~neidin on lemmessäh, suluhazie kävyy~
~lembi langeni, kui lapsen sai~
~lemb on omaz itsez, omaz eländäz, omiz virroiz, omaz itsempiendäz~ (lempi eli viehätysvoima tulee käyttäytymisestä)
~lembiheinä~ (karhunsammal)
~lembiheiny~ (maariankämmekkä)
~mie pezen lembilauvan~ (lieden edessä oleva leveä suojuslauta)
~lembivasta laitah iivanampäiveä vas tiesoaroiz, yheksäs koivus, kylbehyö vedeh lykätäh libo kylyn katoksel~
~lembivastu laitah koivus, kudai on kudzoimättähäz, sil kylbietäh, sit sanotah, pedrumpiänny poltetah~
~lembiviibalo neidizet syvväh, sid brihat suvajjah parembi~ (kolmas leivänviipale)
~ezmäine viiboi on kannoihud, sit kazvaiviiboi, sit lembiviiboi~
~lempo siuv viekäh~
~hoapa hiijen hallitsoma, leppä lemmon tuuvittama~
~otas hiijen hiihtosukset, lemmon leppäset sivakat~
~lempo siut viekäh~ (alisen henkiä)
~matikan lempo~ (alisen kala)
~lembo mielet ottaa, ku lähet ajelemah~
~mäne lemmon kymmenih~ (tiehesi)
~lemboi om pienembi karuo, on se karun roduo, g ei ole häi täys karu~ (alisen henkiä)
~lemb ottakkah~
~lemboi hänet otti~
~lemboi heidy kandelou, myöz i tullah pezon aigoa~ (kuukautiskivut?)
~lemmytteli, ga lembyi~ (leppyi)
~tuuli lemsahutteloo usta~ (kolisuttaa ovea)
~lemäkkä piähäm mänöy~ (hään sekainen löyly)
~tuulda lengoau~
~kezäviimaizel lengäy~
~pätsiz lämmeä lengäi~
~järvespäi tuulda lengeäy~
~tuomed hyväl lengeäy kezäl ku astut~ (tuoksuvat hyvältä)
~kukkazes hyveä duuhhua lengeäy~
~kuuzenhavu moizel hyväl lengäi~ (tuoksuu)
~moaheinän lengävö moine hyvä~
~peätsköid lennelläh~ (pääskyset)
~katso varoi tual lendelöy~ (varis)
~douttsenet keväjel lennelleh, tänne tullah~
~läksi lemmon lentimillä, sirkan siivillä yleni~ (sirkka alisen eläimiä)
~tsirkad lennissäh, puuttuu kunne ragoh i ottau tsirissä~ (heinäsirkat)
~tuuttuhaukkani~
~kanahaukku lendelöö~
~linduloin lennändaig on keveäl da syksyl~ (vrt. muuttoaika, move)
~linnumpoijil on nyd lennändävägi~ (voimistuneet lentämään)
~tedri lennändyvägeh ku puzuh menöy, sid vai siibilöi riehkiy pohjaz~ (riehkiy eli räpyttelee, vrt. riekko)
~kotkam piäh lennätän, vai ed alevunne~ (kotkalla uhkaamista)
~sanan lennätteä kyläl, elä hänen aigah midä pagize~ (juoruilee)
~tuli lennätti ezmäizinny~
~enne muidu lennätti tuli~ (vei viestin?)
~alko meri lensahella~
~sovad lenzahteleh tuulez~
~vesi lensahtau jeän alla~ (loiskii)
~tuuli sobie lenzahuttelou~
~kuplus lensuu~ (suomätäs liikkuu)
~puud lenzuu tuulel~
~panen viihted ilmal, anna pakkaine purettelou, tuuli lenzuttau, parembat kudied roih~ (vyyhdit ulos)
~pyympojad jo lendeil ollah~
~jo on linnul lendelii poigaine~ (lentopoikanen)
~lendelijiä oravua näin~ (liito-orava)
~lentäy nellä joutsenta siihi lahteh~
~karjassa ne lenti kaikittsi~ (parvessa kyyhkyset, vrt. karjalaiset)
~haukka tuual ylähänä lendäy~
~linnud lennetäh lämbymäh maah~
~sorzat lennetäh~
~kurret lennetäh~
~varis suorah lendää, a kodih ei yöks piäze~
~mibo linduloi tual lendää~
~douttsenet lennetäh~
~varoi lendäy räpsyttäy~
~kotku lendäy harvaizeh liipahuttelov vai siibilöi~
~gu olis siived ga linnunnu kodih lendäzin~
~tähti lentäy~
~tähti lendi alah taivahas~
~silloin kun läksi lendiä haihattelomah, da igitiedäh mäni~ (ikitietä?)
~mettsikana lendäy~
~sih pannah lendone, lendozeh kiini pannah pihtozet, anza sivotah lendozeh~ (ansan osia, lentoine=ansan selkäpuu, selkosin)
~lendone~ (sammunut eli lentänyt kipinä)
~lentokala lujasta mänöy korkoloilla, niinkuin korko tulou kaloista~ (turskakala, saita)
~pedäjikkö lendzuo tuulel~ (heiluu)
~lendzyjäd mättähät~ (hyllyvät)
~lentua pietäh tytöt kassassa~ (lettinauhaa)
~lentotskoa pietäh kassunuorazennu neidizet~ (itsevalmistetut kassanuorat, ostetut lettinauhat)
~k oliz lent ottsoa myö, tietto vattsoa myö~
~kipu kiukoam peräh, pako pattsahan nenäh, juoksijalla jalkah, lentäjällä siipeh~
~lendäjähiiri~ (lepakko)
~lendäjäkudzoi~ (lentomuurahainen)
~tsiioravoa sanotah lendäjäksi oravaksi~ (lento-oravaa)
~aldoized lepahtellahez~
~liipokkaine lepahteleh~ (perhonen)
~piätsköid lepahtellahez ielleh järilleh~ (pääskyt lentävät edes takaisin)
~lehted ei lepahtai, moin on tyyni~
~tuuli lepahuttelou lehtilöi~
~peätsköid lennelläh lepassellahez~
~laps leperdää~ (jokeltaa)
~siihi sivottih siitä kassarihmah kiini ta ne rippu suorana siitä, kosson helmah soaten~ (koston helmaan asti)
~koivunleheväine tuohez lepettäy~
~joga heinäizen piäs kastevuz lepettäy~
~tyynel pädöy menetteä kebjiel venehel poikki Siämärvez~
~tytär muaman luo lepettäy tulou~ (kävelee mielissään)
~kävelöö lepetteä hyväl mielie~
~pagizou lepettäy hyväz mielez~
~murginan jälgeh lebiätsetäh~
~lepikkö, taagie leppämettsä~
~lepikössä hyv on heinikkö~
~erähis kohtis on lepiköt kasekset, et synny läbi~ (pääse)
~lepindeä myö puutui mutsoiks~ (lepintä=kohtalo)
~vie heid yhteh Jumal lepiksendelöy~ (kohtalonjumala Numala)
~lepitteli meitä yhteh mänemäh~
~azie mänöö lepitestä myö~
~ned on Jumal lepitännyh yhteh~
~leblettäy kai, ei sen kielen ual pyzy ni mi~ (kertoo kaiken)
~enzimäi yhteh laaduh pagizi, nygöi do toizeh, mene hänes ota selvy~
~tuuloo lepottaa~ (lämpimästi)
~ylen on laps lepperöni, pagizija da kielevä~ (puhelias)
~igävän jällel on ilehyksiz libo leppevyksis~
~leppevytin hänen, työnytim paginah~ (tyynnytin puhumaan)
~oli igävissäh, ga leppevyi pagizemah jo~
~kylyssä suoni leppeydyu~ (jäsenet tulevat notkeiksi)
~leppiesti pagizoo, ei rytkä eigo killu~ (kilju)
~häi leppiesti pagizou kaikkien ker~ (leppoisa puhe)
~raid on leppie, lymbyu~ (raita kevyt ja taipuisa?)
~kunne Dumal leppii kuolemah, sinne i kuolet~
~ei olluh vie minul lepitty sil surmal kuolta~
~ei minul leppinys sil miehel mennä~ (ei ollut tarkoitettu)
~kerran kuh oli lepitty kuolemah, ga sihhäi hänem pidi kuolla~
~leppimättömiä surmua ei ule~
~lepponi~ (leppäsieni)
~ei häi hätkee ole suutuksis, terväh leppyy~ (hätkee=kauan, terväh=pian)
~lepästä loajittih noakla~ (puinen naula)
~lepästä kerppuja tehtih~
~kangahil on laihad lepäd, a täz on selgämoaloil lihavad lepät~
~lepästä vain halguo lieu, muuda ni midä~ (ei käytetä muuhun)
~tejjän nurmel on leppiä äjjy~
~pahah sanaa i paivu katkieu, a hyväh sanah i leppy lämbyy~
~lepättäh ei sua kandelehtu loadie, lepp andav eänen kaunehemban~ (leppää kanteleeseen)
~lepp ei päi ni mih~ (ei sovellu rakentamiseen)
~leppöä valuu~ (verta, punaista nestettä)
~otas hiijen hiihtosukset, lemmon leppäset sivakat~
~leppäni hiili~
~leppäni rengini ylen hyvän andoa kannateksen järien~ (leppäinen sanko paksun kerman)
~leppähine sundugu~ (kirstu)
~leppäised kalud ei savuo piäst äjjeä~ (pilkkeet, sytykkeet)
~tejjät pidäs työndää leppäzel lautal mereh~ (leppään yhdistetään kielteisiä asioita, alisenhaltijan luoma puu?)
~leppäine kamodu~ (lipas)
~leppäni puu~ (punanesteinen)
~sagiah ol leppähästy~ (tiheään)
~lomukse leppykaluu laitah kezäkse~
~leppylindu~ (leppälintu / tiainen)
~leppylindune~ (leppälintu / keltasirkku / leppäpirkko)
~leppylindune on käynyh alatsi lehmäs~ (kun tulee verensekaista maitoa)
~leppäpohjani mua~
~nuottoa rovvatah leppyrovval, lepänkojoa pannah kiehujah vedeh, tuhkoa vähäine keskeh~ (lepänkuorella värjäämistä)
~leppäsieni~ (leppärousku)
~leppysieni on ruskei, maiduo lähtöy, kazvau lepiköz da kaskeksiz~
~verenkarvain om maido, leppytsiuttsoihud on alatsi lehmäz lendänyh~ (leppälinnut)
~emändä latetta myö lepsahtelieteh, mielehized gostad ollah~ (liihottaa, vieraat)
~liipokkaine lendäy lepsahteleh~
~ta i tulla lepsahti siihi hauvam peällä~ (perhonen)
~yölieroi lepsahtih lendi~ (lepakko)
~sulhaized tuldih, ga tyttö terväh lepsahtih pagoh~
~tuli lepsahtih~ (leimahti)
~lapsez ymbäri lepsisteleh, toizel aigoa lyöy, pahatabain ukko~ (arjalaiset tunnistaa teeskentelystä, pahis teeskentelee hyvistä)
~lapsed lepsetäh kezoil tänäpäi, äijän kerdoa järveh mennäh~ (uimapäivä)
~kieli lepsau syvvez, mostu hyveä muamo keitti kiisselie~
~hyvä oled lepsukieli, kai saneled~ (kaiken kerrot)
~lepsutetah juosta ku jänikset~ (vertauskuvat luonnosta)
~kylvettöä lepsutetah lasta~ (kylvetetään hellästi)
~valloi pastoi lepsutti~ (pannukakkuja)
~tuuli leputteli purjehie~
~opi händy lepyttää, häi on suutuksis~
~palazen ku assuin ga lebeälemmös~
~lepänkoja kuivattuu libo kuivoamattah keitettih, tuhkoa pandih keskeh, sid rougu valmiz~ (rougu=väriaine)
~lepänkäznäl niittie ruskondetah~ (värjätään käävällä)
~lepänurvoa kuivattih da kurittih~ (kuivattiin ja poltettiin tupakkana)
~murginan syödyi pidäy lebävyz muata~
~murginan dällel pidää pikkaraine lebävys pidää~
~lebävyksel azetuttih, elä eännä~
~murginan syödyy lebävyksel ollah~ (ruokalepo)
~siid on niitul mejjän lebävyskohtu~
~selköäni lepäytän~
~yhteh yldyh en aja sidä välie~ (yhteen menoon)
~nouz eäreh, heitä lebävö nygöi~
~elä tule lebavoaigah~
~siid on hyvä lebävökohta pilvizez da tuuli koskoo~ (varjoisa ja tuulinen paikka)
~kylläldi sain lebäydyö~
~lebäyvy ku vaivuttau~ (väsyttää)
~lerhistäy seizou pallahim piälöin viluz~ (pukeutuu huolimattomasti)
~huuled on lerpalleh pahal mielie~
~tuli lezahtih~
~maguau lozankalla~ (uunin kupeessa oleva ulkonema tai makuulava)
~lezank om pätsimbokku paltsalleh, polven korgevuz, ku porraz, kuz on leviembi, ga moatah, kuz on kajjembi, sit pätsil nostez polgietah sil~
~lesonka~ (uunin alaosassa oleva loukko halkoja varten)
~leska, madala stauttsa, ruskieda savieda~ (punasavesta laadittu vati)
~leskaz on suolattuu kaloa, laudoa kattieks, kivie peäl~
~minä viizi vuottu leskestin~
~leskimiez olen, seittsez vuozi jo leskestän~
~leskevyndän varai, meni kiirehel miehel~ (pelkäsi leskenä oloa)
~linduized lennetäh, yhtel linnul ei ole puaroa, se on leski~ (paria)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
