~lehen langienda aigah hyö vierräh~ (käyvät talvipesään karhut)
~langiendalleh oli, ga ei langennuh~ (kaatunut)
~lango, kel on sizäreksed libo sevoittareksed muttsoinna~ (sisarten tai serkkujen mies)
~langohuten hyö hyvin eletäh~ (langot sovussa)
~emmäkö vois ruveta sukukuntoa suurentamah, ta lankovutta loatimah~ (naimisen kautta syntyneen sukulaisuuden myöhäinen nimi)
~sini lapsi kuni lanteilla, sini poika kuni polvilla~ (sanonta)
~otti pojam polvillah, lapsen lannepuolillah~
~ei roatuta omie lapsie~ (teetä työtä)
~sinul lain lantukurniekkazen~ (lanttukukon)
~nagrispatsoi om parembi lantupattsoi~ (naurispaistikas, myöhäisiä ja vieraita ruokia)
~lantupiiroa~ (puolikuun muotoinen lanttupiiras)
~lantto moa~ (notko, viettävä)
~lavan neneä hiero~ (lapaluun vieressä kipeytyvät lihakset)
~laba tulou kangahah~ (kankaaseen virhe, loimilanka katkennut tai samaan viriöön mennyt kaksi kudetta)
~ku kaks langoa paned jällekkäh yhel vardizel da i laba~
~kangahaz on laba, nägyy junoine paltinaz~
~laba kangahah jäi, loimi katkeni~
~labaluun nenäh pysteä~ (pistää)
~labaluuh pystäy, kylys pidäy hierottoa~
~lapasarvi~ (leveät poronsarvet)
~lapasta pardeh nuoru~ (sido silmukalla)
~nuoran lapasti~
~lapattah pysti mahaz ollez~ (lapaan pisti raskaana ollessa)
~lapataista kerätäh~ (jään nostamaa kortetta)
~miul käzi labavui, en voi roadoa~
~labavuksiz on jalgu~ (ontuu)
~mie lappelev verkkoja, ukko soutau~ (alkujaan toisinpäin)
~lapeus, lapien täysi~ (lapiollinen)
~talvella lunda suomitah labiella~
~labiella lunda rojitah~
~mene pane labjah varzi~
~puulabju~ (oma lapio)
~sen tähev vain se laita keännettih jotta paremmil lapie mäniis alla kun kiukoam pohjalla paissettih~ (lapio piiraan alle)
~labiella piiraida pannah kiugiah~
~lapikkahat pane kädeh~ (neulotut kintaat)
~kuuvesta palasta loajitah, semmoni nellitsuppuni ta siitä loukko peällä kaivettih jotta soatto hos mitä pitöä, sielä pijettih niekloja ta minkä mitäi~ (lapinvakka, neliskulmainen tuohirasia)
~ta siitä lapivvakkoja loajittih tuohesta~
~sie olet kuin lappalaini~
~noituu kun turjal lappalaini~
~lappalazed ollah Rugarven puoles pohjazella~ (Rukajärvellä saamelaisten leiri)
~lappalaizet siikahtellahes paistez~ (saamelaisten puheessa paljon s-äänteitä)
~lappalaini~ (tilkku kintaan peukalohangassa)
~lappalaisorava~ (sukupuuttoon surmatut vaaleat maaoravat)
~lapissa sanottih oli ylen suuret tiedäjät~ (oli, ennenkuin pakotettiin israelin uskoon)
~lapin puolesta olen~ (Paatenesta pohjoiseen olevalta seudulta)
~lappalazed olemma~ (puoliksi saamelaisia)
~lapikse pagizou~ (saamen kieltä)
~lappii on lähembän ku lappi~ (lappilaiset ja saamelaiset)
~kaks on lappiedu, yks om Porarvem puolez, a toin on tajembaine~ (kaksi lappia)
~siikkajem pajistah lappienkieldy~ (puhutaan saamen kieltä)
~jo Jängärvez lappientsura algoau~ (saamelaisten puoli, alue missä puhutaan saamea)
~hauki tarttu uistimeh, ta mie veneheh siimoa lappamah~
~lappau verkod i kalat peästäy~
~verkod lappoa veneheh~
~ämmö mänöy verkkoja lappamah~ (naisten ei kuuluisi koskea pyyntivälineisiin)
~eluo ottoa liijaks nygöni nimizmies~ (vetää välistä, "virkamiesten" ja "hallinnon" vieraasta alkuperästä, arjalaisten toisten työstä elämistä)
~luodu kangaz lapetah luondupuuloil poiz~ (kankaan luominen)
~verkot lapottihes tuulel, pidäy sellitellä, ottoa randah~ (verkot sotkeentuivat)
~se tyttö vie lapseksiu, juoksendelou pihal vie lapsien jytyi~
~lapsenkivuz on~ (synnyttäjä)
~lapsemmieli on vie, ei ole vie vanhemban mieldy~
~oledgo lapsemmielel, vai midä nygöi vagahastad~ (olla lapsenmielellä)
~siitä kun kylystä tullah, poapo tuopi siinä vakassa lapsen~
~heitä lapsestandu nygei, opi ruveta nejjistämäh~ (lapsesta neidiksi)
~ennem peämpanomista lapsessellah, näin ympäri pirttie kierretäh itettäjän kera ta siitä, sisär otetah siih tuon antilahan sisär toiseh puoleh ta toisessa käsipuolessa on itettäjä, ta siitä lapsessellah, kävelläh ympäri pirttie~ (häätapoja)
~heitä lapsessuz lautsan oal, vagahaissuz vassan oal~ (sanotaan nuorikolle)
~lapsestuskymmen~ (ensimmäiset 10 elinvuotta)
~lapsi lapsestau~ (leikkii)
~hyvä on lapsen lapsestoa hyvien vanhempien varassa~ (vrt. lapsensa vieraisiin "päiväkoteihin" (day care) ja "kouluihin" (school) hylkäävät vanhempien irvikuvat)
~hyö ollah lapsettomat, ei voija lastu laadia~ (vrt. arjalaisten elämänvastaiset "hedelmöityshoidot")
~lapsettomus heil on, ei ole lastu~
~lapsevundakse k ollou, ga lapsevud~ (lapsia tulee, jos on tullakseen)
~sit ku toizeh kandah muutuin da lapsevuin~ (kantaan eli sukuun)
~eikä pirtiss annettu soahakana lasta ennein aikana, ni kylyssä~
~ta sielä jos lapsija tuli ni sielä vietih kylyh~
~ta olihan niillä seki konsti jotta, kiukoam periltä etsittih unta lapsella~ (konstit - on - monet)
~tuas ku lapset telmetäh, juhkeh kuuluu~
~vanhaten tuled lapseks toizen kerran~ (elämän_kaari)
~lastu liikutin da sih itsegi uinoin~
~om miul yks poiga da kaks lasta~ (kaksi tytärtä)
~tytär on lapsi, poig om muzikku~ (hmm)
~tädä azieda muissellah vie lapsed da lapsienlapsed~ (tytärtentyttäret?)
~lapsiensoajujumal~ (syntymänjumalatar, pidetään jumalista rakkaimpana)
~lapsiheäz on~
~lapshiäz viruu~ (synnyttäjä)
~lapsekas perehys~ (monilapsinen)
~lapsekas taloi~
~lapskoda niskan kohas~ (kohtu häpyluun kohdalla)
~armottomiks jiätih lapskuluzet~ (orvoiksi)
~lapsiluadu vie on tyttö~ (15-vuotias)
~lapsmieli on vie, hoz rungoa on~
~oliz jo igeä, ga lapsimielini on vie~ (vrt. keinotekoinen "täysi-ikäisyys")
~lapsipuol on vie, ei pie vie niittämäh työndeä~ (vrt. arjalaisten lapsityövoimasta käyttämä nimitys "työharjoittelu")
~lapsirahvas kengättäh juoksendellah~
~hänel lapsuon aiga proiji, jo om parda habenel~ (loppui)
~miepä tuutin lapsuttani, tuuvittelen pienuttani~
~jo on lapsuol kyndyöt kazvettu~ (kynnet)
~lapsut kui tsiioravu pikkaraine~ (siipiorava eli lento-orava)
~meil on lapsuod ylen hyväd, kunne käsked, toiziel mennäh~ (käskemisen vieraudesta)
~pane lapsut kätkyöh~
~lapsud on tsomaine~
~lapukkaini~ (leppäkerttu)
~lapusta nuora pardeh, koittelemma vediä~ (kiinnitä silmukalla orteen)
~ala vail laputtua, mie tulen jälgeh~ (laputtaa, kävellä reippaasti)
~kävelöö laputtoa, ei ylen ravieh~
~astuu laputtau~
~se oli toizemmoini laputus, kuin kaksisadua virstua kolmeh päiväh assuin~ (ohoh)
~laskelmuz~ (talvinuotan laskuavanto)
~suon laskelmuz on täz mäen ual~ (notkelma)
~laskelmuslähte~ (notkelmassa sijaitseva)
~laskeldui muate~
~päiv on laskemizilleh~
~nuotan lassenda~
~onged on azumil laskendah näh~ (valmiina laskemista varten)
~katsod ne laskendukived om mustad, e ulla laskiettavat, sit pidäy lizätä halguo~ (veden lämmittämiseen käytetyt kivet)
~laskendukived ruskiekse hiilutetah~ (punaisiksi)
~päivy menöö laskendutiloil~
~lazettele nuorua, jottei kalat abajasta pagene~ (löysää nuotanköysiä)
~lauluo lassetteloo~
~lapsed mägie lassetellah~
~allilindustu suuret parved laskiettuloih lambizih~
~tedri laskeudu puuz alah~
~päiväni on jo laskeudut~
~tsihmerä laskeudu perttih~ (katku)
~vezi laskevui~
~päivä laskevui~
~siidä karttah laski kivet pätsistä~ (karttuun)
~kivie lasketah lastazilla~ (kuumennettuja kiviä)
~kivie palavua laskietah poukkuh~
~kivet laskieh kylyssä~
~venehen laskin vedeh~
~venehen laski vezile~
~laskie uutaselköä~ (pitkää siimaa)
~illalla kul lasit sen nuoraselän ni huomeneksella kävit sitä kattsomah~ (pitkän siiman)
~pitäis lähtie verkkoja laskomah~
~lazemma verkot veteh~
~nuotta laskiettih därveh~
~lähemmä verkkoloi laskomah akan kera~
~onged vedeh laski~
~kun kynnyksellä vieras talloau, se lemmel laskou tyttäreltä~
~kastiel laski muah, ei sua haravoija~ (kasteen pyhyydestä)
~lunda tulou niingu hattaroa laskou~
~raista laskou~ (rakeita)
~ahmo liikkuu poskoodinalla~ (omat ahmat, vieraat laitumet)
~venehen laski happanemah, ei voidanuh~ (voidellut)
~rivul laski sovad, ei kohendannuh~ (rievuiksi)
~yksi korva kuulemah, toini läbi laskemah~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
