~hiilet ku lohjottau, sid vie nouzou semmone pieni sinine tuli~
~revontuled lohjottau taivastu vaste~ (loistavat)
~nagrehen puhujan pidää lohkahella~ (kylvää purskauttamalla siemenet suusta)
~lohkahtih itkuh~
~häi lohkahtih nagramah~
~oma ohkahtah, vieraz lohkahtah~ (oma ja vieras, "suomen" valtio perustettu 100% vieraalle)
~sidä kummoa nagratti lohkahutti~ (kummalle eli vieraalle nauraminen, vrt. aivopestyjen vieraan ihaileminen)
~myö nuoril kädyizil lohkailimmo puuhuod, myö kannattelimmo kaunehiem pajoizien kel~ (kylyn valmistusta)
~jiän lohkareh~
~tuuli lohkoau jiän da halgoau vanan~
~hambahan lohkain syvvez~
~tuo lohkot sulamah ni illalla kizom pärettä~ (lohkot eli pärepölkyt)
~Kaijanjärven lohkol toizim paissah~ (Kaijan eli Kajavan suvun kieli)
~tsurka pidäu lohkuo moneksi~ (pölkky)
~ruvetah tietostelemah~ (seurustelemaan, vrt. tietto, mielitietty)
~puu ku kuadui lohmahtih, kai mettsy kajahtih~ (kai=kaikki)
~seinie typittsöy~ (tilkitsee)
~koivun lohmu~ (paksu koivu)
~maimampoig on aiga lohmutti~ (suuri kalanpoikanen)
~lohna~ (laidallinen matkareki)
~pättsi lohniu palau, tervaizet hallod on~
~palau lohniu, savvuu andav äjjän~
~syväimpuut peäzi lohokseks, pindapuut pärieks~ (lohos=halkaistu puu)
~täz on lohostu, voibi lomukse pilkkua~ (polttopuiksi)
~saroal lohosta nenet perähallod, älä pertiz rubie mätskyttämäh~ (sisätyöt ja ulkotyöt)
~plotniekku seinäd lohostau~ ("kirvesmiesten" eli rahasta toisten työtä tekevien alkuperästä)
~päivypasto poltti käzvarret~
~tuli lohottau~ (loimuaa)
~lohteenkaloa keittäy~ (lohta)
~lohoi aiga suuren tugum päretty~ (lohkoi)
~loihata, eänellä itkie~
~tietäjällä on aina loihtiet~
~ainoz lauloa loihottoa~
~loijakka~ (laidallinen pulkka)
~päiveä paistamah loikahtelieteh~
~päiväine loikahteleh pilvilöin väliz~ (loistaa)
~loigahtih itkemäh~ (itkuvirttä)
~päivy loikahtih~ (alkoi paistaa)
~päiväin avavui loikahtih~
~tuli loikahtih palamah~
~seä niitsisteleh, ei mene hyväkse~ (pilveilee)
~päivästy loikaskoittau~
~ennen oldiihan niidä loikottajie~ (loilottajia, itkijöitä)
~päiväne paistav niin, loikottav~
~päiveä paistoa loikottoa~ (loistaa)
~kuudamaine loikottau~
~tuli loikottoa, paloa äijäl~
~loim on veständykohtu, kuivanuh ku liittäjen kazvanuh järiembi kohtu~ (veistetty kohta puun kyljessä)
~kovan suus poltetah loimupuudu, hätkembän tuli kestäy~
~loimilangoa ei jatkella kezrätez, yhteh palah kezrätäh~
~kalad loimetah tyynel Kallivokossem pyördies~ (kisaavat kosken pyörteissä)
~kalad rannaz loimetah, kalakaz on lambi~
~magavaijan kaiken loimutti kävellä, ei soanuh uinota~ (makuuajan pyhittäminen)
~eihän tuota nyt tarvitse loinnella~ (torumisen vieraudesta)
~lapsi loiskau vejessä~
~kuudama loiskottau paistau~
~päivä loskottaa~
~revontuled loskottau~ (loistavat)
~tuli nägyy ikkunoiz loskottau~
~kuudamaine loskottau~
~se oli kalam puolesta loistaja abaja~
~tällä kerdua kalampyyvöm pidäy loistua~ (loistua eli onnistua hyvin)
~sen käez ruado loistau, nerokaz on~
~loitohkol moal ollah heinäl, ei huikku kuulu~ (huikku, huikata)
~ympärihis kävelöy loitokkali ta lähekkäli~
~jo loitogali sinum mielistin~ (tunnistin kaukaa)
~loitoks mardaa lähemmä~ (kauemmas marjaan)
~loitomma kum panet, nil lähempöä löyvät~
~mejjän kodi on loitombi, emmo sih kyläh myö jiä~ (kylien vieraudesta)
~saloh loitos~ (lintuansat kauas asutuksesta)
~paha kello loitos kuuluu~ (arjalaisten ahneudesta kertovat "kirkonkellot")
~loitottsaine matk on sinne~ (pitkä matka)
~loitsushoavoni~ (noidan vyöllä pitämä pussi jossa karhunkynsiä ja muita taikakaluja)
~hänel on loitsuznero~ (loihtimisen taito)
~sen loittohuoh laskov verkod~ (kaukana kalastamisen vieraudesta, vrt. mannejen "kauppalaivastot")
~sinä gu lähtet loittozel matkal, roih minul igävy~
~loittoine mua~ (kaukainen)
~loittosih kum miehellä mänet, vatsallah koavut~
~loittomaine ruad on kahten virstam peräz, muud on pihaz~ (kaukana olevan työn vieraudesta ja luonnottomuudesta)
~häi elää kaikiz loittomazinnu~
~duuba sielä loittomaiss on~ (tammi kasvaa kaukomaissa, volgan muisto)
~onko se kylä loittona~
~vielä on kesä loittona, ylähäkkäli lendäy douttsenet~
~häi Kotkaddärven tagan loitton on~ (Kotkajärvi, kuuluu kotkalle, ei "mökkeileville" itsensä myyneille läskeille)
~min loittovuol menöy~ (kuka kulkee kaukana)
~mie tiijän yhel loitsin, kuv viijäh rosenttsoa kylyh~ (synnyttäjää saunaan)
~häi miun loittsi terveheks~ (uskon voima, vrt. elämän ja kuoleman vastaiset "sairaalat")
~lumettomal talvel loittuo on kirzi~
~lokka loittuonda nägyy, paha lindu paissottau~ (lokki, paha vai hyvä)
~loivua mägirindua on hyvä suksilla alas ajua~
~loivakka vastamua~ (myötämaa ja vastamaa)
~loivakka tuli~ (heikko)
~därvi sielä loitombana loivenou, vain randa on dyrkkä~ (d:n puolesta, j:tä vastaan)
~tuuli loivenou~ (tyyntyy)
~tuuli puhizoo loiviesti~
~laulamah lojahtih~
~lojahutti pajuo~ (laulua)
~tulda iski pyhällä lojahutti, kai moa valgoi~
~lojottau rannalla sielä~ (rannalla makoilun vieraudesta, vrt. pattayalla viihtyvät arjalaiset)
~vihmazen jälgeh loga hyppiäu~ (lätäköt, vrt. lokakuu)
~lokka i verkoista kalat tyhjendäy~ (lokki)
~se on veneh kebie soudoa, kui lokka veem peäl~
~lokko~ (kalan pääkallo, vrt. sukunimi Lokko)
~lokkoi seä~ (hyvä)
~vezi pagizou loglottau~ (veden kieltä)
~vezi vaim männä loglottaa~
~taivahan rajaz lennetäh loglotuksen ker~ (joutsenet)
~logo on kahten särkän välis kui oja~ (loko eli notko, vrt. sukunimi Lokko)
~perzielleh vai loksahuu lapsi kävellez~
~nännid vai loksau juostez~ (nännit eli rinnat)
~lollo~ (veljen lempinimi)
~lollokkaine~ (pieni kala, kalanpoikanen)
~laps yön itköö lollottoa~
~jänöid metsäz lolotetah~
~vihmui lolotti sygyzen kaiken~ (harmaat sadesyksyt)
~tuosta mänet tsoheran tsokan kautti, solahat lomah~ (loma, kahden tunturin välinen painanne)
~voaran loma~
~siinä lomassa se kontie makoau~
~sormed mäni kahen kiven lomah~ (väliin)
~kahem puun lomaz nägyy tedri~
~pesnalla jiädä lomaijah~ (tuuralla)
~jo päivä paistau tuolta pilvel lomattsi~
~kallivol lomattsi mänimä~ (lomasta, välistä)
~onhan metsässä lomeikkuo~ (ryteikköä)
~vavoitsuga om moizez lomeikoz~ (vadelmapaikka)
~lomejikko mettsy, puudu kuadunuttu, kanduo, kivie~
~siid om paha päästä läbi, ylen on lomeikko~
~lomeikko metsy~
~hammas lomiu~ (kivistää)
~jos ol luita lohkiellut, siihpä luita lomitamma~ (parantavia sanoja)
~diä lompastih jovez rannoiz~ (irtosi, lähti liikkeelle)
~rubiov vezi lompottamah, sid lodizou~ (kiehuva vesi)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
