sygyzyl~
~kalaparveh pannah kyövy venehez libo rannaz päi~ (kyövy=haavi)
~kyövil kuoristu pyytäh keväizil, myödyvirdah sovvetah~
~kyöväizel nostat kaloa ongien kattsojes pakundah täh~ (koukkuja koettaessa etteivät kalat pakene)
~kähevytti iänen kylmähyi~
~iänen kähiendi~
~lehtilöis kähineh kuuluu mavom matkates~
~kylmänyh on, iäni kähizöy~ (vilustunut)
~olet kägie riäzittänyh, iän on kähistynyt~ (häirinnyt käkeä, uskomus)
~mua rubei kähmistymäh~ (kovettumaan)
~kähmäkkö mua~
~vanhaten kähmäköityi~ (tuli kömpelöksi)
~kylmeä kähämötti lumen~ (kovetti)
~lapsi kähnie latetta myö~ (taapertaa)
~riijan kähy~ (vrt. kähistä)
~lehet kähähelläh madom matkates~
~kähäkkeä piettih, ga toratt ei~ (riideltiin, ei tapeltu)
~ryvindeä eäni kähäköityi~ (yskimisen jälkeen)
~elkiä kähäkkiä lapset~ (riidelkö)
~kylmin kui, ga eänen kähävytti~ (vilustuin)
~ylen on käihäkkä, kui kadaja tuleh rädzähteäteh~ (kiivas luonne, vertauskuvat luonnosta)
~tsyöttä käiverdelieteh~ (onkimato)
~mado käiverdeleh~
~käiverdeä pidäy suksekse~ (taivuttaa)
~mado tukkuh käiverdih~ (meni käppyrälle)
~käiver ristikanzu~ (kierot kristityt, arjalaisten umpikierosta luonteesta ja sen ympärille rakennetusta hirmu-uskonnosta)
~käiverästi kazvoi puu~ (kieroon)
~kaikkeh on häi käiväs~ (kätevä)
~kägevöm pidi, ga en tie, tulov vai ei~ (lupasi)
~kun käki hyvin alahana kukkuu kevöällä, nin se om pahoikse vuosikse, hallavuosi tulou~ (ennelintu)
~ilona käki metsässä, perehessä pieni lapsi~
~kuim monta kertoa käki kukahtau, niim monta vuotta viel on tyttönä~
~kägi lendäy piijan kera~ (käenpiika)
~käget kukutah~
~jos kägi pihah tulou, kuolemoa tietäy~ (harvinaista)
~kägi puussa kukkuu~
~mie näin kägie kukkumassa~ (oho)
~nouze pois nukkunuh, jo on kägi kukkunuh~
~kägized vai kukutah helkytetäh~
~käkkelehtää lattiel, könnittelöö latetta myö~ (kävelemään opetteleva lapsi)
~käkkälöine~ (palanen)
~laps lattiel käkkälöitteä~
~puun käkkyrän kannan perttih, naizet poltetah se pätsissä~ (työn jakaminen)
~puu on käkkyrälleh kazvanuh~
~on aiga koivun käkkärä~
~kuin midä puuda kägräksi tahot soaha, niin sidä kägrissetäh~ (käyristetään)
~mie tulin suuren kägräm pedäjän luo~ (uhripuita)
~verkon kul laski järveh siitä luvettih, uittele uranenie, käytä käkrähartijoita~ (kalojen kiertonimiä, vrt. kyrmyniskoja)
~mänöy haukien ajohe, käkräselkien kattseluhe~
~kägräveittsi~ (käyräpäinen)
~käksetäh kävelläh varbahuzilleh~
~virzulois käksäy kävelöy~ (pyhät kengät)
~kakkarehta loadie käkäldeä~ (leipoo kakkaroita)
~piiroadu käkäldetäh~
~mettsikana käkättäy~
~mettsykanat käkätetäh keväizil~
~kui kägöi kukud jallaz aigazeh~
~kägöi kukkuu keväjel~
~kägöi muuttuu sygyzyl haukakse, sih lopeh kägöi~ (uskomus)
~kägöile meni ozranogas kulkuh, heitti kukundan~
~kuku kuku kägözen, kuku kuku kuldarinda~
~kägöimmarju om muzavu, tuomemmarjan luadune~ (näsiä)
~huondeksel pidäv ottoa hot kägöimpalaine suuh~ (aamupala=käenpala)
~syvvä pidäy kägöimpalaine metsäh lähtijez, ehk ei kägöintäi tartu~
~kägöimpuun kojoa kuivatah, maidoh pannah, haudeih pättsih, syötetäh lapsil vatsankibuh~ (kojoa=kuorta)
~kägöintäi om peäh puuttunuh~ (puutäi, puutiainen)
~mettso kiimassa hivou ta kälkyttäy~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
