~tulen leimahtuz~
~tuldu leimahutti~
~tuldu leimaskoitti~
~tuli liezmah leimoa, pättsi virii~
~flagu leimau~ (lippujen (flag) vieraasta alkuperästä, vrt. arjalaisten "siniristiliput")
~tuuli leimutteloo verkkoloi~
~tuuli leimuttoa sobie~
~minn elajjaz on kaikemmostu leineä olluh~ (surua)
~mie olen leinä leski~
~leinäine naine, armaz lehväizeni, sinullez aihelemmoz armahil syndyizil kaikenjyttymii hyviidy~ (aihelemmoz=rukoilemme, syndyizil=jumalilta)
~kalakukon kuori oli taikinast otettu, siitä leipitaikinasta tahi möykyistaikinasta~
~meilä kevöällä kesäkse leivottih kuivat leivät~
~paisettu pehmie leibä~
~piiraijauh on hienombi leibyjauhoa~
~mintäh et pagize, kielengo kirvotit~
~kel miitus pättsi, sidä myö om piduhuz leibylabjal~ (leipälapio pätsin pituinen)
~leibylavval pietäh leibie liikkujez~ (kohoavia leipiä)
~ne on lämmämpilved, leibäpilvet~
~siel nouzoo vihanda pilvi, vespilvi vai leibäpilv olloo~
~leibäpilvez on taivas~ (poutapilvillä)
~suurespertiz on leibäpätsit~ (leivinuunit)
~rehennysrieska vain leipätaikinasta otetah, ta taputetah hienoseksi~
~synnymmuan aigah k on udzviez mettsy, sid roih leibyvuozi~ (huurteessa)
~puarmuvuozi leibyvuozi, puarmatoi vuozi leivätöi vuozi~
~tuli leiskahtis silmih~
~jeäl sellälleh leiskahimmos~
~tuuli leiskahutti tulen silmih~
~tuulda leiskoaloo~
~tuli liezmah leiskoa~ (leiskuu)
~tuli kassez leiskuu, paloa ka ylen äijäl~
~kehtoaa ielleh järilleh kävellä~ (kävellä edestakaisin eli turhaan, vrt. arjalaisten "kuntoilu")
~koivahazed lekahellah~
~koivu tuulella lekahtelou~
~sorzat i uijittih~
~pyhälly lutki, mua kai lekahtih~ (ukkonen)
~tuuli puuda lekahutteloo~ (liikuttaa)
~a jos pedra seizattuu, ei pie ni midä lekahuttua~ (alkuperäistä aisteihin ja jäljitystaitoihin perustuvaa metsästysperinnettä)
~lekahuta lasta kätkyössä~
~koira lekerehtäy~ (heiluttaa häntää)
~lekeröini, lyhyt ta levie imehnini~ (ihminen)
~syväinala lekettää~ (tykyttää)
~tuli lekettäy, hyvim palau~ (liikkuu, lepattaa)
~humu on lekkehil~ (huhu liikkeellä)
~häi do päivännouzuu myö on lekkehil~
~laps lattiel lekkerehteä~ (touhuaa)
~pertiz lekkerehtetäh, kangahie kuvotah~
~se akkoadah lekkeröittsöy, on ku tänäpäi yhteh mendy~ (hemmottelee)
~koira juuva lekkie vettä~ (latkii)
~lekko ties, lähtiegö vai ei~
~lekk ottakkah~ (vrt. lempo)
~voi lekkolani, miten om mäkkeä~ (mäkäräisiä)
~vibussa kätyt lekkuu~
~notkie mua lekkuu~
~vezi lekkuu järvessä~
~heinäd lekuttih, ittsiedäh en nähnyh~ (käärmettä)
~hammas lekkuu~ (heiluu)
~pidää lekkuo, ei ni kylmät~ (liikkua, palele)
~eänell itkie lekletteli~ (itkeä äänellä)
~lendi lekotti kotku, vai siivet huriz alatsi~
~heittäzin lemmoil lekundan, vierizin muate~
~tuuli venehtä lekuttoa~
~kätkyössä lekutetah lasta~
~koiru händeä lekuttau~ (heiluttaa)
~naimah urhastuttih, toizen lehtez lekutti~ (rohkaisi kosimaan)
~jänöi leletteä~
~lelettää ku kiimajänis~
~pajuo lellerdäy metsäz~ (laulaa laulua, laulaa-sanan myöhäisestä ja vieraasta alkuperästä)
~ruadau lellettäy pajon kel~ (tekee työtä laulaen)
~jo laps lellii~ (seisoo tukea vasten)
~lellu suo~ (hyllyvä)
~suo lelluu~
~jänöi poijat soaa, kolm yödä pideä da leluh työndeä~ (työntää pois)
~järvirannad on lemejiköd, pehmied, lekkujad, ual vezi~
~lemekkähäd rannat~ (vetiset)
~lemekäs suo~
~lemeh uppozin~ (lettoon)
~lemi, vezini moa, polves sai upottoa, heineä ylen vähä kazvoa, sammal vai, ei puuda~ (suo_tietäjä)
~lemi on, ei voi astuo, uppuot~
~lemen alla vezi juoksou~
~lemel puud ei kazva~
~lemi, vetelässä suossa kasvaja sammal~
~niskoi paikka, lemelläh~ (alava ja vetinen)
~lemikkö~ (lettopaikka)
~lemizä suo~
~lemez on Särättsyjärvi, poikk ei sua piästä~
~lemmekäz oli, kerran sulhaisti yhtä tyttöi da akan sai~
~sanottih lemmekäs tytt on, sih sulhastu kävyy~
~lemmekäz neidiine~
~sid on lemmekästy vetty~ (poreileva vesi)
~paraz lemmenaigu on kaheksastostu vuodeh kahtehkymmenehkahtes sah~ (lemmenaika 18-22vee)
~neidizel oliz vie lemmenaigu~
~lemmenlehti~ (havupuusta löydetty onnenlehti)
~katkoa vasta koivahazes, vallitse lemmenlehti~ (lempeä tuova vastanlehti)
~lemmenlehti lekahtih, sulhaista nygöi räigeä, ei ole ni yön rauhoa~
~sil lemmenlehten lekahutti, hyvin sulhastu kävyy~
~se katso oli lemmetöi, kahtakymmenseitsendä tyttöi sulhaisti, akattah kuoli~
~lembyt hyvä on sil neidizel, kizaitukseh kai hallattaz~ (kaikki haluavat tanssittaa)
~aihelkoakseh levied lembyöd ilmoinlehvomih mennez~ (tulkoon leveä lempi naimisiin mennessä)
~lemmyttelöö ukkuodah~ (hyvittelee)
~se tyttö lembevyi, sulhaista rubei käymäh~
~nuorella vain lembie on~
~se akku malttaa tyttölöil lembie nostua~ (osaa)
~kondienkynzi pidäy panna lemmekse~
~kastepizarehii lemmekse kerätäh, sid silmii pestäh, sid lembi nouzou~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
