~laidureil peskuo veitäh~ (laidallisella työreellä hiekkaa)
~laidimazez myödähini~ (laitimmaisesta seuraava)
~laidimane käzi~ (vasen)
~kaloa pyyvettih, sitä parempaista kaloa siikoa ta lohta, jotta proasniekaksi sitä laittauvuttih~ (pyhäruuaksi)
~ne kaikki voilla voijettih~ (piirakat)
~kazakam poiz laitoi~ (rahasta työtä tekevän rengin eli orjan, "päivätyö")
~laivakka tuuli~ (vieno)
~laivakasti tuuloo~
~laivakoitui tuuli~
~ilma laivakoiduu~ (tyyntyy)
~suru laivakoiduu~
~kylymurdo kibien laivendutti, nygöi kävelmäh piäzin~
~laivendi kivissyksen~
~puhalduksen laivendi~ (ajettuman)
~kibieh panin kylymurduo, ga sid laivendui~ (murto)
~päivän on tuullun, vai nytpä tuo jo savotiu laivenomah~ (alkaa tyyntymään)
~laivenou, algau tyynistyö~
~allod laivettih järvez~
~pöhiet laivenoo~ (turvotus)
~ailahih sanotah nenne on hyvät, kel ailas roih, sit painellah~ (painellaan pistoksen kohtaa ukonvaajalla)
~meilähän on laivie, kuin ollah pertissä, vaim pihalla tuulou äijäldi~
~laivie vihmani on, ei raizusti vihmu~
~laivied allod~
~laivieh tuulou tänäpäi~
~tuuli laivistui ildapuoleh~
~ku luugalla levitetäh pelvahat, se i lajo~ (niitylle pellavat)
~etkö lakassu itkömästä~ (lopeta)
~lagehine~ (savuaukko)
~suurel lagevuksel marjah mänimmö~ (lakeus, aukea)
~lagevus, e ulluh mettsiä välil~
~järven lagevuz nägyy puuloin keskez~
~se pestih joka kevät laki virsulla i tsuurulla~ (hiekalla)
~huonehen laki~ (väli / sisäkatto)
~varvat pantih lakeh~
~rastavakse laim pyhkimmö märräl vihkol~ (ruotsalaisen joulun venäläinen nimi)
~pätsin lagi~
~taivahan lagi avavui, pilvet hoaruoloo~
~voaran laki~
~sielä ollah voaralla loalla~
~tsakk ei nouze lagiel mäel~ (sääsket)
~lageiz moalois hukka elättelieteh~ (aukeilla, aavoilla)
~lagei mettsy, puudu vähä, ei varboa äjjeä muaz~
~lagei järvi~ (saareton)
~kuz on lagei kohtu sih tuuloo äjjäl~
~lähtemmö nygöi lagiele merele, randoa ni tost ei nävy~ (meri=suuri järvi)
~siidä panima lagiezen, lagiezella peällä panima sammalda~ (sammalkatto)
~heil on se kerahmopäivy~ (käärmeillä, kun kokoontuvat yhteen)
~voaral lakka~ (laki)
~puun lakas oli sie oravu~ (latvassa)
~lakku peäh laitettu, mieldy peäh taitettu~ (naidun naisen päähine)
~lakka, matehie lakatah~ (kurikka jolla lyödään mateita)
~aivan kallivon lakkazella olin~ (laella)
~merel lakkasekse sanottih kun oli ensil lakkani, kaunista kankasta, lentalla rakennettu~
~lakkani siitä oli toas naisiem peässä piettävä~ (naidun naisen päähine)
~tyvin tuonun suuret männyt, latvoil lakkapeät petäjät~
~lakkapeä honga~ (tasalatvainen)
~lakkapeä pedäjä~
~lakkapeä lainneh~ (vaahtopää)
~lakkapeä tunturi~ (lumihuippuinen)
~kun ne miehellä mäni ta heäp piettih, se pantih lakki peäh~ (pyöreälakinen naisen päähine)
~sorokass on kaksi hoaroa täss iessä, vail lakissa ei ollun tsorppie~
~se lakki nin se oli monevväristä~ (häissä päähän laitetussa lakissa)
~lakki peäh laitetah, mieltä peäh hoivatah~ (morsiamelle)
~se laglattau pagizou tuuled i tyyned~
~kurred laglatetah lendäjez~
~laglatus kuuluu linduloin sygyzel da keveäl~ (vuoden_vaihde)
~lentäv nellä joutsenta siihi lahteh~ (lahti_lintu)
~lahtel nägyy nuottua pyvvetäh~
~tyynez lahtes kala kudou, madalaizez maimaized~
~hyö lahteh laskiettih verkot~
~laksikaz därvi on~ (lahdekas)
~alang on vezikömbi da suurembi laksuu~ (alanko laksua, laksu=notko / vetinen kohta suossa)
~laksuheinie pidäy niitteä, hot postelih paned, pehmiemb om muata~ (patjan sisään suoheiniä)
~laksukoht on semmoine suoz~
~laps itki lallatti kaiken yön~
~pajuo lallattoa kaunehel eänel~ (laulua)
~linnud lallatetas sygyzyl, nuoralleh matkatah lämmäh moah~ (lentävät jonossa)
~ylen on pyzyjä miun laps, vai lattiel lalleroittoa~ (lapsi joka viihtyy itsekseen)
~lapsud vai lalleroittau lattiel~ (konttaa, luonnenimi Lalli)
~emä lasta lallittaa~
~lamakka moa~ (kalteva)
~vie on lamerjuo kylmämättömeä kohtoa järvez~ (jäätymättömiä kohtia)
~järvi on lamerjoloil~ (kareilee)
~lamervo~ (suvanto kosken alla)
~nuorazez luadii muzikku lamkan i siid regie vedäy~ (vetää rekeä silmukkapäisellä nuoralla, porojen orjuuttamisen myöhäisestä alkuperästä)
~lammasheinä on valgiepeäkukkaheinä kui nybläni kaunis~ (päivänkakkara)
~meil on lammaskäzi hyvä, kaksin vuonnin soahah kerral~ (lammasonni)
~lammikko, missä on äijä lampie~
~lampahaini, valkie urpa pajussa~ (pajunkissa)
~lambahaizienkeraine virboivittsu~
~lambahanlihaz rokka hyvä lähtöö~
~lambahanvillas kuvotah jupkoa, oddoaloa, sukkoa, alastu~
~lampareh~ (pieni lampi / joen poukama)
~on vie lambareh kylmämätöindä kohtoa järves~ (jäätymätön kohta)
~lamperoini~ (pieni lampi)
~mäni lammin rannalla~
~lampie myöte i Vetehini uipi~
~lammiz om merezid vees~ (rysät)
~saidgo lammis kalua~
~tyynes lammes kala kizaa~ (hyppii)
~kalam maguo myö tunnen, lambikalas keitett on, vai järvikalaz~ (lampikalat ja järvikalat)
~kaksiki henkie vei näil lampivenehet niin hyvij jotta~ (vetää lampiveneen lammesta toiseen)
~lamboihuod on virboivitsaz~ (pajunkissat)
~lamu, matala tasani moa~
~lana~ (säkkimäinen kalanpyydys)
~veitäh ku lanoa~ (pyyhkien)
~sukkie oli monella lankalla tikutettu~
~teiän kera istuossa kezräzin langoa puolen poazmoa~ (kansanperinteen kerääjien)
~langoa akat kezrätäh pelvahasta~
~langa on kuduossa, rihma on ommellessa~ (langat ja rihmat)
~langat keritäh juskiile~
~liinazes langas laittu~ (verkko)
~langahini merezi~ (hampusta kudottu rysä)
~lapsel ku on langani vyöl, ga siid ei suudelus tartu~ (suojelevat langat)
~langansäikehed riittsavuttih nuoras~ (purkautuivat, nuora=langoista punottu)
~langanuorani peälittsi paijaz ymbär rungaz sivalletah~ (vyönä pidetty punottu nyöri)
~langunuoraine, pietäh piälitsi pajjaz libo rättsinäz, muis soviz alatsi~
~langupagla lötöin korviz ymbär veetty, siid ymbär sorkas sivotah~ (virsun korvista säären ympärille sidottu nuora)
~langeilii taudi~ (kaatumatauti)
~ainoz langieled, aiga hönttyr olet~
~vein langenuz on ojaz~ (putous)
~libie on pihalla ni mie langien~ (liukas)
~langei läzimäh~ (joutui vuoteenomaksi)
~tähti lankei, katso kuin om pitkä häntä~
~lehti lankei puusta~
~rita lankiu~ (ansa laukesi)
~vesi lankieu~ (laskuvesi)
~tän yön vezi joves langeni~ (laski)
~Enigdärvestä vezi Sellindärveh langieu~
~heän ambu vazaman jouzella~
~ylen on jyrkkä veen langevus~ (putous)
~langevus on ylen jyrkky koskez~
~lankieja vesi~ (laskuvesi)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
