~regi matkah livutui, ku jähkäin vähäizel~ (pukkasin)
~Tulomjärves sie livvikse paistah~ (liivin eli aunuksen kieli)
~pagizou livvikse~
~livvim paginal tolkuh et piäze~ (vaikeaa ymmärtää)
~kuz vai ku livvinkieli on, sigäli on Karjal~
~liyhei komssu~ (väljäsuinen)
~liugei randu~ (loiva, liukas)
~liygie ilma kun onhan, sit tuloo hyvä regikeli~ (leuto ilma)
~liygei seä, ei kylmy, ei tihkerdä~
~liygiesti pagizoo~ (ystävällisesti)
~liygiläzed~ (liiviläiset, vrt. liukkoset)
~diä liygeni~ (liukkeni)
~luohannu on suurem rengie, madalem da leviem korvoidu~ (vesiastioiden nimiä)
~loahkie ranta~ (loiva)
~loajalla vejellä piti kantoa moata myöte~ (laaja vesi, joen tulviessa)
~luajat nurmet ollah salos~ (vrt. laajasalo)
~luadelmuz oli meil mennä pruazniekkah, ga jäin kodih~ (kyläjuhlien eli festareiden vieraudesta, elävät ihmisten henkisestä pahoinvoinnista)
~hänel oli laiksendelus tulla tänäpäi meile~ (sopimus)
~kalmah loajinta~ (kuolleen varustaminen hautaan)
~luajindalleh on korvoi hyvä~ (hyvin tehty astia)
~oli loajindalleh, g ei vie loadinuh~ (tuumailun eli haaveilun tärkeydestä, turha eli väärä työ tuhoaa maailmaa)
~tänäpäi pilvie laittelou Jumal, g en tie, vihmuu vai midä ruadau~
~laittelemmokseh yhteh matkah lähtemäh~ (lähteä yhtä matkaa)
~neidine laitteleh, keimisteleh~ (keimailee)
~tänäpäi laitteleh tuulou, kos kus päi tuulou~ (muuttaa suuntaa)
~lapsien laitelmuksie on täz, joga kohtah on kodie srojittu da ojastu kaivettu~
~kodi on laiteksel~ (tekeillä)
~heil on veneh laiteksel~
~ned on lapsien laitteluksed~ (leikkipaikat)
~sepällä loajitettih luistimii~ (luistimien vieraasta alkuperästä)
~sepäl laitin tämän vikattehen~ (viikatteiden vierasta alkuperästä, kaikki mikä pitää teettää=vierasta)
~täss on heinöä loamassa~ (vetinen notkopaikka, hete, vrt. luoma)
~veziloamakko~ (vesihauta)
~loameikko~ (mättäinen suo)
~täh on laennusta laittu, täh on kinnasta kulutettu~ (laajennettu pihamaata, tehty turhaa työtä)
~lajendutti kazakoil sem muan~ (teetti kasakoilla eli palkkatyöläisillä)
~joamarandoa laendoa~ (leventävät tienvartta orjatyövoimalla)
~luapastin~ (virpeen leikattu haarukka johon ansasilmukka kiinnitetään)
~karhu on täz loapottanuh astuo, jälled on jättänyh~
~jänöi on luapoitannuh astunuh, vereksed jälled on~
~loapotit oli ninkun lyhytpäkieset stupnit, tuohesta kuvottih ninkun kesseli, semmosesta kaijasta tuohesta~ (tuohi tai niininauhasta punottu paulaton jalkine)
~saunakenkänä piettih erähät loapottie~
~vain loapotti oli semoini jotta sitä ei tarvinnut situo, se oli kuvottu sih loatuh jotta se jalkah ei kum pissällettih~
~loapotti, ei ole korvie, jallan tila yks, korgiembi kui lötöi~
~niinestä luajitah luapottia, i tuohesta luajitah~ (vieras niini, oma tuohi)
~kontiel loappa~ (käpälä, tassu)
~hänellä ved on vägiä laapassa~ (karhulla voimaa käpälissä)
~tozi luapad on olluh sil kondiel, ku moized suured jälled jiätih~
~nygöi on käet kondien luapad~ (karhun voimien eli hahmon ottamista)
~luapat~ (poronsarvien haarat)
~luapa~ (juurineen kaivettu pylvääksi tarkoitettu puu)
~äijängo luapua juuriit~
~heän ei muuta kuin kontie kivijä loappasillah sotkou~ (kontion elämää)
~loappasarvi poro~ (leveäsarvinen)
~lastu luaskaitsou~ (lepertelee)
~lapsien kele luaskaitseh~
~Siigalammin Vedehini oli loaskava~ (hyvällä tuulella, antelias, jokaisella vedellä haltijansa)
~luastiksendeli da katso muanitti~ (petti vaikka kohdeltiin hyvin)
~ei se luastindal lauhtunuh~ (hyvällä puheella)
~soiton luassuh jallat taluu~ (tahtiin)
~yhtel luasul tytöt pajatakkoa, siid on tsoma kuulta~
~moizeh hyväh luassuh virren itki~ (tahtiin, nuottiin)
~händ oppizid nygöi luastie, anna lauhtuz~ (oppisit lepyttelemään)
~loatanasavulla koatie~ (puhdistetaan synnyttäjä savulla)
~siitä loajittih kriisivoijetta keämmarjoista~ (näsiöistä)
~jokahisesta lohesta karsittih kuusesta oksa, loajittih karsikko~
~sitähän soattau loatie tuohesta hos mitä~ (tod)
~omani on loajittu kodi~ (vrt. teetetty henkisesti pahoinvoivalla orjatyövoimalla, "talopaketit")
~hyö loaitah katoksen alla pezot~ (pääskyset)
~myö luajimmo robehih~
~tämä vilu jiädy rubei luadimah~
~povvan luadiu~
~tuutsan luadiu~ (tuiskun)
~päivän luadiu hyvän tänäpäi~
~siitä loajittih kuohkieta rieskaista~ (vilja=myrkkyä)
~loajitah kalakukkuo~ (oma kala, vieras kukko)
~sukkih ei loajittu kantoa, ei ku suorat vain~ (kuolinvaatteisiin)
~kul lapset synnyttih ni, niillä ei ollut valmista loajittuo voatetta tahi mitä~ (ei laadittu vaatteita ennen syntymää)
~ristittyzed jo heiniä luajitah~ (israelinuskoon kääntyneet maanviljelijät, vrt. omassa uskossa pysyneet pyytäjä-keräilijät)
~kun ei liene tulta loajittu ni siih kun toisep petramiehet tultih ni se oli osallini~ (saaliiseen)
~nuodivo loajitah majassa~
~metsäs pidäy luadie tuli~ (yövyttäessä)
~sulhani ta morsien syötetäh juotetah, loajitah siitä sija~ (yksinkertaiset tavat=omat tavat)
~meilä kun oli se kontie aina varattava, kun se lehmillä loati ainoa pahoa~ (vieraan karjanhoidon vaikutuksesta kontion palvontaan)
~häi luadi minul tervehyön, voimattah olin~ (vrt. vierasperäinen "parantaa")
~kum mänet taloh ta tervehyön loajit~ (tervehdit)
~i laadi taivahas paginan~ (taivas puhui)
~Simon akkahan se oli hyvä lauluja loatimah, vaikk oli kuin pieni asie ni heän siitä laulut loati~ (syntynyt laulamaan)
~siid pajo laittih, a ku om moine tsoma kuulta~ (paju eli laulu)
~ta sen kyllä olem mie itse i loatin, omilla lapsillani~ (taian yöitkettäjää vastaan)
~siihi tuli metsän nenä, vain kun loajittih mettsäh niim pareni~ (parannettiin taikoen metsän aiheuttama vaiva)
~akat kun konstuitih, sitä loajittih yönitettäjäh~ (taikoa-sanan vastineita)
~kui kiissämmö, gä siid ei paginad loadiete meil yhteh~ (vrt. vieras riidellä)
~tumana luadietsou~ (sumu nousee)
~mettsä happanou niin lahuo luadietsou~
~loapotti loadiettsou vezasta~ (syntyy niinestä)
~yhessä ku loatiuvuttih petramiehet kai yhteh joukkoh~ (sopivat yhteismetsästyksestä)
~enneiv vanhah kun oli nuottimiehet loatiuhuttu jotta yhteh nuotta pannah~ (luoneet nuottakunnan)
~ken se tulis niinkun yöllä viereh, ni sehän se heilä mieheksi loatiutuis~ (joka tulee unissa viereen)
~suolaset ruuvat ei miula loatiuhu~ (maita, suolan käytön vieraudesta)
~loatka~ (soikea savivati kalan paistamista varten)
~semmoni ympärpyörie eli tsuikula astie savini otettih, loatkakse vielä sanottih~
~heäm pistäy peäh sanou, antakkoa miula äijänpäiväl loatkalla~ (hmm, uhreja?)
~moized oli ennen loatkat sanottii meiläi kivihizet~ (loatkat eli kivihiset)
~ne oli hyvin hyvät ne loatkakalat~ (oma ruoka valmistetaan omissa astioissa)
~loatkeni tuohikomssu, leveni peälitsi~ (loatka tarkoittaa muotoa, kivihinen vanhempi nimi)
~et tiijä azien loaduo, a itse pagizet~
~nuordu loaduu ollah mollei~ (molemmat)
~merez on äijeä luaduu kaloa~ (monenlaista)
~yhteh loaduh paissah~
~meän loaduh pagizet~
~siellä toini om puhiel luadu~
~eri loaduh lauloa joga linduni~
~miän luaduh paissah~ (meän kieli)
~omah luaduh joga linduine tsitsettäy~
~yksil loaduloil tejjän koiran ker~ (samanrotuinen)
~häi pagizoo hyväh laaduh, ei pahaa neuvo~ (hyvä puhe)
~lapset k olloo loavuz, sid itselleh vesselemb eleä~ (lasten voidessa hyvin)
~huvenduz meni loaduh~ (vaatteen kaventaminen onnistui)
~käypi loatuh~ (päinsä)
~luavud aiga hyväd luadi, ennen kuolendoa lapsil jätti~ (laavut eli rakennukset)
~loatuistah myöten eletään~ (eletään niin kuin kyetään)
~loava suo~ (vrt. aava)
~ylen on loavukas hänen kodi da vesselä eleä~ (laavukas eli kunnollinen, vrt. laavu, laatu)
~äl äjjeä kyzy, kyzy luavulleh~ (jatkuvan kyselyn vieraudesta)
~sid on emändäl uni magei gu lapset ollah laavulleh~
~lohal on nenä kruukalleh, muzavem on lohtu~ (lohisukuja)
~lohahtih nagramah~ (purskahti nauruun)
~lohakko~ (suuri ja lihava)
~lohakasti kazvoa~ (lihoo, lohi-sanan alkuperästä)
~hienozesti toine nagrau räkettäy, toine tävvel suul lohajau~
~vesi männä lohajau jeän alla~
~lohentonko~ (pieni lohi)
~lohenhändäh om parzi liitetty~ (hirsisalvoksia)
~harvoin on haugi vierahina, lohentorppu tuomazina~
~lohevui pagizamah~
~lohevutti rahvahan nagramah~ (vrt. lohkaista)
~lohhani~ (matalahko puinen pyykkiastia)
~lohta pyyvettih uistimella ta nuoralla, ta tuli i nuotassa~
~se ol lohi verkkani kuvun aikana~
~ta i tuli hyvieki kaloja, lohtaki verkkoh sattu~
~viego lohtu saitto muatkoih~ (suuriin rysiin)
~uistih pyytäh lohtu, ylen harvaizeh puuttuu~
~kudamaabo sinä parembi syözit lohtu vai siigaa~ (siigaa)
~lohtu pyytäh muatkoih~ (rysiin)
~meilä uistimella pyyvettih, ta koskien alta lohiverkoilla~ (lohta)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
