~on siula nyt liänie~ (suuren pihamaan vieraudesta, jota seurannut vääristymä pihoille kylvetyt vieraat keinonurmet, ja sitä seurannut vieraiden keinonurmien leikkaaminen ilmakehää tuhoavilla pöristimillä, hulluuden asteista)
~leäzevynnyh on tämä kohtu, pehmei on~ (vettynyt)
~leäzevynnyh on suo~
~leäsitähez, silitellähez, suudu noppaillah~ (nuoripari halailee)
~leässeä pietäh lapsed metsäz~ (ilveillään, pelleillään)
~tuli leästevyi, virii ku hyvin~ (leiskuu)
~tuli leästäy~
~kiukoa leästäy~
~äijäldi palau leästäy~
~roivo leästeä paloa, ei soa ni lähil männä~ (rovio, vrt. kokko)
~kiuguan kun lämmittäu, kiuguan otsasta liästäu~ (leiskuu)
~tul äijäldi liästää~
~suoloil ollah ku pienet järvykkäzet, liäzöt moizet~ (kosteikot)
~pättsi leädeä, ottsah tuli tuloo~
~pättsi liädäy lämmitez, räkittäy~ (leiskuu, hehkuu)
~griiemmarja syötyö liädää~ (polttaa suussa)
~suoliätsäköz on garbaluo~ (vetisessä kohdassa)
~pitkin nurmen pindaa kazvaa turot~ (pajupehkot, vrt. Turo)
~ei soanun sanuo karhuo karhukse, kum piti sanuo mesikämmenekse tahi pöpökse tahi mössikse tai mutusseikse~ (kiertonimiä)
~liehahk on korvoi, vezi läikkyy kandajez~ (leveäsuinen sanko)
~liehahtih tuulemah~
~tuli palamah liehahtih~
~tuulda liehahutteloo~
~tuuli liehahuttelou tuldu~
~liehoaloo tuuloo~ (puuskittain)
~tuuli liehailou~
~liehakko komssu~ (leveäsuinen)
~tuuldu liehaskoitti venehel ajajez, tulimmo randah~ (elää-luonnon-mukaan, vrt. planeettaa tuhoava luontoa vastaan eläminen)
~hyvä liehusuu oled, kai saneled, sinun kielen ual ni mi ei pyzy~ (kai=kaikki)
~tulda liehai ottsah~ (leiskuu)
~tuulen lieheh~
~liehie tuuli, raviembi hoivakkoa~ (liehie=navakka, raviembi=kovempi)
~olet hyvä liehiskö, min pagizet, sen nagrat~ (nauravainen ihminen)
~suuriz jalloiz liehistytti vasmakad~ (kenkien nimityksiä)
~tuli liehkahteloo~
~koivuloih liehkahtih tuli, lehtet paloi~
~tulen liehkeheh tulimmo~ (lieskojen lähelle)
~pätsis tuli liehkäy~
~erähil ajjoil sammuu, a sid myöz liehkähteleh~ (tulen elämää)
~tuuli tuldu liehkähytti~
~tuulou liehottau särkäizel~
~liehu suo~ (hyllyvä, upottava)
~tuli liehuu palau~
~pilved liehuu~
~suo liehuu~ (hyllyy)
~liehusavi~ (kuohusavi)
~liega~ (tuulen kaatama puu)
~sitä tuuli tuuitteli, ilman lieka liikutteli~
~tuuli venehtä liekahutteloo~
~vorona liegoaloo~ (korppi liitelee)
~haukka tuual ylähänä liegoalieksi~
~liekasteleh, on hyveä mieldy hänelleh~ (iloitsee)
~taivaz liekastui vihman jällel~ (kirkastui)
~taivaz rubiou liekastumah, povvistah~
~laps nägi omii, ga liekastui~ (ilostui)
~haukka liegoau siibilöi, lennä ei~ (liitää)
~liekettäv vähäizel tuli hiililöin keskez~
~hiiloksel tuli liekettäy~ (lepattaa)
~tuulel liekka~ (tuulenhenki)
~ahkivom perälauta ol liekokse vessetty~ (viistoksi)
~liekulla liekutah~ (keinulla)
~liekun luajimma da rubiemma liekkumah~ (tehdä-itse)
~kätkyd liekkuu~
~haukka liegoaliuduu~ (liitelee)
~peätsköit lieksahellahes~ (lentelevät edestakaisin, vrt. Lieksa, Pielisestä edestakaisin?)
~heitä lieksanda ukses~ (ovesta edestakaisin kulkeminen)
~tulda lieksai~ (leiskuu)
~kätkyttä liekuttoa~
~tuli liemahtih~ (leiskahti)
~tuulda liemahutteloo harvazeh~
~tuulda liemoaloo~
~liemakasti tuuloo~ (hiljaa)
~lämmän liemakka moa~
~liemakat pilvet~ (autereiset)
~vähäzel tuulda liemai~
~kezoil menettelin ga viluttsazel vezi tundui~ (yritin mennä uimaan)
~suvituuli liemoaa lämmeä~
~pättsi liemoaa lämmeä~ (hohkaa)
~tulda liemai~
~tuulen liemavo tunduu ikkunas~ (veto)
~liemi on kalasta~
~miitus kala, moine liemi~
~voibi vihma tulla, ku liemistelöö~ (taivas peittyy ohueen pilvikerrokseen)
~taivaz liemistyy~
~kala liemivyö~ (antaa makua liemeen)
~puud liemutah tuulel~
~tuli liemuu palau~ (hulmuaa)
~tuuli liemuttoa puuloi~
~liemyöd on ylen hyväd juodazeh da pättsih lounoaks~ (liemi uuniin savivadissa)
~liennakka liemi~ (laihaa)
~taivas mänöy lientieh~ (ohueen pilviverhoon)
~taivas lientelekse, tulou vihma~
~taivaz liendelieteh, voinoogo hienoh pilveh ruveta~ (hienot pilvet)
~pilveh liennyttelöö~
~liennytteleytyy ta voalu alkau noussa~ (sadepilvet)
~taivahan Jumala liennytti~
~pakkani liendyi, nygöin on liennäkembäni seä~
~liennäkkä siä~ (pilvinen)
~liennäkkä lämmä, ei tuule~
~liennäkkän ilma, pilveh liennyttelöö~
~ei ole terveh lapsi, ylen on silmäd liennäkkäzet~ (raukeat)
~heitä kala liendymäh, liemi väittyy~ (tulee kalan makuiseksi)
~pohjani lientyy pilveh, lienöy sajetta~ (pohjoinen taivas)
~taivaz liendyi nuoreh pilveh, onnoakko vihma roih~ (nuoret pilvet)
~pouvaksi lientyy~ (sateen jälkeen)
~pakkani liendyi~ (lauhtui)
~mie lieniziin sielä, d en ruohi lähtie~ (olisin, tohdi)
~liendänöygo vain ei liennä~ (vrt. keinotekoinen olla, mannejen "kirjan kieli")
~viego liennen lapsie nägemäh hengiz ollez~
~viego liennen nägemäh omoa randoa~
~silmäd liepahtelih vai, nägynyh midä ei~ (painuivat umpeen kovalla lumisateella)
~tuli liepahtih palamah~
~lapsi silmie liepahuttelou, vie kätkytty pidäy liikuttoa~
~kotku lendäy harvaizeh, liepahuttelov vai siibilöi~
~liepakko komssu~ (väljäsuinen)
~liepakko pada~
~tuuloo liepetteä~
~pilven liebevyd~ (liepeet)
~liipoihud lendelöy liepottelou~ (perhonen)
~Jumala tuulda liepotteloo, pilvie kazvattoa~
~kunne häin astuo liepottaa kiirehissäh~ (kiireen vieraudesta)
~heinäine vai liepottau kazvau täl ilmal~ (tod)
~naized liepotetah valgejis paikoiz~ (koristautumisen ilo)
~pikoi vähäzel liepottoa tuuloo~
~tuulou liepottav vienoh~
~tuli paloa liepotti, moin oli lämmäni moata~
~lindu lendi liepsahtih~ (alkusointu)
~liepsakko tyttö~ (ahkera kyläilemään)
~ottsah tulda liepsai~ (leiskuu)
~kala miun, liera siun~ ("toiset onkittoassa sanottih")
~matehen liera~ (pieni made)
~tsigoi on muzavu, suuri, lierahtah kazvoa~ (lierimäinen sieni)
~ta ne oli kiukoat siitä semmoset vanhah aikah jotta ne ei viety sitä perähpäin sitä tulta, lieskoa~
~tuli liezmah lieskahtih~
~lieskahtih palamah~ (leiskahti)
~lieskakivi~ (uunin yläosassa oleva laakakivi)
~tulenkieli lieskuo~ (tulen kielet)
~pane juodani liezmah lämmäh~ (juodani=savivati, liezma=uunin savukuvun sisäpuoli)
~tulda liezmahutti iski~ (ukkonen)
~ottsah tulen liezmai, tukad paloi~
~kasses tulenkieled liezmoa~ (kaskessa)
~liezmetäh uksez ielleh järilleh, viluo laskietah~
~rihma on kierä, se pitäy liessyttöä~ (päästää liestymään eli oikenemaan)
~tuli verkorrakennusrihma kiereä, pitäy liessytteä~
~nuoran kaiken liestytti, ei nokkoa rostinuh~ (ei punonut päätä)
~liesteil ollah~ (purkamassa kosintaa)
~lujad liessytimmö~ (purimme naimakaupan)
~pidäh nämä rihmat liestiä, ei voi ommella~ (purkaa)
~azied liessettih, ei annettu muttsoi~
~liestied langad on, kudojes katkiou~ (lieviksi kehrätyt)
~langu liestyi, pidää uvvessah kerrata~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
