~kärhisteleh lyhyizis pindzakkoloiz, ei pane tsuikkoa peäl~ (takeissa, turkkia)
~moin om paha kärhäkkö koiru, käzin hyppeäy~ (äkäinen, tulee päälle)
~käri~ (verkkojen kuivausteline)
~käriläs~ (lyhyt ja oksikas puu)
~kärin sellän k alendau, on hyv ottua i panna verkkoloi~ (verkkojen kuivaustelineen oksikas selkäpuu)
~kärgi käristem pagizou~
~kärkettäilindu~ (kehrääjä)
~kärgi kriikkoa, lyhyt keväd roih~
~se om mustu kui kärgi~ (kärki=palokärki)
~kärgi häi kolottau puudu~
~kärg om paganlindu, ei syvvä, kololoih kävyy munimah~
~kärgi on mustu lindu~
~eläy kurgi, eläy kärgi, eläy harmai harakku~
~konz on suurembi kärky sit keitimpiiruadu laitah, nizustu pastetah~ (kärky=nyyttikestit)
~koirat ollah kärvissä~ (kiimassa)
~suu viebi revon ridah, kiel kärpän laudazeh~ (ansojen nimiä)
~äijä on tänä vuodena kärväistä~ (kärpäsiä)
~kärbäin on viizaz, tsakk on prostoi~ (sääski tyhmä)
~kiärbäzet huristah~
~Vasan akku sanottih luadi kärböisieniz rohtuu~ (kärpässienistä)
~kärtsäkkä koivu~ (väärä)
~elä kärtä kun kerta kuulit jotten anna~ (kärttämisen vieraudesta)
~kärttsä se on ruma kala~ (kivennuoliainen)
~meressä kärtsäd ollah suured, vain därvissä pienet~
~kun palau niin kärvehtyy~
~vilus kärvendeleh~ (vrt. kärvistelee)
~tultu kun viritti niin parta i kärvähti~
~kasteheiny jo kärvästäy~ (heilimöi)
~vezi kärvästäy~ (kukkii)
~kärväs~ (heinäkasvin heilimä)
~se om moine lodmu kärähikkö~ (tiheä metsä)
~olet hyvä kärähäine, joga sijas keskel~ (puutut toisten asioihin)
~kärgi puudu käräittäy~ (kärki-nimestä)
~siel on kuiva käräkäs suol laijassa~ (matala ja oksikas puu)
~kurikat oltu keässä ta toisijah lyöty ta semmoista~ (nuijasodassa)
~miul on vilut käet~
~oigiel käil kätty annetah~
~oigien käen randah~ (oikeanpuoleiseen)
~mene hurah kädeh~ (vasemmalle)
~se on Karulla keessä, Karu peittäy~ (alisenhaltija Karu)
~tuli hätä käteh~ (kiire)
~vie hätä kätt andau~
~unen ku näin, juuri kädeh andoi~ (toteutui)
~käzihanga~ (peukalon ja etusormen väli)
~terveh velli, viego käzihangoa tsokkoammo~ (kotoperäinen tapa kätellä)
~käsijänis~ (kesy)
~myö matkazima käzikeäkkäh~
~matattih käsikiässä~
~käzikirjat~ (kämmenen uurteet)
~no käsikisa oli semmoista, tytöt alotti sen, tytöt otti pojan käsikisah, käveltih lattiella käsikeässä puoleh toiseh, ta käsie heiluteltih ta käveltih vain~
~käzikisti~ (ranne, koura)
~jauhottih käsikivellä~
~käzikivyd on aiga kebjei~ (jauhamiseen käytetty kivi)
~mie katson kun häpilöimällä marjoja moast ottau~ (kerää huonosti, vanhimpia eli pyhimpiä töitä)
~lapsud on tsomaine gu käzikukkaine~
~mene taboa käzikuvahaine~ (käden varjo)
~käzikyyräl meärätäh nuoroa~ (mitataan)
~nelli käzikyyreä on sylez~ (kyynärän mitta)
~käzikiähmäh puututtih~ (käsikähmä)
~käzileiväd on vai kodaitas~
~käzimite gu katsoin, g en usko ni kedä, itse tijjäm~ (oma_tieto)
~ken om missä käzimittyän, se i tietäy~ (mukana)
~mettsäh käsin~ (päin)
~käzin rubei tulemah kondie~ (päälle)
~lypsinsaikat, avoamet, vassan tyvet ta kaikki piti enneil lahjuo, käsipaikka situo~ (nuorikon uudessa kodissa)
~käzipaikan lahjottih miula~
~käspaikkakangaz jälgimäzeks kuvotah~ (pyyheliinat viimeisenä keväällä)
~käzipedra~ (kesy)
~käsipuoliss oltih täjit ta sisäret~ (morsiamen saattajina)
~tähä tulkah kivini silta, vaskiset käsipuut~ (loitsusta)
~pordahis pie käspuus kättä, k ed langene~ (kaide=käsipuu)
~vahnal on kässavakko~ (vanhalla käsikeppi)
~poikki kätselgäimes ku on suoni, se jeää lesseks~ (käden selkäin eli selkäpuoli)
~käzisuoned äjjäl tunduu laihal da vanhal~
~puolda syld on kästsiippa pitkä da vie koirus peäl~
~huomen käzitäm mie ommella siun ploattoa, nygöi en käzil ottele~ (ottaa käsille)
~miuh käzittiihez, ga mie vastain~ (itse_puolustus)
~kenen käzitsyd net kirjad on~ (kenen käsien synnyttämiä)
~otti lapsen käzivarrel da lähti astumah~ (vrt. arjalaisten "lastenvaunut")
~se paremmim piettih noissa käsiverkkoloissa, siijav verkossa niistä tuohista loajittuja kiveksie~ (käsiverkot)
~ainoz minuo kässeksendelöö~ (käskemisen vieraudesta)
~toatto rukka ei käsken ni konsa omoa kieltä unohtoa~ (oma_kieli)
~ei taba kässe~ (tapa eli sisu eli luonto anna myöten)
~käskyh menöy~
~kenen kässys tänne lähit~ (luvalla)
~minuo käskylöittsöy~
~kudai teiz on kässynhaldie, kudai on vanhembi~
~käznäkäs puu~ (pahkainen)
~käznittsätuhjo~ (punaherukka)
~koivun käznästä loajitah tagloa~ (taulaa)
~käznä otetah puus, se poroks keitetäh, händä kuivatah pätsin selläl, hänes tuloo tagla~
~käznäh tuli tartuu, kuivata vain pidäu händä~
~käznäzessä puussa i pakkulie löydyy~
~aiga ahvenen kässikkä~
~semmoni on käsäys loajittu poron koivesta, ta se pannah kaklah~ (nahkainen länki)
~elän vai ku kädehizeh, en toisempäivästy~ (elää käteen eli päivä kerrallaan)
~kädövä on, kem mahtaa kaikkie ruadua~
~kaikkeh on häi kädevy~
~kätkiejäzet~ (hautajaiset)
~akka pani kätkyöh ta tuuvittav~ (lasta)
~missä tulta tuuvitellah, valkieista voaputellah~
~tsokkua vain lapsi kätkyöh da tuuvita vähäni ni terväh hiän uinuou~ (terväh=pian)
~laps kätkyössä magoau~
~kätkyössä lekutetah lasta~
~kätkyössä lasta tuuvitetah~
~elä liekuta tyhjiä kätkytty, itkutsud lapsed roih~ (uskomus)
~erähil on i kaksi kätkytty kerral~ (päivä ja yökätkyt)
~kätkytty liikuttau~
~kätythiihna~ (kätkyen kannatinnuora)
~kätkytkoltsaz on koukku, hiihnat koukuz~ (vitsaksista tehty rengas jossa kätkyen kannatinnuorat yhtyvät)
~kätytkoukku, raudaine koukku~ (orteen kiinnitetty rautainen koukku johon rengas kiinnitetään)
~kätkytorzi~ (orsi josta kätkyt roikkuu)
~kätkydzoavessi on siitsu libo ribujupku~ (kätkyen päällä pidetty suojaava kangas)
~kätkydvibu kruotskau~ (taipuisa orsien päälle asetettu salko johon kätkyen nuorat kiinnitetään, vrt. vierasta alkuperää oleva koukku)
~kätkydvittsu kiskittäv orrez liikkujez~ (vitsaksinen rengas)
~tuli kädzevyi palamah~
~kädzinehelleh palau~ (rätisten)
~tuli paloa kädzizöö~
~lumi jallos kädzizöö, kylmi kui~ (ratisee)
~kadai palau kädzizöy~
~palamah kädzähtih~
~tuohen viritti kädzähytti~
~tuli kädzäjeä~
~kun kotih tulet, samoissa lumiss on kätsäjämässä~ (jatkaa huonoja tapojaan)
~kättsy~ (marjaterttu)
~nygöi sie tytär, laid omal kätsäl~ (muutat omillesi, teet oman mielen mukaan)
~meil panna saroal tuuliaigah~ (vaatteet kuivumaan)
~kätsäl kivie lykitäh~ (lingolla, "vittsu, kivi ladvaizez, ravoz")
~kädzä~ (kiilamainen puutikku jota käytetään tuohen kiskonnassa)
~kättsälaho~ (pahkasta alkanut laho)
~ambuu kädvarah~ (ampua käsivaralla)
~kädvägeh toin, murenendan varain~ (toin kädessä, pelkäsin särkymistä)
~kävelii diä~ (ajojää)
~poika metsässä kävelöv~
~kun oli pehmie nurmi jotta ei kestän kävellä nin oli semmoset kattavat~
~siitä moamo tervehtiy heät, kävelkeä perttih~ (morsiusparin)
~kävelet kui suokurmoi~ (vertauskuvat luonnosta)
~midäbo kävelet ielleh da därilleh~ (edes takaisin, turhaa tekemisen vieraudesta)
~ne veissä kävellää~ (saukot)
~soarava veissä kävelöy~ (saukko)
~robehessa piettii kävellessä kaloa~
~pilvet ka kävelläh~ (eläviä olentoja)
~kävelet ku yötsiikoi~
~jiäsilud kävelläh järvez~
~mejjäm muzikad merel käveltäh, ainoz ollah venehil~ (muzikad=miehet)
~kävelöy kalalla~
~kävelöy metsällä~
~mieli kävelöö kui aldoloil~ (kuohuksissa)
~net sanad yhtenny kävelläh~ (merkitsevät samaa)
~armas pestyizeni, kus kävelid, sano moamal kävelyksyöd~ (sävystä jolla lapsille puhutaan)
~tyhjän kävelys heitä~
~metsäs kävelys ei ole ku emustan kirjutuz~ (saman arvoista?)
~kävelyz muokkoav itsen~ (metsän kävelys miehen)
~istuttih Siämärven rannal, ehätysty vuotettih~ (ehättää yli)
~se on kävelyzveneh pienembi veneh, suurembi veneh on nuotampyvvändyveneh~
~lastu kävelytteä pidäy, anna harjavuu kävelemäh~ (harjautua)
~kävykset~ (neulotut rannikkaat)
~hallattomin kätysin harjoalen~ (tyttäreni hiuksia)
~on kädyöd noves, pidäis pessä~
~min tsomad on kädyöd lapsel~ (kädet)
~kävytäh langoa verkon kudoes~ (kierretään lankaa kudontakävylle)
~puu ku kävähtäh iskiez, ei plakahtai, sid on syväinrago~ (puhdepuun valintaa)
~elä tiijä läksijistä, elä käyjistä käkiejistä~ (lasta suojelevia sanoja)
~heil on äjjy käyjy~ (kävijöitä)
~käyjäin on ylem paha, se kai suonen vedäy tukkuh, kynned ajau dai nivelen ottau~ (tautien nimiä)
~käyksendeleh kylästä kyläh~
~meil kävyksendelöv~ (käy kylässä)
~susiedah mie kävyllän~ (käyn naapurissa)
~pidää käyldää hänen luo~
~käymätyz on, häim meil ei kävy~
~meil on veen käyndä loitton~
~minttäh häi lieneh heitti meile käyndän, ennen doga päivää lipsahtelih~
~käyndälleh olis kodih, tijjustoa kui eletäh~
~käypäläini~ (kutsumaton vieras)
~ullos pidäy kävytteä lastu, katso itköy~
~lastu kävyttäv ullos kuzele~
~hyvin käytöz itsel hyvä on~
~se piti poapol lupa kysymäh moamakalta~ (kätilön kysyä lupa alkuperäiseltä kätilöltä eli emon emolta)
~käyköä seämeh~ (tulkaa sisään)
~mänen sussiedah käymäh~ (naapuriin)
~verkoloi kävyi kattsomah~
~rihmoil käyväh~ (ansoja kokemassa)
~tuuli käypi~
~kare käi~ (laine)
~aldoloil kävyy järvi~
~siun lapsel, tyttärelles kävyy pahoin, ku kyläh annoid käyvä~ (kylät=kaupungit, täynnä hyväksikäyttöön erikoistuneita arjalaisia)
~mettsöä käydih kleimaimah~ (arjalaisten "metsänhoito" eli metsien hyväksikäyttö, "eivät mannet muusta ymmärrä")
~pideä kävvä tuohtu kiskomah da loadia kolppoit~
~sit tahtas se nouzoo kävyy, sid leiväd voalitah~ (taikina)
~lämmäz vies pelvahat terväh kävväh, kypsetäh, pehmetäh livotez~
~pitäy tuohus käyvä ta tuli panna~
~meilä Venehjärvessä kul lehmä tuli kipiekse nin kävimä siitä Outin tietäjikse~ (oma_apu)
~käyväh yheksästä juurikasta kolme kivie~ (taikaan)
~kannon köhelö~ (laho)
~ennen oldih sukset toizenmoizet~ (leveät ja karvalla päällystetyt)
~köhmeivyttih talvella ku kylmettih~
~pilvet köhmistellähäs suuril pliitoil~
~kylmi köhmistyi~ (kangistui)
~käet mändih köhmäh~ (vrt. kohme)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
