~kenen käskyz olet tänne liikkunnuh~ (liian liikkumisen vieraudesta)
~vaikka mi käsi tahikka mi hyväh liikku, siitä niitä sillä keinoim puhuttih ta siliteltih ta sillä i pareni~ (omat_keinot)
~naba liikkuu~ (kun vatsaa kivistää)
~siidä leibie taputellah, alennellah, da dätetäh liikkumah~ (kohoamaan)
~vualitud leiväd liikutah~
~leiväd liikui, pättsih pidäy panna~
~leibii pietäh lavval liikkujez~
~poigu ku meni vedeh, sid minul vattsu liikui~ (sydän särkyi)
~haju liikui~ (haju eli järki)
~mieli liikui~
~pane parahikse, älä pane liigaa~ (kohtuullisuus)
~se oli liikomista, se kesselin korjoanta~ (tuohikontin korjaaminen)
~jalg on liikuksiz~ (nyrjähtänyt)
~pyöröid on liikuksiz~ (pyöreät piirakat kohoamassa)
~mieli on liikuksis hänelleh~ (kuohuksissa)
~virsut pitäy liikuo~ (vahvistaa / korjata tuohinauhalla)
~kesselin suuta ta pohjoa liijottih~ (korjattiin)
~siidä keännettih suu, liijottih toine kerros~ (tuohikontin valmistusta)
~pidäu liiguo luapotit~
~pidäis löttö liiguo~ (tuohijalkineiden nimiä)
~virzu kehätäh, sid läviköjjäh, sid lijjotah, lujendetah, lyzeä tuohtu välilöih veelläh~ (tuohivirsun valmistusta)
~löpöin korvad läviköjjäh, sid liddotah pitkäl sarral poikkizin endizih~
~ei piä kivii liikutella, anna ollah paikoilleh~ (kivien pyhyydestä)
~pideä olla liikutettu huoneh, ei tiloilleh salvettu~ (paikallaan asumisen myöhäisestä ja vieraasta alkuperästä)
~liikuta lastu, ilmai nouzou maguamas~ (tuudita)
~liikuta lastu, anna ei itke~ (anna=jotta)
~liikuttoa rokkoa~ (hämmentää)
~liikuta hiiled, anna pättsi tulov yhteläine hiilavu~
~mistä liikutit lihoa, siihi liittele lihoa~ (parantavia lukuja)
~vatsan liikutti nämät syömized, vattsan notkai~ (sai löysälle)
~tyttö mielen liikutt itselleh~ (tuli hulluksi)
~sie kävit soaressa, kalmoa liikutit~ (perinteisiä hautapaikkoja, sielujen uskotaan matkaavan vettä pitkin)
~baai baai lasta, baai pikkaraista, liili liili linduo, luuli luuli kuldaista~ (tuutulaulusta)
~liilid lastu, laps on jo uinonnuh~ (tuuditit, nukahti jo)
~liina pideä kylveä, moaz ottoa, ligoh viijä, levitteä, kubozil panna, pergoa, loukuttoa, lipsuta, harjata, viduo, paitsostoa, kezrätä, kuduo mereziks, kangahah~ (hampun eli liinan valmistusta, vrt. linen)
~meil oli liinua kylvettyy~
~järiembäd liinat pannah nuottah, hurstih, hienombad rinnakse da hienombih kangahih~ (rintaverkkoihin, hamppu syrjäytti omat kuidut)
~siigu da riipuzverkod laittih pelvahizez langaz, a muud liinazes~
~langumerdu, liinazes langas loaittu~
~se kestäy hätken liinaine nuoru~ (hetken=pitkään)
~nuottaverkko kuvotah liinalangasta~
~piiskoihein on liinankarvaine, toin on härkinheiny~ (pillike, peltohatikka)
~liinampaltsoksez laitah oddoalan loindu, piikkoi, rindoa, nuoroa~ (rintaverkot=muikkuverkot)
~liinanruohtimez laitah verkkolangoa nuottah~
~liinansiemenet tuultah, kuivatah riehtiläl pätsiz, survotah huuhmareh, sieglotah, toaste survotah, sid vetty pannah, sit ku kobristeled, puzerdeled dai void erotah~ (hamppuöljyn valmistusta)
~liinupaidu on kovembi da järiembi ku pelvahine paidu~
~liinuvoi on mustu, magei, pietäh pienes padaizez~ (hamppuöljy)
~kotku lendäy harvaizeh liipahuttelov siibilöi~
~lähen liipil liipittämäh~ (kalastamaan haavilla)
~liipoid lennelläh lipitetäh~ (perhoset)
~liipoi repettäv ikkunaz~ (räpyttelee)
~liipoi~ (lillukka)
~liipoihuod liidävyksennellähes~ (perhoset)
~liipoihuizie ei pie tappoa, pokoiniekkaized ollah~ (esivanhempien henkiä)
~diedo da boabo kudai on suuri liipoi, a pienet k on lapsuod~ (suuret perhoset aikuisten, pienet lapsien henkiä)
~laps on ku liipokkaine, se on eläi lapsud~ (vertauskuvat luonnosta)
~liipokkaine tuli pertih, ga liennougo muamo vai tuatto tulluh minuo tijjustamah~
~liipoihuod lennelläh liipotellah~
~jouttsenuod liipotetah lennelläh~
~liipovoi liittsa~ (sulhanen)
~liippovoi liitsaine~ (morsian tai sulhanen)
~liippa~ (hiomakivi)
~liippazet luzikat ollah kaikistah parahat~ (niinipuiset)
~liippie on kaks, kalannostoliippi da liipityzliippi~ (haaveja)
~lähten liipil~ (kalastamaan haavilla)
~liibukkazed ne lendelöö~
~laps on kui liipukkani, kebie~
~liipukkazet lennelläh konz on lämmin siä~ (päivän_lapset)
~liipukkazet ollah leviesiivet muozet~
~liipukkazet lennelläh~
~katso liipukkaine lendää~
~oi sie miun liipukkane~ (lapsen hellittelynimi)
~lindurukad liivyttih istumah, matkaspäi tullah, huogavutah~ (muuttolinnut lepäävät)
~jo om piätsköit tänne liivytty, nygöi kezä tulou~ (kesäntuojat)
~vesi liittoau verkot~ (tekee limaiseksi)
~haukka liideliydyy~ (liitelee)
~mist on suoni liikkun, sihi suonta liittelen~
~mist on lihat liikahettu, siih lihoja liitelläh~
~varoi nettsih liidi~ (varis)
~liitta~ (lima, vrt. slime)
~liittautuo~ (tulla limaiseksi)
~sih hyvin kärbästy liittih meil pertih~ (keräytyi)
~Jumala oli liitom pannun jotta suksiem peällä kuolla~ (hmm)
~varis liitollah tulou~
~oma pereh täz, akku da poigu~ (lasten määrästä, vrt. arjalaisten 5-10)
~lindu täh liidyi istumah~
~poarmoa täh nygöi liidyi~
~tsakkoa hyvin liidyi~ (sääskiä)
~ta ne lennettih siih rantah ta, rannalla liijettih, siitä liitäyvyttih~ (joutsenet liitäyvyttih eli laskeutuivat liitäen, kaikelle tärkeällä oma sanansa)
~lindu tuoho liidäydy kivellä~
~vejem piällä seizojassa vejessä keldane liiva~ (siitepölykerros)
~kezäl nouzou liivu vedeh lambiloih~ (seisovan veden pinnalle muodostuva näljä)
~räkel da tyynel seizattuu liivaa veem pääle~
~lähtin äijämpiän pihal, vuota näen harakkoa, varoi liivahtis silmien edeh, nygöi kezän ku varoi kävelet~ (ensimmäinen äijäpäivänä nähty eläin)
~liivakaz on Ylini järvi~
~voronad liivastellahez~ (korpit liitelevät)
~lindu siid liivastih lendi, ga ollougo pezä~
~verkod oldih hätken nostamattah, liivavuttih~ (limautuivat)
~vezi liivavui~
~rida on liivinny~ (ansa lauennut)
~anza ku liivietöy, pidi därelläh viritteä~
~liivistih kärbäine~ (lennähti)
~lindu rihman liivitti~ (laukaisi ansan)
~se oli herkky rida, terväh liivivyy~ (laukeaa liian helposti)
~sroitsampäivy liivytti rahvasta~ (helluntai kokosi väkeä, kaikki ns. viralliset juhlat vierasta alkuperää)
~ei piä lijata huonehie~ (puhtaus)
~ei piä paidaa liata~
~kezäl nenga k on liatoi nurmittsu~ (liaton nurmi)
~pyyhi jalgas, elägö tuo perttih ligua~
~liga on dorogal sygyzel~ (tiellä)
~elä kävele lijassa~
~notkoloiz on ligoa ylen äjjy~
~liga om märgy, redu on kuivu~ (lika ja retu, vrt. retuperällä)
~sygyzyl on pihas ligaa~
~ligaa kannoit perttih~ (paheksuen)
~ligaheinä~ (pihatähtimö)
~niitun nokiz on hapatuskohtiz ligaheineä~
~mäne peze silmät, katso oled ligane~
~ligajallat sukkih pani~ (itse valmistettujen vaatteiden pyhyydestä)
~ligajallois käveled, lattien ligah tätsytäd~
~ligajallois tulid~ (paheksuen)
~ligakärbäzet silmih pömähettih astujes~
~ligakärbäine om pieni, läimähtelii, silmih tullah ylen äjjäl~ (pieni silmiin tuleva hyönteinen)
~vihmuhuo on aiga ligaluhad rodivuttu~ (sade tehnyt kuralätäkköjä)
~ligenäh on kiärbästy~
~ligenäh om metsäs siendy~
~tsidziliuskoi sie vai juoksou ligerehtäy~ (sisilisko)
~vezi likettää~ (lirisee)
~vezi likettäv ojaz, vähäizel matkoau peskuo vaste~
~vezi juossa liglettää~
~vezi ligletteä virdoau~
~särgi uibo ligletteä~ (ui vikkelästi)
~tuli liglettää~ (palaa tasaisesti)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
