~minä la en läh sinne~ (vieraista asioista kieltäytyminen)
~en vai la mene leskel, aivin ennisty akkoa kiittelöy, minuu moittelou~ (monisuhteilun ongelmista)
~tulen da ylen la pitkän virren itken vizahutan~ (itkuvirren haudalla)
~ylen om paha siä pihau, vihmu da tuuttsu~
~laassa~ (laskuveden aikana paljastuva kari)
~lahekaz on järvi~
~lahekeh, pieni laksi~ (lahdenperä)
~siinä lahelmassa jalat pohjah täyttäy~
~siid on lahtelmuz, oliz pitky ruagu, pohjah täydyz~ (keppi ylettyisi pohjaan)
~lahemperäz on veneh~ (pohjukassa)
~pikkaraini laherma~ (lahelma)
~lahevui puu~ (lahosi)
~lahei koivu~
~en ruohti lähtie poikki Siämärves sil venehel, lahieksin on~
~siitä oli niitä semmosie kel loati lahjat veteh, jotta se pareni~ (noidat uhrasivat veteen)
~antoma lahjoa Vetehisellä~
~kellä oli enemmän se pani enemmäl lahjoa, a kintahat piti panna ainaki~
~morsiemen heimokunta sai lahjat siinä kun tultih häitä pitämäh, nin ne käytih illalla jo lahjomassa~
~miehel männez lahjad annetah~
~myödäzet tuodih äjjy lahjua~ (morsiamen saattajat)
~lahjurättsin~ (häälahjaksi annettu naisen paita jonka hihat 3 kertaa tavallista pidemmät)
~ne lahjottih siitä sekä heimokunta jotta morsien samoin~
~lahjo sulhazen paialla~
~lahkuo vestämäz olin lattiekse~ (lahko eli lankku)
~lattias lahko lekkuu~ (keinuu)
~riihen late on luajittu lahkoloiz~
~vestäy lahmuttau, suurie lastuloi~
~lahna on valgie, levie, eläu hän syvässä~
~viego said lahnua muatkoih~ (rysiin)
~äjjän sain lahnaa~
~siä puutui lahnua da suurdu haugii~
~tyynez lahtez lahnu kudou~
~lahnua tuoda nuottah puutui, pienii lahnazii~ (kalojen nimet muuttuvat iän / koon mukaan)
~lahnakaz järvi~
~lahnakaz abai~ (apaja)
~tuomen halvastandaigoa on lahnanliikeh~ (kukinta-aikana)
~lahnanliuskuni puutui~ (pieni lahna)
~lahnuverkko~ (suurisilmäinen)
~lahnattsu, piendy suurembi, suurdu pienembi~ (keskimittainen)
~seämessä om puulla lahuo~ (lahovika)
~pyzy vai laholoiz, älä lähte linnah kuharkakse~ (parempi lahossa kodissa kuin kaupungissa orjana)
~puu lahostuu~
~moa lahottau huonehen~
~puu lahouduu, kerran kuivuu, toizen vettyy~
~lahto~ (puuhun asetettu ansa)
~siel oli Voijärvess ollun yksi lahukka semmoini järvem perässä~ (lahdenpoukama)
~lahukassa haugi seizou dorottau~
~enneim mies lahou, enneinkuin se vitsas lahou~ (närevitsa)
~laiha kum portimon nauteh~ (vertauskuvat luonnosta)
~mindä sie oled laiha~ (miksi)
~mozet on min vijan alane ku laiha on~ (mozet=karhu, moiset, mos-heimo?)
~ylen on laiha inehmini, ollohgo syömäh niuha~
~nygöi olet aiga laihu, ennen olit kylläzembi~
~laiha huttu~
~laihaine, laihembi laihoa~
~laihie, vähäistä lihavembani kui juuri laiha~ (laihuuden asteita)
~laihtumizelleh olen, voi en~ (voida=olla terve)
~min tähen sie laihuit~
~vähän syöt ka i laihut~
~laihtuksendeli, ga järilleh voibui~ (toipui)
~laijallini tuuli~ (laitamyötäinen)
~kulkou laijalliseh~ (laitatuuleen)
~mäne laijembazeks istumah~
~lajjembaine taloi~
~kaikin kolmen makasima yhellä sijalla, mie olin laijimpana~
~nielläh laikatah~ (nielaistaan kuuluvasti)
~anna kerdane vettä laikata~
~juou laikkuau~
~luikkau laikkau luumetsän tagan~ (mikä se on.. kieli)
~lapsi yöd itköö lailattoa~ (luonnenimi Laila)
~akkaine virzytty lailattau~ (laulaa itkuvirttä)
~järvi lainistui, tuulistih kui~
~lainehet vieröö jälkeh tuulen~
~järvel on lainis, suurembi alduo~
~järv on lainehil, tuulou nygöi~
~järvi lainehtiu kun on tuuli~
~lainnos kipii, jottei voi niellä~ (nielu)
~keroni on kipie, ev voi lainota~ (niellä)
~lainotes palane tarttui kulkulageh~ (nielaistessa)
~ei piä lainota ruodaa~ (ruotoja)
~juutuin syvvez, mentie min kerdoa lainuoksendelin, muru ei men alah~
~laippi rozaz on, synnyntähti on silmäl luo~ (syntymämerkki poskessa)
~laippiloil on lumi, tuuli kandoa~ (vrt. laikut)
~kirjavil laippizil on hibja, moine on vilu~ (paleltumilla)
~et kehtia sie riadia, min oled laiskahus~
~ei pie olla laisane~
~laiskakerta se on, kuin ensimäini kerta kuvotah poikki verkosta~ (verkon ensimmäinen silmukkakerros)
~laskuluu~ (niskaluu)
~laiskaluu kivistäu~
~oli uuraz da nyt on äijäldi laisennun~ (vrt. uuttera)
~minuh on onnoako laskimus tartunuh~ (kun väsyttää kokoajan)
~päivä laisistau imehnisen~ (ihmisen)
~laskuz vallan ottau, tyhjäkse suattau~ (elävä olento)
~milma laisuttau, en kehtoais mitänä roatoa~
~miula verkot laisto, selykset kylmi jeäh~ (jäätyivät jäähän kiinni)
~emäh venehen laijat kaikki tartutetah~ (emäpuu, kehys, runko)
~luaji listiestä ahkivoh laida~
~moailman laijasta laitah~
~metsän laijal kostiemb on vilul seäl~
~azien laidoa et tiijä, a pagizet~
~venehez vai laidaine nägyy, k on uponnuh~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
