~pane tuoh kesselinkieleh uusi lipsurihma, entini on katennut~ (nuora jolla tuohikontin kieli sidotaan kiinni)
~livulla ov vesselä hiihtoa~ (luistavalla kelillä)
~suksella on nyt lipu kun on tsiitettä satan~ (satanut jäähileitä, pakkaslunta)
~veneh libui myödäzeh mänemäh~
~sukset livuttih myödämägeh mänemäh, kai langenin~ (kaaduin, "laskettelun" vieraudesta)
~kui liennetto työ mejjän rannale tänne libunnuh~ (lipuneet eli tulleet)
~se ku libuu puittamah, et jälles pyzy hänelläh~ (orava)
~tänäpäi on lumenkarvaine taivaz, en tie, lumeh k ei libuz~
~laskakse libui~ (loskaksi)
~kiistelyz libui toziekse~
~händeä liputtoa koira~ (heiluttaa)
~lirahtih itkuh lapsi~
~päivy lirahtih nouzi~ (pilkahti)
~pajon lirahtus kuului~ (laulun)
~pajuo lirahutti~
~vesi lirettäy männä~
~vezi lirettäy matkoau~ (elävä vesi)
~vezi lirevyi matkah, lumi sulau päivän kohtaz~
~vezi lirizöv ojaz, a ku om puhtaz vezi~ (vrt. nykyajan kemikaaleja ja muovijätettä täynnä olevat ojat)
~lapsut lirizöy, vie pajist ei voi~ (jokeltelee)
~vesi juossa lirittäy~
~siih moah ku uija lirittäy ni siih mänöy rysäh~ (moah eli made, maakala)
~lirkkizie puuttuu~ (pieniä kaloja)
~vein liru kuuluu~
~liru om polvekaz, puuhine truba, tuohi peäl~ (paimentorvi)
~liru~ (lasten leluksi valmistettu tuohipallo jonka sisällä kivi)
~paimoi liruttau tyryl~ (paimen torvella)
~pideä lizendeä meil perehtä, poiga naittoa~
~lizeni heineä vihmoil~
~nygöi meil pereh lyzeni, laps rodih~ (syntyi)
~vetty lizeni jogeh~
~lyzeäldi kylyh halguo, anna roih löylyö~
~luajin liskan puuh~ (pilkan, merkin)
~siitä oli semmoni kaitasista listeistä kuvottu vakka~ (pärevakka)
~listie on raidazista vitsoista loajittu~ (reen irtopohja / laidat)
~liissereki~ (laidaton reki jossa pajujen päällä liisteet)
~lissevakka~ (pärekori)
~siitä kiukoah pissetäh hos listam peällä eli petäjälevym peällä eli min~ (lintu kuivumaan)
~lista~ (päreistä kudottu pienten kalojen kuivausalusta)
~listaregi, puun veettävä~ (työreki)
~listiestä pletitäh raidazista vitsoista~ (punotaan pajuvitsoista)
~se muzikku lyzäakam pidäy, ei yhtel tule toimeh~ (kaksinnaimisen jäänteitä, vierasta vai omaa)
~lyzäilöy nygöi lundu mettsäh, ei heitä tuuttsoandoa~
~syötettih ta juotettih, da lizäkse annettih vie palkoa~ (rahan myöhäisestä ja vieraasta alkuperästä)
~lizäsilmis kävelöö~ (silmälasit päässä, luonnonvastaisen "lukemisen" luomaa uussokeutta)
~lizäkkiä rokkua mallah~ (rokkaa maljaan)
~päiveä nygöi lyzäi, kevät tuli~ (päivä pitenee)
~pidää lizätä lomuu, raviamba kiehuu~ (loimua)
~mennyt yön lizäi lundu~
~lyzätöi on veneh, ni nuottoa ei sua veneheh nostoa, vedeh painuu~ (kelvoton vene vai vieraat pyydykset)
~smotrakka lizävytti palkkoa miul~ ("työnjohtajien" ja "palkankorotusten" alkuperästä, arjalaiset tekevät mitä tahansa kunhan eivät joudu itse töihin, "se on mannejen luonto")
~lizävytti vetty, rokku tuli lijjan lievy~ (oikeat ainekset, oikea koostumus, oikea maku = oma ruoka)
~vetty lizävyi jogeh~
~lidma~ (soinen paikka, vrt. sukunimi Litmanen)
~hikikoivul lehti om pihkani, litmakka ta ilkie kylpiessä~ (liukas)
~kezämoada lidmakaks sanotah~
~sepä oli litmakka imehnini~ (viekas ihminen, vrt. sukunimi Litmanen)
~koira juossa litmettäy~
~tuuli littsoau, ei soa peässä venehellä~ (painaa rantaa vasten)
~kättä littsai jogahizel~ (vieraiden tervehtimisen vieraudesta, vrt. arjalaisten "hyvät tavat")
~panin vuattied ligoh, pidäh litsata hiät~ (pusertaa)
~talven jällel on kala laihembi~
~tuuli litsoau rannale lomuu~
~brihal tytöl suudu littsai~ (suulle suutelun vieraudesta)
~hengie littsuau~ (ahdistaa)
~selgeä littsoau siälöi vaste~ (pakottaa sään muuttuessa)
~hardied litsoau tuutsii vaste vanhate~ (tuiskun edellä)
~älä litsistä sobii~ (itse valmistettujen vaatteiden pyhyydestä)
~päre palau litskau, märg on~
~ansoa pannut ta litskuo virittät~ (ansat ja loukut)
~siitä korvoh koattih, survottih, ihal litsotettih hyvin hienokse vielä~ (marjat)
~särin litsu~ (poikanen)
~lidzuraiskoa puuttu nuottah~ (kalanpoikasten pyytämisen vieraudesta, syynä vieraat pyydykset)
~pikkaraisie säril littijä~
~lahnan littini~ (poikanen)
~särrin littizie~
~littsiytyö~ (hoitaa itseään taikakeinoin)
~anna mie kobrissallan, littsiallan~ (hoidan käsillä)
~ei littsoandu ni mid auta, ku on täyzi~ (hoito ei auta jos aika on täysi)
~lihat littsuatsekkua, suonet solmietsekkua, a luut slozietsekkua~ (parantavia sanoja)
~kaupaz lituittsi, muanitti~ (huijasi ostamaan, kaupanteon vieraasta alkuperästä)
~häi rahvast ainoz lituitsou~ (kauppias pettää ihmisiä, ostaa=tulla huijatuksi)
~pakazvidi ylen hienoizil lidvuizil heitäh~ (sataa hienoina hiutaleina)
~lidvuine~ (tuohen helve)
~liuha, pohja lattsu, yhtä randoa ei ole, om perä da kaks laidoa, loukko om peräs kästilanna~ (puinen äyskäri / löylykippo)
~ota liuhu da viskuo veid venehez iäre~
~anna tänne liuhu, viskaan löylyy~
~venehez on vien lykättäy liuhu~
~viskaa vetty, täz on liuhaine~
~roveh rodih liuhakka hiilavah vedeh kastahuo~ (laakea / väljäsuinen astia)
~liuhakko komssu~
~vetty venehez liuhastad lipal~
~matata liuhottau~ (repo matkaa ympärilleen vilkuillen)
~matikka käziz liukahtih~
~liukahutteloo keveäl tsipsuz astues~ (liukastelee suojalumessa)
~liukahutti, kai sellälleh mänin~
~jallad liukahutti savikoz astujez~
~liukaskoittau siit kohtaz astujez, libei om mua~
~keli liukastuu~
~sorsat ne liukkuh munittih~ (onttoon puuhun tehty vesilintujen pönttö)
~pimeih mettsih, kuivih kuuzeih, lepän liukkuloih~ (loitsusta)
~mägi on liugu~ (liukas)
~liugu siä~ (leuto)
~livvumbas sanonuzid, ei zabjakkah, toine voibi tuskevuo~ (sävyisämmin, vihaisesti, suuttua)
~lindu jovez uiji liuguoloo~
~liuguzed jogirannad~ (loivat, viistot, vrt. sukunimi Liukkonen)
~pedru surahuttau liuguized jalgoi hangie myö~ (osaa liikkua lumessa)
~liuguizeh pagizou~ (sävyisästi, vrt. sukunimi Liukkonen)
~liugujallaz regyt~ (jalakset loivasti kaarevat)
~liuguvutt on hyvä randu, peskupohjaine~ (loiva ja hiekkapohjainen ranta)
~jallan liuskahutti kivem piäl astujez~
~kiviliuskareh~ (liuska)
~maimaized randaizez liysketäh ujjellah~ (kalanpoikaset)
~tuohen liusku~ (suikale)
~matikan liusku~ (pieni made)
~jiäliuskuin on nygöi järvel~
~jalgu liuskuu, libei on~
~liuzu moa~ (liukas)
~repo syyvä liuvottau, korppi kattsuo kuikottau~ (haaskalla)
~liuvuksizet sukset~ (loivasti kaarevat)
~livvuksine siä~ (leuto)
~moa on liuvullah~ (viettävä)
~siän livvustutti~ (lauhdutti)
~livvustutetah händy ospittsoa~ (hyvitellään isorokon henkeä, arjalaisten levittämiä tauteja jotka tappoivat 90% maailman alkuperäiskansoista)
~livvusti jallaksed, kyheräd oldih~ (loivensin, kiverät)
~meheläini mettel lintu, lennäs tänne liuvuttele~
~hiihtelöö liuvutteloo~
~liuvutin hiihteä, ga terväh ilveksen tabain~ (ohoh)
~päivän istuhuu astumah livvuttau~ (tekee mieli liikkeelle)
~peätsköid livahellahes~
~suksil ajau livahteleh~
~päivy livahteleh pilvilöin keskez~
~pyy lendää livahtaa~
~se katso livahuksem pidi~ (livahti miehelle vanhemmilta salaa)
~suksil livahutteloo, ga terväh matka eistyy~
~päiveä nygöi rubei pilvilöiz livailemah~ (pilkistämään)
~tukkie käel livailou~ (vanhin tunnettu suka)
~livakko seä~ (luistava)
~livakasti menöö regi~
~liukkuzie livuau, laukkuzie avuau~ (synnytyslukuja)
~ongo livendysty, vai pidäy pallahilles syyvä~ (kostuketta, särvintä)
~ei soa livennyksettä syvvä~
~dorogan livendi, vihmui~ (liukastutti tien)
~voidu kuassah pannah, livendetäh~ (voita puuroon)
~niveled veseldyttäy, soittau liverzyttäy~ (soitto saa nivelet vesseliksi)
~jeätä myötel livestelekse~ (liukasteli)
~livestyndän varoau, hillembäh astuu~ (varoo liukastumista, vrt. ilmakehää ja ilmanlaatua tuhoava "hiekottaminen")
~livessyksem pidi, huskahtih eäreh~
~livestytteli, ga sordunuh en~
~elä vain livessy deällä~
~mie assuin jiädä myöten da livessyin~
~dorogal astues livestyin, da sellälleh räjjähtimmös~ (vieraat tiet, vieras liukkaus, omat metsäpolut eivät tarvitse "kunnossapitoa" eli keltaisiin liiveihin puettua orjien armeijaa)
~libeni seä reel ajoa~
~diä libeni~ (tuli liukkaaksi)
~suurembie ligoida ajetah vuatteista livotannalla~
~livoteksen otin iäreh~ (pois)
~livotezvezi kua iäreh~
~vahvatsut ollah kovoav vihaset, niitä pitäy monet suutkat livottoa~ (liottaa vahveroita)
~astivuo livotetah järvessä~
~piätsköni perzettä veissä livottaa, vihma tuloo~
~vezi livotti nurmen~ (sade kasteli)
~vihmu livotti itsen läbi~
~muad livottih lijjakse, pitkäd vihmat pidi~
~kulleh livutti tuulta~ (yllytti)
~tämä soitto livuttau plässimäh~ (saa tanssimaan)
~paginoa livuttoa ei pie~ (suurennella)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
