~midä nuo liedoalehtaa ku kanahaukat~
~liettieh mänemmä järvie kylpömäh~ (liete eli rantahiekka)
~jop on nuori Joukahaini, jop on leuvoin liettiessä~
~lapset tuolla liettiellä issutah~
~randah lietettä roiteh~ (syntyy hiekkaa)
~ennen käimmö regyzil toimmo lietetty~ (kui)
~liettiez on hyvä kezoidu kylbie~ (vrt. lieju, liiva)
~veneh on liettiel, pidää nostaa loitomba randah~
~liete~ (savipohjainen ranta)
~liete~ (liejukko suolla)
~hyö mendih liettieh~ (hiekkaa hakemaan)
~lieterannal on hyvä kezoida kylbie~
~lieterannal pädöy kezäl eliä~
~lieterannal on viehkad, ann ei venehty taboa peskuh~ (viehkad=viitat)
~siellä tuuli tuuvitteli, Meren lieto liikutteli~
~häntä tuuli tuuvittauve, Ilman lieto liikuttauve~ (lieto=henki)
~sano lieto Lemminkäini, kump on tiijolta parempi, sen on tiellä seisomini~
~sen rannan on kaiken lietoitannuh peskuh~
~tsuuruo on vezi lietostanuh~ (hiekan nimiä)
~Tuuloksenjogie puaksuh lietostau~
~liezahteleh veneh karieloil~ (keinahtelee aalloissa)
~kätkyt liedzahtih~
~nuotan nostajez aldo ku liedzahutaldi, ga vähäz emmo vedeh mennyh~
~liedzahuttele kätkytty, anna laps magoau~ (keinuta)
~vähäl liedzahutuksel se laps uinuou~
~liedzei kohtu suoz~ (hyllyvä)
~liedzei laudu, lapsil~ (keinuva lauta lasten iloksi)
~tuldu lehahuttelou liedzumah~
~liedzumaz on nogie äjjy, pidäs sordoa~ (lietsma eli uunin kuvun sisäpuoli)
~tuldu liedzmahutti~
~tulen liedzumeh nägyy~ (loimu)
~tuli liedzumau~
~kävelöy korbilöpsöi lietsottau~ (korpisammakko)
~laps itki lietsondas sah~
~liedzuz on koivuzet koltsat, kandalauda, nuorazed da selgäin~ (keinussa)
~liedzul ollah lapsed~ (keinumassa)
~bohatembis taloloiz on liedzujatstuulad~ (keinutuolien ja tuolien (stool) vieraudesta, oma tuoli=puu, kivi, nahka tai tuohi)
~liedzulaud on tsurkam piäl~ (pölkyn päällä lasten keinulauta)
~äijiempäivien aigah liedzutah da pajatetah da ollah vesselät~ (vrt. olla lietsussa, äijäpäivät=iloiset muuttolintujen ajoittamat kotoperäiset vuodenvaihteet joista yritettiin tehdä rahan ja vallan avulla masentavia "kristillisiä pyhiä", eroakirkosta.fi, eroavaltiosta.fi)
~mua liedzuu~ (hyllyy)
~kätkytty liedzuttau~
~täs saimmo omiz rannoiz kaloa~ (oma ranta)
~omil neroloil lietsitäh itsiedäh~ (parannetaan omin neuvoin)
~tuulda liettsoo hyvin, et peäze ni nuotal~ (sään mukaan työskenteleminen)
~havot ollah pohjassa, lietytty ikäh pohjah~ (haot)
~randu lietyi, vezi madalzui~
~käy leinäistä liedsuvoittsemah~ (tervehtimässä surevaa, sukunimi Leinonen)
~silmäd umbeh lievahutti, jo magoau~
~liebielöiz azutah suappoansiärdy, längih katuhoa, kinnastu~ (liepeestä eli vuodan reunaosasta)
~järv on tuanne päi ku liebielleh~ (jatkuu kaistaleena)
~voaran lieve~ (reuna)
~pilveksizeh metsän liebieh lähemmö syömäh, ei ole moine räkki~ (suojaan helteeltä)
~rajakon liebeil om marjoa~ (ahon lähellä)
~linnan liebeil eleä~ (lähellä arjalaisten orjatyövoiman avulla linnoittamaa sotilastukikohtaa eli kaupunkia, suomalaista yhteiskuntaa ei voida rakentaa vierasperäisten, toisten työstä elävien "kaupunkien" ympärille, yhteiskunta tulee rakentaa oman ja omavaraisen harva-asutuksen ympärille)
~bronni midä lievehteliydynöy~ (korppi kaartelee)
~lieveksini on nahka, koivenahka on~ (reunasta leikattu)
~lieveksine täm on nahku, ga tullougo hyveä~
~peänkivissyksen lievendi~
~jallan kiviständän lievendi~
~ryndähät lievendyi, moine hyvä rodih tsuajun juodui~ (yskä laantui yrttiteetä juotuani)
~pidäy panna kerratud langad märrälleh lievenemäh~
~siidä vain pilvi lievenöö eigä se vihmo~
~tuuli lieveni~ (laantui)
~ylbeneksendeli, ga lieveni järelleh~ (ylpeilyn vieraudesta)
~siä lievistyi~
~lievoi sih liitäh~ (lepakko)
~nousi lievon lentimillä, sirkun siivillä yleni~ (tarunomainen lintu, henkiolento)
~lievöä langoa kezrätäh~
~kangaz on lievy, katkiou~
~lieväh pietäh lapsie, ei kuriteta~
~lievä liemi~ (laiha)
~liev on syömine, vett ei juotata~
~lievä tuuli~
~lievä löyly~
~lieväni rokka~
~lai lievästy marjuvetty~
~koivuvittsa se ei piloa lihoa, se on hyvä~ (lihojen kuivattamiseen)
~ei hänen lihoa syödeä~ (karhun lihaa, sukulainen, pyhä eläin)
~kezäl lihoa ei otettu, a kaloa oli~ (kalansyönnin aika)
~kui koiran lihad on sitkiet~ (koirien syömisestä)
~pani tsugunah keittymäh lihat~ (pataan)
~korppi klonkkuu puussa, liha on nokas~ (lihansyöjä)
~luuz on liha magei~
~jost ol liha liikkununna, siihpä lihoa liittelemmä~ (parantavia sanoja)
~kylmänyh, on varbahaz musta liha~ (kuolio)
~lihoissah vie on, hod on voimattah~ (sairaus ei ole alkanut laihduttamaan)
~lihahine syömine~
~lihakarttu on koivuine, puuh vestetty, laudoa piäl, aitaz~
~lihakeitto on tänäpäi, rubiou liha juotattamah~
~tuou lihakurniekan~ (ruistaikinaan leivotun lihakukon)
~kadaiveil pestih lihaputsiloi~ (katajavedellä, vrt. elämää tuhoavat "pesuaineet")
~älä mene kalakäzin lihaputtsih~ (kalan ja lihan sekoittaminen tabu)
~Linnun otsaz ollah vie i nygöi lihapuut~ (Lintu-nimisen talon räystään alla lihankuivatusorret)
~keittäkkyä liharokkua tänäpiänä tulomaksi~
~siid rokkoa keitetäu, liharokka~
~lihasuanah lihoa suolatah~ (tiinuun)
~siihi ritah lihastau~ (ansa jolla saa hyvin lihaa)
~lihasuoni~ (jänne)
~lihasyli~ (levitettyjen käsivarsien väli, kotoperäisiä mittoja)
~on hyvä lihatoi, laiha on kui puikkoni~
~neärävöt ol lihauvuttu, pitäy lähtie järvie kylpömäh~ (nivukset hiertyneet)
~se on lihava, semmoini mötsky~
~lihav on ku norpu~ (vertauskuvat luonnosta)
~moahan se on kaikkein lihavin, kussa kaikki ruohot kasvav~
~lihava mua~ (rehevä)
~puud on metsäz lihavad, oksoa äjjy~
~lihavuin nygöi, sain lihoa syyvä~ (lihautua)
~siekö se olet jo syyvä lihmon hutun kiukoasta~ (hotkinut)
~heän liijaksi höyhöttäy, doudavoa höyhöttäy~ (vrt. Doutavainen)
~täz on nygöi liijaks magieda~ (makeiden ruokien vieraudesta)
~hyvä sana lijjam mieleh juohtuu, paha ni läht ei~ (lijjam=usein)
~sygyzellä liijaten on illendee~ (liukkaita jäitä)
~peätsköid liijellähäs~
~ei pie syyvä liijemmäksi~
~liijemmän päivän elät, liijemmän kumman kuulet~
~liijoilleh lähti tämä koufin juonda nyt~ (arjalaisten tropiikista varastama, ihmisiä roboteiksi muuttava huumausaine "kahvi")
~liijos~ (tuohinauha jolla parsitaan virsua)
~liijos~ (uunin tulisija)
~siul puutui liiga, a mie en soanuh ku vähäzen~ (ruuan jakamisesta)
~midä kuuluu - ei midä liigoa~
~sit ei lijjat tsingat tartu rahvahah~ (sairaudet)
~se briha lijjan kerran mieleh juohtuu~ (ei pysy poissa mielestä)
~sil on liigu hindu, ei sua ostoa~ (ostaa=tulla huijatuksi, "markkinatalous" perustuu hölmöjen huijaamiseen)
~lijjan välllän andoi lapsile~ (liikaa vapautta)
~lijjat sanat sanou~
~vanhat sanottih jotta pitäis olla liijat henket kuuntelomassa, viisi henkie ta kolme henkie~ (enteitä kuuntelemassa pariton määrä)
~liijoil vuozil kazvoa, tazoil ei kazva lapset~ (uskomus)
~nygöi tämä liigu vuozi, yheksäz vuozi, kazvatti lastu, tazavuvvel ei kazvanuh~
~lijjal surmal kuoli, puu kuadui piäle~ (kuoli luonnottomasti)
~liigu surm on toraz ollez~ (sodassa kuolleilla luonnoton kuolema)
~liiga paistah tyhjeä kui totta~ (vrt. "journalistit", "poliitikot", ahneutta puolustamaan palkatut ammattimaiset valehtelijat)
~nygöi sinul on liigu suuz, älä vai pagize~ (turha puhe)
~nygöine rahvaz liigoa paistah~ (puhumisen myöhäisestä alkuperästä, tehokeino)
~havattsiuvuin liiga aivoin~ (heräsin liian aikaisin)
~täm ol liiga tsihmakaks viritetty~ (ansa)
~pidäh liikahtua tänäpiänä koista~ (liian liikkumisen vieraudesta, vrt. elämää tuhoavat "lomamatkat")
~nivelistä liikahti käsi~ (meni sijoiltaan)
~luu ynnäh liikahti nivelestä~
~jos suonet liikahettu lienöy, niitä suonie siitä siliteltih~
~siitä pantih liikahtamah lauvalla, ta se kul liikahti siitä kiukoassa paissettih ta kalarrasvalla voijettih~ (piirakka)
~pikoi vähäizel kivi liikahtih, en tie, suammogo sen ottoa, va emmo~
~idimet liikahtih piäz, sorruin~ (aivohalvaus, kohtaus)
~päivy liikahtih~ (kääntyi iltapäiväksi)
~mieli liikahtih~ (järkkyi)
~se liikahus maksoi hänellä elämän~ (liian liikkumisen eli hötkymisen seurauksista)
~tänäpäi ruavoin, ni päivän liikahtust en nähnyh~
~liigani liha on, ga räkel anikk et sula~ (helteellä sulava liika liha eli läski)
~liigane kielem pieksämine ei evuta ni midä~
~kum moate ruvetah ni liikehtä kuuluu siinä pertissä~ (kummittelee)
~rimakka liikkehilleh~ (nopea liikkeissään)
~vuuven liikad on täytymizilleh izän kuolduo~
~mörykkä oli liikkehillä~ (karhun kiertonimiä)
~lykätäh veneh liikkehel~
~jiä on liikkehel~
~liikkehele lähtimmö~ (vrt. olimme paikallaan)
~merel nägyy liikkujaa~
~hänen liikkujutt ei ole, tostu hänem mostu~ (metsässä liikkujaa)
~liikkumatoi kivi~
~tuhun täh liikkumattomus tuli, ni kunn ei sua mennä~ (tuiskun tähden)
~koiz liikuin hyväl ozal, toatoin da moamoin kois~
~mi sie elävy liikkunou, ratskahtih~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
