~kylyn lauvat~ (lauteet)
~nouse lauvoilla, miu luon löylyö~ (luoda)
~kylyz lavvoil on~
~laudani katto om miän kylym piällä~
~laudahiine koda~
~lautaset oli sielä jos kellä tuli kylmempi nin sielä sai moata sielä lautasilla~ (metsäpirtin lauteilla)
~kylyh laudazet pidäs panna~ (lauteiden myöhäisestä alkuperästä)
~nouze laudazil da kylve~
~hiestyndän varuau, ei nouze laudazile~
~se kul läksi niitä lautasie panomah, heän siitä luki sielä, panel lautaset lahella~ (pyytäjän lukuja)
~lautasilla pyyvettih ta niin syötih~ (lintuja)
~suu viebi revon ridah, kiel kärpän laudazeh~ (ansojen nimiä)
~laudulevo, proaviloim peäl on emälavvad, sit puazuloim peäl verrad, kouzur tsura alah päi, haudupuoli ravom peäl~ (lautakaton rakenteesta, proaviloim=vuoliaiset, verrad=liistelaudat)
~taivaz on laudeis, pitky vihmu tulou~
~järv on laudeiz~ (tyyni)
~lahnan lautikko~ (pieni lahna)
~jokimiehet kun simtsukkoa pyyvettih, lautalla moattih~ (simpukoita)
~lautalla ongella istuu~
~pössilöin nostajez lautoil ajellah~ (mertoja nostaessa)
~kesällä kun tuli lämpimäksi päivät ta oli yöt tyynet, nin ne nousi kisoamah~ (muikut)
~toitts on lautat keldugriboa~ (lautoittain keltasieniä)
~kui lauttanah tuloo marjua, suot täynn on~
~matkattavu lauttaine, roagal souttavu~ (seipäällä soudettu lautta)
~vieras istusih lautsalla~ (seinänvieruspenkillä)
~lautsat oltih väki leviet, petäjä kun halatah, siitä vessettih jotta se oli silie~
~istuutu miuv vävy lautsalla sinizeh seinäh selin, ta hyväh rahvahah kohin~ (hääsanoja)
~istuote lauttsah~
~kylyn lauttsa~
~meilä om pertissä laatsat~
~vihmah taivaz laudui, pilved yhteh palah~
~pilved lauduu yhteläizekse~
~järv on laudunuh, alduo ei ole järvez~ (tyyntynyt, palannut yhtenäiseksi)
~kipu lautuu~ (lisääntyy)
~lavvanvestokirvehez on kaza da nokku krugloi~ (pyöreänokkainen veistokirves)
~no siitä konsa jälestäpäin sieltä seämestä hirret lauvoisettih, nin tsuppu jäi pyörieksi~
~koin lauvoittoa~ (vuoraa laudoin)
~lava, kumpani loajitah mettsäh kantoim peähä~ (riistan säilytystä varten, jäänne kantojen päihin rakennetuista ruoka-aitoista)
~lavanneh~ (upottava kevätkeli)
~umpi, tie lavantau~ (upottaa)
~yksi lavasivu on enämbi kuvottava~ (kangastukin ja pirran väli kangaspuissa)
~lavi, käzvarrem moizie närähäzie veännetäh ymbär sirdilöih~ (riukujen ympärille laveiksi kutsuttuja vitsalenkkejä)
~lavirujjah vastaizeh venehel matkatez~ (luovitaan)
~sovat pani laboholleh, kuivah pihale~
~sobie lavohtiu tukkuh~ (laskostaa)
~tuuliani lyöbi lagoh~ (puuska)
~lumiloi lavostan tuhun jällel~ (tasoitan, pyryn)
~nygöi lehahteleh tuulemah, g en tie, tuulistahg enembäl vai ei~
~lehahtih tuulemah~
~jo tuli lehahtih~
~tuli sytyi lehahtih~
~tuli lehahtih palamah~
~nagramah lehahettih~
~tuldu lehahuttelou, kai liedzumah, tervastu halguo pätsiz~
~löylyö tänne sah lekahutti~
~tuuli lehaittau lehtilöi~
~hoavan lehti lehajau~
~tuuloo lehajoa~
~paloa lehajoa~
~tuuli lehtilöi lehavuttoa~
~lehtenaigu om parahuolleh~ (lehden aika)
~lehtenaig oliz nygei, ga vie ei kazva, vilud on~ (kevät myöhässä)
~lehenkanda työndyi~
~lehtenkandu nägyy, jo on keveäh päi vuozi~
~keväthallu lehtenkannan kylmi~
~lehtenkand on hiirenkorval~
~lehtenkandaine jo nägyy, pienembi pihkulehtie~ (pieniä pihkalehtiä)
~koivunlehti on lehenkandazel~
~lehenlehväzen kylmi~
~lehenlähendaigah om pyydä soaha kaikissah paras~ (pyitä)
~vastoih niskoin lehtekset saimmo~
~lähen lehekseh vastoih varoin~
~lehteksez ollah~ (lehdeksiä taittamassa)
~lehtezmetsäz on hukkugi vagavembi, ei pilloa loaji~ (hukka rauhallisempi, kun on luonnollista ravintoa, vrt. nykyajan ravinnosta ja eläimistä tyhjiksi harvennetut aavemaiset "talousmetsät")
~mettsä lehestyy~
~palau lehettäy~
~lehetät kui Vedehini~ (naurat, Vetehisen luonteesta)
~pagizou lehettäy ku lehtireboi~ (lehtirepo, sukupuuttoon tapettu tulirepo?)
~lehetöi puu~
~lehevyi palamah, ku tuohel viritin~
~lehikkö~ (lehtimetsä)
~myö istuma lehikössä~
~ei nävy ni gribua lehikössä~ (sieniä)
~lehekäs koivu~
~lehtekäz vastu~
~se on lehtekäs koivu, vastoa rodizih~ (syntyy)
~lehted lehizöy tuuloo~
~tuli lehizöö~
~hyväd on hallod, palau lehizöy~
~tuuli lehtilöi lehizytteä~
~puu lehittyy kun lehti kasvau~
~lehmä, lammas, poro, makuuvoattiet, ta kaikki mitä oli työkaluo~ (tyttärelle myötäjäisiksi)
~ohtoseni lulluseni, mesikämmen källeröini~ (karhun hellittelysanoja)
~leti leti lehmäine, ozuta minule siibyöd~ (luetaan leppäkertulle)
~pindalastu, ei pitkä, toine peä järie, toine hienoni, lohkennuh, siid lapsed laitah lehmie~
~lehmylastuo lapsed otetah lehmäizikse~ (leveitä lastuja leluiksi)
~no sielä kasvo saraheinöä ta hienuoheinöä~
~lehmänkello piettih aisassa kuolieta viijessä~
~porokello bläigäy kuin lehmänkello~
~lehmänkieli~ (kielo tai oravanmarja)
~lehmänkieliheiny~ (kielo tai piharatamo)
~se rajakk on nygöi lehtoitunnuh~ (aho)
~tuulou lehottau, lehted lekkuu~
~paloa lehottoa tuli~
~tuli palau lehottau~
~tulen lehotuz nägyy~
~puu lehtevyy~
~lämmäl päiväz mettsy lehtevyy~
~no se latjatah semmoiseksi lehtöväksi, pyörieksi, ei hyvim pitäksi roivanaksi ta latvat tasaseksi~ (vastat lyhyiksi, tuuheiksi ja pyöreiksi)
~vastoa loadie on täs koivus hyvä, tämä on lehtevä puu~
~lehtijähän sinne pantih allaki kuoliella~
~särgi rubieu kudemah ku lehti on hiirenkorvalla~ (koivun)
~siid otetau lehtie vassoiksi~ (koivusta)
~siidä kui on lehti kazvanut täyveksi~ (otetaan vastoja)
~lehet vielä om pienet~
~puuh loadie lehtie~ (sukunimi Lehtinen)
~tuuli karavuttoa lehtie~
~sadupuuss on suuret lehet~
~mie löyviin yhen lehen~
~akat lehtie suamah mennäh~
~mettsy tulou lehtel, moin on hyvä duuhhu~ (tuoksu)
~talvel puulois ei ole lehtii~
~lehti kirboau puuz~ (kirpoaa eli putoaa)
~kuss on lihavad maat, eij oo lehtiä~ (keuhkojäkäliä kuusissa)
~puu tuli lehteh~
~puu on lehes~
~mettsy meni lehteh~
~lehes tullah~
~lehtez ollah, vastoi laitah~
~lehteh mendih~
~kasezmualoile kazvau se lehtiheiny~
~lehtiheinäl on zoltoid bobad, lehted ei juuri krugloid~ (keltaiset kukat, lehdet eivät aivan pyöreät)
~vassaksessa käytih kevätkesästä, vain ei enneil lehti iivanam päiveä, sitä ennein ei soanut varpoa veitsellä katata~ (entäbä käsin)
~lehtikeihäs~ (leveäteräinen karhukeihäs, vrt. vierailla tuliaseilla kontioita "metsästävät" pelkurit)
~mih päiv ei koskei, sih tulou kuuzeh lehti~ (keuhkojäkälä)
~lehtimadoin on lehten karvaine~ (lehden värinen)
~lehtimoa on voara~ (lehtipuita kasvava)
~lehtimujeh~ (lehdenlähdön aikaan pyydetty muikku)
~lehtimujehen toagiet~ (verkot)
~vittsuzaverk on lehtimäisez kablahaz, sih aizu keätäh~ (reen sepää lähinnä oleva)
~lehtipajju~ (reen sepä / kainalovitsa)
~on piendä mändähäistä, piendä närähäistä, muite lehtipuuda, leppeä da koivuo~ (vaaralla)
~lehtipuuda halloks leikakkoa, elgeä havupuuloi~
~lehtipöpökky, lehten karvanehäi se ongi~ (lehtimato / täi)
~ku tuli toattah kodih, ga lapset on kui lehtireboit~ (iloisia)
~mutsoi on ku lehtireboi, ukkoh tuli kodih~ (iloinen)
~akkain on ku lehtireboihut puhtas, pagizii~
~hoavan lehtizikko~
~paivun lehtizikko~ (pajumetsä)
~pihlajan lehtizikko~
~tuo lehtitakku, laimmo vastoa~ (kantamuksellinen lehviä)
~lehtivarboa vastaks etsitäh~
~lehtivastu ei ole kadajizen vastan hyvytteh~
~lehtivezoa kandoloih kazvoa~
~lehtivezad on kannon tyvez~ (vrt. Vesa, Vesala)
~tulen lehu~
~lehvakka vasta~ ("turpie, pehmoni")
~lehvojaini~ (emon / kylvettäjän hellittelynimiä)
~lehvomaized~ (lapset / kylvetetyt)
~mäntypuu mäjen takani, oksat ilmoilla ojennit~
~jo on lehti puolilehen lehväl~
~lehv on koivun varvan nokkaine~ (lehvä)
~havun lehvy~ (kerkkä)
~koivun lehveä pannah kibieh~
~korvan lehvä~
~sevän lehvät~ (reen jalaksien kaartuvat nenät)
~lehvy~ (tuohen helve)
~lehväne~ (pieni lehdenalku)
~nygöi on lehted leheväizez~
~tuohenlehväzed on koivus, pannah ajoksih~ (tuohen helveitä)
~pane bajarih koivun lehvästy, se räken vedäy~ (paiseesta tulehduksen)
~lehväized~ (kynsivalli)
~lehvänsordamizest on kuu kezäh~ (ajasta jolloin tuuli irrottaa tuohen helppeet)
~kaidazet lehtyöt~ (ohuet)
~pagatsimpuussa on pikkarazet lehtyöt~ (paatsamassa)
~koivahaiziz on lehtyöd, kezäl ozuttau~
~puulois lehtyöd ollah~
~boban lehtyöd~ (kukan)
~koivummahla leikalmukseh pädöö~ (haavaan)
~käez on leikalmuz~ (haava)
~miulta tukat leikattih, peä kerittih~ (hiusten leikkaamisen luonnottomasta ja vieraasta alkuperästä, vrt. klanipäiset arjalaiset)
~mäkärät leikattih~ (purivat)
~leikkaimma vezikartan hongasta~ (kartun, altaan)
~kirvehellä leikkai puun~
~hukka ol leikam poroja tsiekerössä~ (haavoittanut aidattuja poroja)
~äijä yhtenä yönä koatu niitä poroja, hukka leikkai~ (sukupuuttoon tapetut hukat, arjalaisten poroilla rahan tekemisen eli "poronhoidon" uhreja)
~tämpeäm muzikan leikattih~ (mies tapettiin veitsellä, arjalaisten "katutappelut")
~higi leikkoau sovat kezäl~
~päiväzed leikitähez, ei syömäh jouveta~ (lapset)
~leikal ammuldetah jovez libo lähtiez~ (leikka, laudoista tehty kappa / kippo)
~ku leikkavo lopeh, laaitah tsirppipiiraat~ (elonleikkuu)
~sormi leikkavui, veri lähtöö~
~liha leikkavukseh kazvoi, mäzlistyi~ (haava arpeutui)
~leikkavuksih pädöö pedeäm pihku kaikis parahali~ (petäjän pihka)
~niitä leikiltäh sanotah, ken ottau toveksi kel leikiksi~ (sananparsia, vrt. pelkästään tosina pidetyt vieraiden sananparsien kokoelmat, "raamattu")
~leikkoajaiset~ (elonleikkuun lopettajaiset)
~tsirppilluojasep piettih vaikka myöhä illallaki loppu leikkoamini~
~vielä tsirppiäzet piämmä, se leikkoannan lopendahine~
~leikkuandahizeh pannah ukontuhmua~ (maamunaa)
~mie muissan kum myö olima lehel leikkuussa, ta mie leikkain käteni~ (liha muistaa)
~nuodivoz on kaks kelii peälei, yhtez i toizes tsura on kirvehel leikottu, nethäi leikotekset syttyy palamah~ (keloista tehty rakovalkea)
~tuli leimahtelieteh tuulel~
~tuld isköy leimahteleh~ (salamoi)
~leimahteleh taivaz~
~leimahtoa tuleh~
~tuuli leimahtau~
~tuli leimahtih palamah~
~tuldu leimahtih~ (salama)
~leimahtiiheze tuldu~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
