~mesikämmen källeröini~ (karhun hellimänimiä)
~ylen on kälväkkä, ei ole terveh~ (kalpea)
~kouhkoitaudi hänen kälväköitti~ (keuhkotauti)
~velleksien akad on kälykset~
~paissa käläjäy~
~kämmekkyheinäm pidäy kaivoa juured, pestä, kuivata, brihal syötteä, sit ottau mutsoikse~ (kämmekkä)
~kämmenie iski vassakkah~
~kämmenhaudani kubizoo~ (kämmenkuoppa)
~suven suurilla jälillä, karhun kämmenpeän sijoilla~ (suven vai suden)
~kämmempiän suurus~ (käden pikkusormen puoleisen syrjän pituus)
~kindahan kämmempuoli~
~kämmentsura on luja kindahas~ (kämmenpuoli)
~kauppu kämmendyi~ (kättelemisen alkuperästä, arjalaisten "kaupanvahvistaja")
~laps kämpperöitteä lattiel~
~vaza kämpperöitteä kävelöö~
~kämbyräh om puu kazvanuh~
~kämpäkkö mua~ (jäätynyt)
~kämpäkkö ilmu~ (kylmähkö)
~kohtu kämpäköitti~ (teki kömpelöksi)
~kämpäköityi kohustuhuo~
~sordui kämsähtih illenel~ (kaatui liukkaalla syysjäällä)
~puu kun koatuu, se kämähtäy~ (elävä olento)
~kämäslivöi on eliä kahen perehen yhessä pirtissä~ (hankalaa, maja / perhe)
~karhu täz on känninnyh kävellyh~
~novez on kui tsuudot~ (noessa kuin tsuudit eli kantauralilaiset, maan alkuperäinen pyyntiväestö joista osa sekoittui valkoisiin valloittajiin, osa surmasi itsensä maamajoihin hautautumalla ja osa pakeni pohjoiseen ("saamelaiset"), tsuudin tunnistaa ruskeista silmistään, ellei "turkinruskeat")
~ned on yhtemmoized käntsäkäd, kinnaz da alaine~
~mado on käntsyh keänäldännyheze~ (mennyt käppyrään)
~käntsälleh om mardu~ (tertuissa)
~käntsälleh juostih emäl vastah~ (joukolla)
~käntsävyttih yhteh tilah~ (kokoonnuttiin)
~käntty~ (hepotatti)
~känäd on kylmetty lapsel~ (kädet)
~mavot rannoilla madeli, keärmehet käperdeleksi~
~pane sie nuo tuohet painon alla jotta ne ei käperrytä~
~linduin oli rihmah käperdynnyh kuolluh~ (ansalankaan)
~mygry käbälil käpessiy, deriy moadu~ (möyhii maata)
~käbälät pitkät käpettäy peäl vien, om mostu kezäl pöpökkästy~ (veden päällä liikkuvat hyönteiset)
~laps astuu käpettäy~ (köpöttää)
~vanhaten käpistyi~ (raihnastui)
~ylen käpistyim mullozeh näh~ (viimevuotiseen nähden)
~koiralla händä on käppyrässä kuin se on hyvällä mielin~
~käppyräh mäni mado~ (käärme)
~unen käppyräz on, kävelöö silmät tupelleh~ (puolinukuksissa)
~inehmini käppyröittyö vanhaten~
~käbriähäne on mussanharmua, pienembi puaramua~ (paarmaa)
~puaramoin jälgeh lietäh käbriähäzet~
~älä vilus käbristele, tule perttih~
~vilus seizou käbristeleh~
~hebopinoi perzien käbristäy~ (sudenkorento)
~meil ov vielä niitä verkkoloissa käpryinä~ (tuohisia kohoja)
~käbry verkkuo kublattau~
~tuohikäbryllä kiuguada viritetäh~
~konza käbryö äijä tulou, sillon oravie on äijä~ (käpyjä)
~oravu syöbi kuuzen käbryy~
~käbryne~ (lepän urpu)
~käbrykäs kuuzi~
~käbrykäs pedäi~
~käbryladva kuuzi~
~sivotah käbrynuoraizel verkkokäbry sellykseh~ (tuohikoho)
~verkon käbrys~ (tuohinen koho)
~ukko verkkuo rakentau ta samalla i käpryttäy~
~verkon käbrytti da kiveksitti~
~käbrytuohtu metsäs käydih~
~pitäy tässä jotaki käpsehtie joutessa~
~sil on käptsäd, kengy pidäy luadie kondien kuvah~ (kontion jalanjälkiin)
~löysit puun, osasit tammen, oravaini ollakses, käyväkses kävyn purija~
~kuuzen käby~
~pedäjän käby~
~närien käby~
~oksis on havvud, käbyd, siemendy~
~lepän käby~
~koivun käby~
~käpy käski laulamah, verkon silmä soittamah~ (puhteita tehdessä lauletut laulut)
~pidää merdua niegluo kävyllä~ (käpy=pyydysten kudonnassa käytetty puu)
~pindakoivusta tulou hyvä käby~
~kuudzaimez libo koivuz laitah kävyd~
~rinnankuvondukävyd on luuhized~ (rintaverkkojen)
~käbyl verkoa kuvotah da kohendetah~
~koivun käbyzet~ (eminorkot)
~käbypuukse pidäv ottoa kuudzaindu dai koivuo~
~astuo käpytteä~
~virboivitsal käpytetäh~
~käbeä juostah~ (hippa-leikin kotoperäisiä nimiä, vrt. käpälä)
~käbä tabailou, toized juostah da näpätäh käbeä, kenen tavannou, se käbäkse~
~käbälikäs~ (käpälää muistuttava koristekuvio)
~käbälikäz oli matkannuh dorogoa myö~ (karhu tietä pitkin)
~siitä se löi käpälöilläh vettä siinä kallivon sivussa~ (Vetehinen)
~kontien käpäleä lämmitettih tulella ta siitä painettih pissosta~ (karhun parantavasta voimasta)
~täyttä käbäleä astuo~
~käbäläheiny~ (siankärsämö / kissankäpälä)
~käbäläzet~ (pyhiä kirjailuja)
~käbäläjalgah lähti~ (pakoon)
~käbälkirju kouftu~ (käpälin kirjailtu)
~käbälkirjoi piettih enne~
~käbäläkirjani kangas~
~pakatsinveil haudelimmo~ (paatsamavedellä haavoja)
~se käbälöittsöy lesked da tytöt se briha~ (arjalaisten tavasta koskettaa pakolla)
~käpäs kiäldäh~ (kärkäs tappelemaan)
~käbäjäy kävelöy~
~diädy myö matkoau käbäjäy~
~käppäi minuo olgupeäl~ (käppää eli läppää)
~kättä käppäimmö da lähtiettih eäreh~ (oma sana, oma tapa?)
~kätty käppäi~
~kärelliukku~ (tikan pesäkolo)
~vanhall om varoin silmäd, kärensilmäd neidozel~
~kärhentöä tulta~ (sohii, tulen "kohentamisen" vieraudesta, elävä olento)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
