~lapsed leskie juostah, kai puaroilles seizatutah, yks on yksinäh, leski, sit ku juoksemah lähtietäh, leski jällez, sit häi kenen voinnou tavata, sit häi leskenny piäzöv iäreh~ (leski-leikki)
~leskinehmiine lapsien kel eläy~ (kanssa)
~leskimiez olen, seittsez vuozi jo leskestän~
~leskizih kizoanda~ (leski-leikin)
~leskisuoni on otsaz, jallas, pägies, käez~ (poikittainen suoni)
~se jiäy leskekse, kel leskisuon om poikkizin selgämez~
~leskyizil ruvekkammo~ (kisaamaan leski-leikkiä)
~minä sen kumman näin, lesopietan, Petroskoil muzikk ajoi~ (polkupyörien myöhäisestä ja vieraasta alkuperästä, vieraiden asioiden nimeämisestä omilla sanoilla myynnin lisäämiseksi)
~tuli lezottoa~
~lessa~ (ongen siima)
~suoletakko~ (vetinen kohta suossa)
~vai vähäizel sovva, sid lettii matkata veneh~ (anna veneen liukua itsekseen)
~laittih lettustu, syväinkokkoi~ (ruokia muistajaisiin)
~tuulou leuhahteleh~
~leuhahtih tuli~
~tuli sytyi leuhahtih~
~mieli leuhahtih~
~leuhka~ (varsiputketon kirves)
~ei ole himuo skolah~ (skoululaitos=kammottavan pakottamiseen perustuvan mannekulttuurin jäänteitä, taantumus teeskentelee edistystä)
~tuuli leuhuu vienoh~
~miul pardaudu leuga~
~ainos vaim mius ymbär leugoi venyttelöö~ (haukkuu minua)
~kirvehen leuka~ (parta)
~jogahistu leugailou, tsakkoaloo~ (ivaa, toruu)
~leugukivekset temmatah da alletah viihtätteä pohjoa~ (nuotanperän suussa olevat kivet)
~leukaluita kivistäy~
~leugupaikois kävelöy, hammastu kivistäy~
~leugapieli on puhalluksissa~ (turvoksissa)
~on leuvombi jo ilma~
~kell on suurembi leuga, se i leuvakas~
~leuvakas komssa, nelläz oza avoi, päriez libo tuohez, lukkuo ei ole~ (lukkojen (lock) vieraudesta, arjalaisen ahneuden ilmentymiä)
~levvoikas komssu, pärehine libo tuohine~ (kannellinen kori)
~peätsköihyöd levahellahes~ (pääskyt pyrähtelevät edestakaisin)
~kalaized levahtellahez veiz~
~tuli levahtih~ (lehahti)
~peätsköi levahti uksem peäl~ (oven päälle räystäspääsky)
~sil on aiga tsomat silmäd Joven Outil~ (silmistä neito muistetaan)
~min levehyne jogi, sen levehyne i nuotta~
~sargatuohen kissonda on kadzalla yläheändä alahaksi päin, sillä soau ottoa min levehyön himottau~
~levendelieteh meän stolam peäz, a itse emmö käy hänel luo~ (arjalaiset tunnistaa leventelystä eli rehentelystä ja tungettelevasta luonteesta, joka ainoassa asiassa suomalaisten vastakohtia)
~siidä iellähpäi keäriessä tuohi tuohella selgäh levenöy dai datkuu~ (tuohitorven rakenteesta)
~pilvi levenöu~
~sormen levevys voatetta~ (kotoperäisiä mittayksiköitä)
~kahta moada loajimma, kaijaista da leviedä~ (kahdenlaista kangasta)
~kesseliksi ei pie leviedä tuohta a virzuksi pidäy leviembi~
~ta vanha kansa piti kostuo, leviehartieta~ (leveäolkaimista liivihametta)
~leviekäbälän jälled oli~ (karhun kiertonimiä)
~mytkyks pidäy heitteäkseh moah, sid ei leveikäbäl koske~ (maata liikkumatta)
~tukad ollah leviälläh, eu palmikkoloissa~ (hiusten vapaana pitämisen myöhäisestä ja vieraasta alkuperästä)
~moized leviäized vastat kuvai~ (vääränlaiset vastat)
~virzuloiz on teräväd nenäd a kolpoid on leveinenät~ (kolpoit eli lötöt)
~levienäköni~ (leveäkasvoinen)
~levieottsa~ (karhun kiertonimiä)
~leveiottsu on liikkehel~
~leveiottsu kahtel dalgaa vastah hyppäi~ (nousee takajaloilleen)
~leveipötsöi äjjän syöy~ (isomahainen)
~leviepöttsö~ (suuri ahven)
~kohtuizenn olles ku madehempiäd imetteled, sid leveisuud lapsed roih~
~ostosärvind ei syödy, omua syödih~ (ostamisen vieraudesta)
~hoikaks levitetäh nurmele, yksi nedäli pietäh leviteksel~ (pellavia viikko)
~lintu siipeh levittäy~
~kajakko ilm on, ei nävy pilvee ni kud~
~häi levitti sovat nuoral kuivamah~ (vaatteet)
~koin levitti, toizeh kohtah vedäy~ (siirsi talonsa toiseen kohtaan, luomurakentamisen joustavasta luonteesta)
~pilved levittih, ga ei vihmu nygöi~
~kengäd levittih, ombeluksed riittsavuttih~ (purkautuivat)
~ku lämmitäh, sid levoloiz itsessäh i tullah lumed alah~ (katolta lumet)
~levo pidäs kohendua, vajattaa~ (korjata, vuotaa)
~kiitän, gu piäzin levon alle nygei, tuutsaz iäre~ (tuiskulta suojaan)
~silloin otettih lövyksi~ (tuohta nila-aikana)
~pideä levy tuohta peästeä da kodih ottoa~
~levytuohez rovehtu voibi luadie~ (tuohiropeita)
~levytuohtu pidäs suaha robehikse~
~siin oli suuri hoapa semmoni, siinä niinkul leväheltih, kum matattih~ (levättiin haavan alla)
~lehted levähteleh, tuulistah~
~käytih siih levähtämäh kun souvettih~ (kotoperäisiä matkustustapoja, vrt. elämää tuhoavat "moottoriveneet")
~tuuli levähyttelöy lehtilöi~
~kolme päivöä syötti niitä poroja, levähytti, jäkälöä söi~ (pohjoisesta tullut poromies)
~vain se kun oli semmoni levällini, kuta missäi, eri paikassa elettih~ (Kostamuksen karjalaisasutus, vrt. arjalaisten "kaupungit")
~levälline kodi, seinis tuulou~
~levälline tsardakk on hänel~ (hatara ullakko)
~minul on levälline piä, em muista ni midä~ (tuntea itsensä)
~tulipalo ei sidä polta, se kylä on levälleh~ (vrt. miljardeja maksavat "palokunnat")
~assat on levälläh~ (asiat)
~kynned leväsköitti yölievoi~ (lepakko)
~leväkkä myö, olemma vaipun~
~lebätä pidäy murginan dälgeh~
~anna matkan jällel lebeäy~
~pidäy kodvazeks vierrä tilal lebiämäh~
~tulen löyhkeh~ (loimu)
~löyhkevyi palamah tuohed~
~tuuli leyhkeä~
~tuli löyhkeä, alenou da ylenöy~
~harakka leyhkäy~ (liikkuu hypähdellen)
~leyhkiemielini, yllyteldävä~ (yllytyshullu)
~tulehmoh ku puhui, ga löyhkiendi palamah~ (puhui eli puhalsi)
~tuuli lunda leyhkytteä~
~pidäv varboa kädeh ottoa da rozie löyhkytteä, muite tsakat syvväh~ (tsakat eli sääsket)
~tuldu löyhkyttäy silmih~ (leiskuu)
~tuli löyhkyjem paloi~
~tuli löyhkyy~
~löyhkä mies löyhähtelöy tyhjöä~ (kerskumisen vieraudesta)
~tuuli löyhkähtelieteh~
~tuli leyhkähtelieteh~
~tuuldu löyhkähtih, kastien otti~
~tuli leyhkähtih palamah~
~ravieh ei tuule, a vähäzel leyhkähyö~ (kovaa)
~en tuoda leyhkändeä kehat kuunnella~ (kerskumista)
~se muzikku on löyhkättsy~ (leuhka mies)
~suutuksiz olduo vähäzel leyhtyi~ (lauhtui)
~ilma leyhtyy~
~paikal leyhytän viluu, peänhalgoaju räkk on~ (tuuletan pyyhkeellä, kova helle)
~tuuli löyhähteleh vähäizel~
~männystä mändyh leyhähtäy~ (orava)
~leyhäpaginani, ei sanat pie, hoz midä pagizoo~
~löyhäsköitti tuldu, kai tulenlendämät tuldih silmih~
~pättsi lämbiöö leäkötteä ylen äijäl, ägiedä andoa~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
