~ahven laskoo liemem paremman ku särgi~
~pyy hyvän rokan laskoo~
~lehmän liha ei laske hyveä rokkoa~ (vierasta lihaa)
~kala laskou mähändän~ (mädin)
~kyzy kynnyksen taguada, lagiaizen piästä laski~
~tuhma se kaikemmoista laskou pahoa~ (suustaan)
~se vai ruavol pajostu laskou~ (ain laulain työtäs tee)
~itkun laski~
~Jumala laskou kipuja~
~Jumala ol lasken semmosen tauvin~
~töktie lasettih tuohesta~ (tököttiä eli tuohitervaa)
~kerättih puun kokoroja ta tervoa lasettih~
~se oli siitä Pitkäkoski nimeltäh se ensimäini koski, nin se piti vetöä moata myöti veneh, siitä ei lasettu~
~laskiettih virdoa alas~
~suksil laski alah, sordunuh ei~
~päivä laskou~
~päivä laski pilveh, huomena lienöy paha seä~
~seä kui laskenou, ga menemmö~ (sää=huono sää)
~laskih muata~
~vezi laskeh järvez~
~päivä laskieteh~
~päivy laskeh~
~kaste laskih pellol, leikat ei sua~ (kasteen pyhyydestä)
~tuman laskeh~ (sumun)
~kaste laskeh~
~uni miula laskih, antakkoa miula vähäni venähtöä~ (unen mukaan eläminen)
~uni laskiihez moine, ga pideä moate ruveta~
~illal uni laskih~
~laskeh hänel ylen igävy~
~päiväne laskietsou i kuudoma~
~hämärdyh illal konza laskiettsoo päiväne~
~laskimen loajin uuven~ (nuotan laskuavannon)
~täh lazemma, täz ollah laskomet~ (laskuavannot)
~lähemmä verkol laskuh~
~piimmö laskul verkkoloi, tuli vähäine kaloa~
~sanan laskukse ku tulou, jälles hod itsel paha mielez rodineh~ (pahasti sanomisen vieraudesta)
~päivä ol lasul~
~päivä on lasulla~
~heän kun katsahti päiväzen laskuh~ (tapahtui jotain tärkeää)
~päivä on lassum peäl~
~päiväzen laskuh sua~ (ajanmittoja)
~päivän laskun kere muata rubeimmo~ (päivän mukaan eläminen)
~jo päiv on laskun peäl~
~päivän laskuine räsköttäy~ (loistaa)
~mäen laskukohtad rajakkoloiz, huonoloi vuozie vaste muvan liikuttav vezi mägilöiz~ (mutavyöryt)
~laskukyövy~ (laskettu haavi, haavimainen pyydys)
~konza miun izäni mäni lohen pyydöh, silloin oli laivan täyzi laskumie~
~laskongiloim peäz on kuvaz joakkeriz, sih joakkerinuorah on sivottu sellyz, sellyksez on onginuoraized vedosolmel~ (pitkäsiima)
~laskurinnad om pelvahizez, a nuotturinnad on liinaizez~ (laskurinnat eli tiheät muikkuverkot)
~lastaidu painetah jiäz läbi vedeh muas sah~ (rysän liisteaita)
~lastemerezilöi painamah mennäh~ (liistekatiskoita)
~järvel lastetorvi keäritäh ymbäri murroz, laitah pertin suurutteh, suuri merezi pannah torven vereäh, tarvotah ajjan sydämez~ (torvelle kääritty liistekatiska)
~lastikko~ (pölkky josta kiskotaan liisteitä)
~voithan vestiä tuola lassuksella, jottei koko piha ruhkauhu~ (lassus, veistopaikka)
~kuduossa lassat ollah rihmoilla kessessä~ (kudontalasta, tiuhtavarpa)
~sit kirjoin kudojez niidy lastoi nostellah~
~pyhkimii poimitah lastazel~
~piirajjen keittelyzlastaine~
~sultsinampastandulastaine~
~kivenlaskendulastaine~ ("kivilastaine", kuumien kivien laskemiseen käytetty)
~ymbäri koivusta punod lastazella~ (tuohenkiskonnassa käytetty lasta)
~lasteikko~ (pihamaa)
~metts ottakkah lastin~ (esivallan, hallituksen, keskitetyn hallinnon eli toisten yläpuolelle asettumisen vieraudesta)
~lastiehine rengi~ (sanko)
~lastiezed laddatah vanhehez ymbär~
~pojjal lain ylen hyvän pajjan~
~kui minä menin ilmoinluadimien lastoipihaizil, lastuized oli sinizikse listaizikse muututtu~ (itkuvirsien kieltä)
~olet poltettih ta lassut mistä kropuo loajittih lauvoista, ta kaikki ne voattiet mit oli peällä kuollessa, meilä kaikki poltettih ne~
~vestäjähäs ni lassut tullah~ (lapset tulevat vanhempiinsa)
~mäne keryä lastuo rokkua keittyäissä~ (lastuja rokan keittoon)
~perti salvettih ni on lastuo äijä~
~lastuu piäzöv vestäjez~
~puus peäzöö lastuu, kui vestät, libo kirveheh leikkoat, sit hyppii lastut~ (elävät lastut)
~sinä lastukse äjjäm pagizet~ (puhut joutavia)
~moin on räkki, kai lastuni lastuzem peäl hyppie~ (räkki eli helle)
~ei mahtan soaha lastumusta yhellä kertoa, monta kertoa närkytti~ (kirveellä)
~latareis sai karandisan~ (voitti lotossa ("lottery") lyijykynän, uhkapelit arjalaisten kuvottavaa köyhiltä rahan huijaamista jonka tekopyhänä jatkajana RAY eli "suomen" valtio)
~siitä levitettih lattiella, kuivamah~ (lehdet)
~latetta pessäh~
~vastagolikalla hivutetah latetta~
~lattien alla om penger~
~lambahat lautsan al, itse suzi lattiel~ (hoetaan rohkaisua tarvittaessa, vrt. arjalaisten "rohkaisuryypyt")
~pidäz late pyyhkie~
~kova oli lattial virua, ev voinnuh moata~
~meän on lattied vilut pertilöiz~
~latehursti kuvotah kostoi libo piikoikangahaz~ (lattialla pidetty kangas)
~latelauda pidäy olla silie~ (lattialauta)
~latevihko on rogozahiine vihko, kudamal vezii kuivaillah lattiez~ (lattian pesuun käytetty niinitukko)
~latikan selälläh kuin paned, niin se paikalla prinkahtau ta on jo kohallah~ (hyönteinen, seppä)
~naizilla on latikot a tyttölöillä kassat~ (naidun naisen palmikko)
~nuorua latikoijah~ (palmikoidaan)
~halguo ladjoan pinoh~ (ladon)
~ne niin hyvin latjauvutah jälekkäh~ (muuttolinnut lentäessään)
~uksen all on laddavuz~ (oven alla lattiapalkeista muodostuva porras)
~toine mua on kerätty~ (lattiaa pidetään toisena maana)
~latsakka, kumpani ei ole pyörie~ (litteä)
~sorzalla ladzakka peä~
~kivie oli monemmoista, oli latsakkoa da i ymbäri pyöttsyräistä~
~lahna on latsakka~
~latsakka kivi~
~latsakko aste, leviem gui korgei~ (yhtä leveä kuin korkea)
~latskuheinä~ (nurmikohokki)
~leiväd latsundi täpytti~ (taputti litteiksi)
~miättsy puhkei kuin kizattih, hiän lattseudu~ (pallo (ball) puhkesi)
~lattsu vatts on tyttäreh, pysty vattsu poigah~ (sukupuolen ennustamista)
~vastamägeh hengen täyttää~ (hengästyy)
~lattsu moa~ (tasainen)
~se randu on lattsu, ei saa nuottaa pyydää~ (loiva, matala)
~latsune moa~
~lattsujalg on ozakaz~ (lattajalka)
~lattsuperze kattil, käzastii, kauhu~ (tasapohjainen kattila)
~lattsuvutah hoavod matkal~ (säkit (sack) litistyvät)
~el lähe lapil lavuilla, kotapojam polkuloilla~
~mie siidä lausta poikki hiihin~
~minä menil laduloil lou~
~suksiladu moin on dorogaine sinne mettsäh kaidu~
~regyön ladu~
~lapsien laduni, kaijoil suksil hiihetty~
~karhu täz on astunuh latustanuh~
~heän istu tyvellä puuta, mie lapsi latvemmalla~ (puiden ystävät)
~kuuzen ladva~
~mie en katan puun ladvoa~ (latvojen pyhyydestä)
~lindu istuu puun ladvalla~
~puun ladvu on katkennuh~ (vrt. pää)
~toisilla nousi latvah ta ne oli hyvilläh siitä, kul latvah nousi~ (muurahainen tikun päähän)
~nenän ladva~ (pää)
~sormen ladva~
~nenäl ladvu kubajaa~
~kielen ladvaz olis~ (kielen päällä asia)
~sormen ladvazeh mäni puikko~
~nokattuo hännän ladvani kellastuu~ (kyyllä, uskomus)
~ladvakaz om puu~
~vuollah leppäni noakla, lyyväh loukkoh latvapuoli ielläpäin~ (puunaulat)
~ei soanum panna latvapuolta ielläpäin, tyvittöäm piti panna~ (latvapuoli ja tyvipuoli)
~otad hirren tyvestä, ladviene i jiäu~ (latvus, sukunimi Latvanen)
~kaikkein latvimmaini, se jätettih, jotta se ei kuolis~ (ylimmäinen latva puuhun, elämän kunnioittaminen)
~kyly om meil ladvuksehini, ladvuksiz laittu, ladvuspuulois~
~ladvuzikk om mettsy, ei sua piästä ni poikki~
~lauha seä~
~kirzakka sie ylen oled minuo vaz, ole vähäistä lauhakembani~
~lauhakko siä~
~kengeä dötkillä voiettih, tuli ylen lauhakat~ (tuohitervalla, pehmeät, taipuisat)
~lauhie tuuli~
~lauhie eäni~ (lempeä)
~täm on nahku hyvä, lauhiehk on~ (pehmeä)
~nygöi on lauhiembaine siä, lämmembi~
~lauhietukka on ozakas~ (pehmeähiuksinen onnekas)
~mieli lauhkenoo~
~lauhkie ilma~
~oli lauhkie mies, ei tullut toista haukkumah~
~lauhkiesti pagizoo~ (lempeä puhe)
~seä lauhtuu~
~ilma lauhtuu~
~pakkaine lauhtui~
~yskä lauhtui, lapsi kuzi~ (syli kastui)
~pehmievattsane hot tuskeuduu ni terväh lauhtuu~ (herkkä ihminen)
~mieli lauhtuu~
~taba lauhtui~ (kiukku)
~oli suutuksiz, ga lauhtui~
~lauhtuttele vähäizel vastoa lämmäl veil, äl anna kuivalleh~
~kolmyhekseä piiroada annetah suurel ruvel lauhutekseks~ (uhriksi isorokon haltijalle)
~ruven lauhtuteksekse toi pangaized da piäsuvan~
~lauhuta vasta~ (kastele vedessä)
~suonet pitäy ensimel lauhuttoa~ (hierojan / parantajan)
~lauhuttaa puhallusta~ (turvotusta)
~päivä lauhuttau lumen~
~se lauhutti pöhien pois~ (parantamista tarkoittavia sanoja)
~lauhuttoa pitäis sitä miestä~ (lohduttaa)
~ken syyttä suuttuu se lauhuttamatta lauhtuu~
~lahjan vuoh lauhutti tuomarit~ (lahjoi tuomarit, virkamiesten lahjomista kutsutaan nykyään "kuukausipalkaksi", mannekulttuurin muuttumisesta "suomalaisen yhteiskunnan" rakenteiksi)
~mene lauhtuta händäh~ (lohduta)
~äjjämpäivän aigah mujutetah jäittseä laukankojaz~ (värjätään munia sipulinkuorilla, pääsiäistapojen vieraasta alkuperästä)
~nuorennu laukitsuksed juohtuu mieleh~ (leikit)
~laukkoa kazvattau~ (viljellyt eli vieraat sipulit)
~pilko laukku, da pane liemeh~
~mäne tuo laukkaheinie liemeh~ (kerätyt eli omat sipulit)
~laukkuheiny~ (ruohosipuli)
~se om mium lehmä, kudamal on laukki otsas~ (valkea pilkku)
~laukkie paissah~ (leikillään)
~laukiks mie sanoin, en tovelleh~
~laukkipeä~ (poro)
~liukkuzie livuau, laukkuzie avuau~ (synnytyslukuja)
~laukoi~ (laukkipäinen eläin)
~laitto lahjat laulajalla, sanomat sanan sepällä~
~oisko se ollut laulaja se Sappuvoarassa se Petri~
~hänez roih vie hyvä laulai~ (hyvä laulaja)
~laulajat kävelläh suurespyhäz, ken andau leibeä, ken särvindy~
~laulamatoi kuolie~ (ketä ei saateltu itkuvirsin)
~häilyy kuil laulamatoin kuolie~ (häilyä, olla kahden vaiheilla)
~tullah laulannan keralla~
~papilla annetah lehmä laulattajaisesta~ (hautausmenojen vetämisestä, vieraat papit, vieras ahneus, nykyään lehmää kutsutaan pakottaen kerätyksi kuukausipalkaksi, "verot")
~lauluo vedelöö~
~linnunlaulo metsäs kuuluu, kevät tuli~
~laulau ne lapinki lapset, tinarinnat riekuttelou~ (vrt. riekko)
~laulampa mie lapsellani, soitan hoikkasormellani~
~kun tuuvah morsien taloh, siitä lauletah tulijaislaulu~
~koissa laulettih, nuotalla laulettih, venehessä laulettih~
~hyö kaglakkai laulettih~ (kaulakkain)
~opiz velli laulua, minä kuundelen~
~Lemminkäini laulamahe, laulopa lammil lattiella~
~eikö se sama lintu ollun ku se kevöällä laulo jotta, vikli, vikli~
~peätskyne laulau~
~iänelläh lindugi laulaa~ (ääni, alkuperäinen laulua tarkoittava sana)
~nyt honga laulaa, seät muuttuu~
~mettsy laulau~
~käzil lauloi~ (pyhiin lauluihin kuuluvat käsien liikkeet)
~laula lauloine meile~
~laulokaz on, hänem peäz lähtöö lauluo~
~muita mie em muissa jotta ois niitä vanhempie lauluja laulat~ (vanhempia eli omia lauluja)
~seppozen laulu, jorahellen, pitkähez veätyttäen lauletah~ (vrt. Joroinen)
~tyttölöin laulu kuulu~
~laula vie yksi laulune~ (laulun himo)
~nuorennu myö lauluperzielöi oldih~ (nuoruus laulun aikaa)
~pidäiz launit kattsuo~ (launi, kalapyydys)
~launiloilla käyn~
~lauzu vihmu ildas sai~ (sade jatkui)
~puhaldus ku rubieu tervehtymäh, sit häi lauzenou~ (turvotus lauhtuu eli paranee)
~pakkaine lauzenou~
~taivaz menöö lauzinaizekse~ (kokonaan pilveen)
~pilved lauzistih, alettih pilved~
~pilved lauzoittuu~
~vanhoilla on sanan väli, lausu~
~kuulit noijan noitunuoksi, lappalaisen lausunuoksi~
~sanelen sanalla tuolla, lausun tuolla lausehella~ (loitsujen rakennetta)
~kysytteli, lausutteli, oisko soarella sijoa veteä venehtä moalla~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
