~soittoa liglettäy~
~mäne nossa ligo poiges veistä da pane kuivah~ (liotetut hamput tai pellavat)
~ligo pannah tyynembih kohtih da lambiloih, koivunvarboa ual, piäl om puudu, laudoa, kived piäl~
~liinad liossa ollah~
~virzaimed on livos~ (siteet)
~putsid on livoz marjampanendah niskoi~
~sovad ligoh pandih~
~ligonah on tsakkoa, ei sua ni ruadoa tänäpäi~ (sääskien mukaan työskenteleminen)
~ligonah on marjoa~ (paljon)
~pelvahad nyd ollah kypsed, ligovuttih hyvin~
~paniim miä hiät liguotsomah, ana hyö livotah~ (vaatteet)
~soittoa lilletteä~
~se soittau hyvin lillettäy, vienombal iänel~
~ei pie lapsie lilletteä, ku vähäine kazvetah, ga heitetäs sinun varoandu~ (lopettavat kuuntelemasta jos lellit liikaa)
~vielä näih asti on kysytty sitä tupev voitimekse sitä rasvoa~ (kalanrasvaa)
~lilletetyd lapsed, lillisköd moized~ (lellityt)
~lapsien liluzet~ (lelut)
~liluizil elostau~ (leikkii)
~tämä kuoloo, limat silmiem piäl on~ (vakava sairaus)
~lima~ (palpakko)
~limeikkö~ (vesiheinää kasvava paikka)
~limmukka kazvah aholoilla i korvessa~ (lillukka)
~limmukkane~ (kypsä suomuurain)
~konza muurain viizreittsöu, silloi lieu limmukkani~ (kypsyy)
~lindoa ajetah telefonah~ (rakennutetaan orjatyöllä puhelinlinjoja, elämää tuhoavan "teknologian" alkuvaiheita)
~kaznu lindoittoa rajan~ (valtio käy vetämässä rajalinjan, keskelle karjalaisten asuinalueita, kiitti vaa mannet)
~händy viedih linnah~ (vankilaan, kaupunkien alkuperäisestä tarkoituksesta, orjatyöllä pyöritettyjä sotilastukikohtia ja vankileirejä)
~e ole koiz, linnaz on~ (kodit ja kaupungit, oma ja vieras)
~linnukaz rieme~ (räme)
~lindukaz mettsy~ (vrt. aikamme autiot mäntyplantaasit)
~linnukkane, ruskiene marjane, kazvau pusturiloilla~ (lillukka joutomailla)
~kaiken oalast on lindukasta~ (perhosten kutsuminen linnuiksi)
~linnunhaukkui koiru~ (lintukoira, vrt. kotoperäinen ansoilla pyytäminen)
~linnunhändy otetah sullakse, voitah piirajie~ (pyrstösulat)
~Lapil on linnunluadu karjembi migu mejjäm muan lindu~ (lapissa enemmän lintuja, ennen "metsänhoitoa")
~linnunmarja~ (lillukka)
~linnummarju~ (oravanmarja)
~linnummieli on sinuz, viizaz oled äjjäl~
~linnunnenä~ (lounas tai etelä)
~linnunennäs tuuloo~ (kotoperäisiä ilmansuuntia)
~päiv on linnunnenäs~
~linnunnnenäni tuuli~
~linnumpojjat piästih lendoh~
~linnumpyydöh lähimmö~
~ta linnurrata matkai, väki levie semmoni valkie kohta taivahalla~ (ei koko taivas)
~linnurratoa jo sykysystä katsottih onko siinä harvah vai tihieh tähtie~
~tähti lendi pitin linnunradoa~
~linnurradua myöte lendäy linnut lämbimäh muah~
~linnunradas siämerkkilöi katsottih~
~lindua syötetäh pikkuruzilla lapsilla~ (maitoon keitettyä velliä)
~lindoi kazvau röpsylleh gu orhoi~ (lindoi=lillukka, orhoi=mesimarja)
~lindoimuarju, ruskiel muarjal gu jyväine sydämez~ (ruskea=punainen)
~lindza~ (loka)
~vihmuu niin lieu lindzakka~ (lokainen maa)
~lintsikkä~ (lillukka)
~jäniksen lintsikkä~ (ketunleipä)
~lindzoi syksyl valmistuu~ (lillukka kypsyy)
~Jumal valmistau rugehen, Karu valmistau lindzoin~ (uskomusten vääristymisestä, miten lähi-idästä tuotu ruis voisi olla luojahenki Numin luomaa)
~joka lapsen kuoleman iellä on käynyl lintu ikkunassa~
~pagatsin om puistah pahin, kuikka ilmal linduloista, kambalo vein kaloista~ (alisen haltijan hahmoja)
~puhtahad linnut~ (ruuaksi kelpaavat eli ylisen haltijan luomat)
~tunduu lindu sulgazista, lieugo hyvä ili paha~
~miän uhozall on äijä linduo~ (takametsässä)
~veneh on kebjei, kublau kui lindu veim piäl~ (kelluu kuin lintu, veneiden esikuvista)
~lindu höyhenii myö tunduu~
~lindaittu~ (aitta jossa säilytetään talvella pyydettyjä lintuja)
~lintuni kävi jo ikkunassa, kyllä se kohta lähtöy~ (kuolee)
~pienet linduzet on tsirkkoidu~ (sirkuttajia?)
~linduine on kuollut pakkazeh~ (oi voih)
~tulehai tänne, linduine, tsidzil yskäh~ (siskon syliin, hellittelynimiä)
~lindukoiral om peälagi terävä~
~lindulaudu rippuu levon oal, linnut sellälleh havuloim peäl, havahastu siibien keskez, havahaine nokaz~ (ullakon kattoon kiinnitetty lauta jonka päällä säilytetään pyydettyjä, havuin täytettyjä lintuja)
~kahen kannon peäh on loajittu lindulava, tsobi ei peästeä hiired syömäh~ (kantojen päähän rakennettu lintujen säilytyspaikka)
~lindurokku~ (linturokka)
~se on linduzikko kohtu, linnud ainos siit kohtas kiimitäh~
~ei mium muistih ole ollut näin hyviä lintuvuotta~
~vaste pertiz oldih, silmänlipahtuzaigah jo ollah järvirannaz~ (silmänräpäyksessä)
~lipakehtoa pagizoo yhel yhtä, toizel toista~ (mielistelyn vieraudesta)
~lipakka, kun kieliy toisen peällä~ (lipevä, epäluotettava)
~lipakka on, elä händä usso~
~häi lipakoittsoo, händä elä usso~ (mielistelee)
~ta morsien kul läksi pois, siitä lykättih tyttöjä istumah siih ta potkimah lipasta jotta heilä siitä lembi nousiis~
~siitä lipasta kolme kertoa siirretäh, itettäjä aina jalalla siirtäy lippahan~ (häätapoja)
~lipas on luajittu huavasta~
~lipaz laitah yhtes huabaizez lavvaz~
~lippahas sobii pietäh~
~tuuli lippoau tien~ (tuiskuttaa umpeen)
~dorogan lippai, moin om paha nygöi uudehez mennä~ (umpihangessa)
~vettä veneheh lippai~ (roiskuu)
~häi silmäl lippai sinuu~ (iskee silmää)
~matikka händeä liberöitteä~ (heiluttaa)
~hibiehiiri lekkuu silmässä~ (elohiiri)
~likkoin silmäd lipetteä kui kezähoavan lehti, poigien silmät tarkittoa kui talvitaivoin teähti~ (vertauskuvat luonnosta)
~räpäkkötuohi libettäy tuulessa~
~tuli lipettäy~
~kala uit lipettäy~
~pättsi palau lipetykselleh, onnoako sambuu~
~diä om min libevys~ (jää liukas)
~libevytti kielem paginal, ku syötimmö~
~libevyi diä~ (tuli liukkaaksi)
~veres koivu ei ole niil libie~
~jiä on ylel libie~
~ei nii tartu lumi da i libiä on~ (koivuinen suksi)
~ku mäned mettsää ka katsot kudain on silie puu, hyvä puu, lehti on libie~
~rauvuskoivus on libie lehti~
~vihmazen jälgeh, reduzell on libie~
~sygyzyöll on libie, konz on vihma da vihman jälgeh vilu~
~mejjän rannoiz on ylen libei diä~
~libie inehmini, ei sano vasten ni kel ni midä~ (myötäilijä)
~tuli libii palamah~ (roihuaa)
~savu libii~ (tupruaa)
~hara om paksupiä, libiene, pohodiu jorsih~ (kiiskeä muistuttava kala)
~libiendi jeän vihmal~
~tänäpäi päivy lipisteleh pilvilöin keskez~
~päiväh päi kattsojes silmäd lipistyttäd, tsirittäy~ (siristävät)
~silmäd lipittäy lumeh kattsohes päivypastol~
~liipoid lennelläh lipitetäh~ (perhoset)
~liipoihud lipittäy lendäy kezäl~
~lähetäh kodih lipittämäh~ (kipittämään)
~koira duuva lipittäy~
~vettä lipitin viiz lippoi, ägie moin oli ga juotatti~ (ägie=kuuma)
~myö tuohesta saima lipitsän~ (tuohilipin)
~lipittsy, nellitsuppuizes tuohez yks tsuppu ottahuu keänäldetäh, a sid jälles pyöristytetäh, varvan nokku hallatah da pannah tuoheh, keätäh randah~ (lipin valmistus)
~tuohez lai lipittsäine vetty juvva~
~Vetehini uija lipletti rantoa myöte~
~kosen alla libo piällä~
~maja om metsässä yksipuoline libo kaksipuoline~
~tänäpäi libo huomei lähtemmö~ (sään mukaan lähteminen)
~linnal pidäy libo sinul libo minul mennä~ (arjalaisten tavasta lahjoa ja pakottaa suomalaisia kammottaviin orjatyöstä eläviin kivikaupunkeihensa, "sivistys", "edistys")
~lindu veez lipotteloo, uiksendeloo, ylen on tyyni~
~hibiehiiri lipottoa silmän oal~
~käez lipottau hibjuhiiri~
~hiiri juoksi lipotti~
~ei pie loadie mondu puaroa lippahaizeh istumah~ (ei pidä valmistaa kerralla liikaa vaatteita, vrt. arjalaisten "vaatehuoneet", "good storage space")
~dorogu lippavui, tänäpäi tuhahtelih~ (pyrytti)
~dorogu tuutsal lippavui~ (tie meni umpeen)
~doroga on lippauksessa~ (tie ummessa, teiden vieraasta ja luonnottomasta alkuperästä, kotoperäinen liikkuminen luonnon ja sään mukaista)
~mäntih ta koivusta otettih tuohta ta lippi loajittih~
~lipillä juotih vettä~
~loajin tuohesta lipin~
~lipillä tserpaijah vettä kiugoalle~ (ammennetaan)
~lippizellä vettä juuvah~
~tuohesta oli loajittu lippo syyvessä~
~kuuzenkoskuoz on lippu~ (kuusenkuoresta lippo josta kylvetään nauriinsiemenet)
~löppö löylyn löytäjil, lippu vein kandajil~
~vetty lipal lykitäh~ (veneestä pois)
~no lipposet oli toas, ne loajittih semmoseh pieksum mallih ta siitä varret~
~lipponi, pieni kenkä kesällä~
~lipod vetty liuhal venehez~ (liuha eli äyskäri)
~lundu lippou~ (viskoo)
~toko häi söi hyvin, lipoi, duumaitsin, ei heitä~ (ei hylkää, toivottu kosija)
~matikka terväh käez lipsahtoa~ (liukas kala)
~kaloa kannoin käez, lipsahtih mudah, kirboi~
~tämä vai lipsahtah kiisseli syvvez, aiga hyveä keitid~
~tuuli lipsahutti vetty veneheh~
~libiel diäl matkatez jallad lipsetäh~
~hyvä oled lipsu, ku sen olet sinne sanonuh~ (vrt. lipsauttaa)
~pordimoi lipsuo kävyy meän aittah, kalat kandeloo~ (kärppä vohkii kaloja)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
