~rein lotkahutti ajajez jamkah~ (kuoppaan)
~kirvestä kurikal lotkoaloo~ (lyö)
~hyö mejjän lotkazel mendih soudelemah~ (veneellä)
~lotkistui pitkälles sih uinoi~ (kävi pitkälleen, nukahti)
~lotkot on kiviköt tunturiev välilöissä~ (notkot, rotkot)
~myö elämmä lotkossa~
~nyt sem vei Rautavoaral lotkoh, ei sit enämpi löyvy~
~ei pie lotkua sill aigua~ (kolistella kuolevan ihmisen lähellä)
~venehez vai airod lotketah~ (lotka-vene)
~vuasan juodui perze lotkau~ (pierettää olutta juotuaan, viljatuotteiden elimistöön luomasta myrkytystilasta)
~metsoi lotkottau~
~souvetah lotkutetah venehel~
~kondii syvvä lotkutti~ (söi äänekkäästi)
~lodmassa kazvau sarikko, vitseikkö, raijikko~ (lotmassa eli notkossa)
~selgiev välit sanotah lodmaks~ (selät ja lotmat)
~siid on lodmu mägilöin väliz~
~kodi seizou lodman reunal~
~lotmanneh~ (notko)
~lodmusaral on tähkäine piäz, juurez on enämbi saroa~ (sarat)
~tämä on selgä lodmazikko~ (notkoinen maa)
~lodmikko om moa~
~tämä on nygöi lodmistunuh, vez on uuttanuh~ (vesi syönyt maan)
~lotokal veetäh hangiezeh~ (puukelkalla hankien aikana)
~korbilöpsöi mustu, suuri lotokku semmoine~ (korpisammakko, vai konna)
~lotokka~ (vedessä sukeltava kuoriainen, dytiscus)
~lotorkka, pagizoo tuuled da tyynet~ (lörpöttelijöiden alkuperästä)
~pagizoo lodroau ylen äijäl~ (puhuu pitkään, vrt. "puheista" ja "väittelyistä" pitävät arjalaiset)
~häi kaikkee lodrai pagizi, midä pää kandaa~ (vrt. mitä sylki suuhun tuo)
~vihmui lodzahutti~
~vettä tulou jotta lotsajau~
~lodzenah tulou vetty~
~vezi juoksou lotsettau~ (elävä_vesi)
~roivo ku lodzevui palamah~ (roivo=puukasa, vrt. rovio)
~vein lodzineh kuuluu ojaz~
~potokad lodzizou, tulov vezi~
~tänä vuonnu hyvin rahvastu kuoli, lotkaskoitti surmu~ (hyvin=paljon)
~vielä vietih koivuni halko männessäh, tsuppuh pantih lotskattih~ (uuteen tupaan)
~tuli lotskoa pätsis~
~koiru syöy luudu lotskuttau~
~Karun eändy kuulimmo, soittuo, itkuu, pajon lodzuu, nähnyh ni kedä emmo~ (alisenhaltija Karu)
~lodveni tuuli~ (tyyntyi)
~netsiz on louheikoz rannas pösyt~ (kivisessä rannassa merrat)
~louheikko nurmi~
~nets on louhejikko randu, ei sua ni verkoloi laskie~
~louhi~ (iso kivenjärkäle, vrt. haltijoina pidetyt kivet)
~se oli vasta louhi, kivet oldih terävät~
~kontieta kul louhesta kierretäh, männäh siihi louhen suulla~ (vrt. sukupuuttoon tapetut luolakarhut)
~louh om mennez~ (vaikeakulkuinen kivikko)
~taivaz louhil meni~ (alkoi rakoilla)
~sielä oli semmoset louhikot, oikein semmoset kiviköt~
~se on sellaista louhikkuo, jotta peässä taikka ei poikki~
~karhu syöö louhioo, vai luupalad ratskoa, itse vie mämmätteä~ (syö äänekkäästi)
~kuohkie rieskani ei tule kovakuorini, kum pannah siih kuoretta silmäkse~
~se ol loukkahassa sielä kontie niinkun, kontie loatiu sinne kallivon koloh, loukkahakse sanottih ennein teälä~ (kallionkolossa olevaa pesää)
~astie vuotau kun uurtiessa on loukko~ (reikä)
~kivestä kiukoa kuvottih loukkoh siih~ (kiukaan kutominen)
~Suomes pastetah loukkoleibeä~ (reikäleipää)
~vanhenou vuate niin i loukkouduu~
~loukottoa sirrit~ (tekee riukuihin reiät)
~täz on kui loukottsani, g ei ole vie suuri loukko~ (nen-päätteen alkuperästä, tarkoittaa pienempää / nuorempaa, sukunimeen yhdistettynä toteemieläimen lapsia)
~enzimäi loukutetah, siid lipsutah~ (pellavat)
~loukuttajez ryndähät salboau, pöly menöy nenäh~ (vieraiden töiden vaikutuksista, vrt. arjalaisten "sairaslomat")
~häi työd loukututtau kyläz~ (työt eli pellavat, vieras=työtä, oma=puhdetta)
~katso lounih päiväne mänöu~ (lounaaseen)
~murginasta lounazih soaten päivärubiema~
~lounoal olemmo~
~ildupäiväl lounat syvväh~
~lounoale kutsuttih~
~päiv on lounazis~
~päivä lounazih mänöö~
~päivy lounazih meni, sis sai hiihtelimmo suksil~ (ajan katsominen päivästä)
~lounadaig on, lähtemmö syömäh~
~ielleh lounatpäiviz ildupuoli lähtöö~
~lounatpäiväs pilvi nouzoo~ (lounaasta päin)
~lounatpäiväh on kodi~ (talon pääty)
~lounatpäiväz on tuuli~
~lounattuuli~ (länsituuli)
~härpöid laittih, ni mid ei ollus syvvä~ (laihaa lientä)
~et hyvin keittänyh, hambahiz louskahtah tämä liha~
~koira haukkuo louskuo~
~koira pahah luaduh haukui, sagiembal iänel~
~sorruin kylmeä tannerdu vaste, hambahat suuz lodahtih~ (kaaduin)
~rygie logoau, kylmänyh on~ (vilustunut)
~tänäpäi hyvin logoau, suurdu lundu, märgeä~ (sataa suojalunta)
~paista lovehtii~ (itkee itkuvirttä)
~kudoaz lehted lobizou, ned vastat kestäy hätkembän~ (kahisevat, pitempään)
~luhalla oli rysie, sieltä puuttu haukie~ (luha=luhta, tulviva rantaniitty / ruokoperäinen ranta)
~luhalla niitetäh vain lemillä ei niitettöä~
~alavalla paikalla vezi seizou da i luha~
~luhakaz nurmi~
~mitä kolkat koilistuuli, mitä luhmat luuvehtuuli~
~veneh mänöy luhoksi~ (huonoksi)
~aste on luhoks männyh~ (astia)
~havvit eläy heinikkoluhtis~ (hauet)
~keväjel ol luhtoa~ (tulvaniittyjä)
~kezil se luhtu on kuivu~
~sid luhtas toitsi on haugii~
~katso kylböö luhtazes lindune~ (kylpee lätäkössä, linnuilta opittuja tapoja)
~juvvah luhtazes, konzu juotattav äjjäl~ (juodaan lätäköistä jos kova jano)
~luhtasara, kolme ta neljä heineä yhez juurez, peäs tähkäni, siemened on kolmetahozed~ (saraheinät)
~luihottoa tulee veneh myödäizeh~ (lipuu)
~venehty luihuttav allod~ (keikuttaa)
~matikka luijahti keästä~ (luiskahti, pyhä kala, ei ole tarkoitettu pyydettäväksi)
~taivas kajostui luikahtih~ (selkeni)
~silloin toas kun tipahutti selästäh~ (kotka selästään pojan, satujen aiheet luonnosta)
~taivaz on luikalleh~ (pilvetön)
~tuuloo luikastelieteh äijäl~
~päivy pastau luikasteleh, onnoako vihmuu vie tänäpäi~ (pilkistää pilvestä)
~mium pilloa nagramah luikastih~ (nauroi pilaani eli vahinkoani)
~luikkai pastoa päiveä, ga vihmah punaldih~
~moizen sanan sanuo luikkai~ (luikautti)
~veneh luigelehtoa tuulen vallaz~
~mado luigerehtoa~
~matehen luikero~
~kuikku luikerdoa~ (kuikan ääniä)
~päivy luikisteleh pilvilöin väliz~
~suu on luikissuksis~ (virneessä)
~sano, sano, heitä luikisteluz~
~kuni luikka nilau, niin lapsien kera mettsäh~ (luikka eli niinipuu)
~sygyzyllä ei luikka nila~
~luikkusarvi~ (suorasarvinen poro)
~on viizaz, ei sano, minne käi, minne mänöy~ (metsästäjä, vanhimpia eli pyhimpiä töitä)
~lumi luikun siiven alla, talvi joutsenem perässä~ (hanhen nimiä)
~luikku~ (sääriluu)
~luikku~ (suovilla, niittyvilla)
~souvamma, luijamma Lusmanlahteh~ (liu´umme)
~jeädä myö luijetah, tsuratah~
~toivot ku päiveä vähäizel luikotti läbi pilvez~
~itkie luiletettih~
~elä eännä, katso laps silmie luimoaloo umbeh, anna uinuoo~
~luimakko päivy~ (synkkä)
~silmäd luimai minuh päi katsoi~ (luimisteli kulmien alta)
~minum piäl tuskevui, kai silmäd luimalleh, ni tervehytt ei lai~ (ei toivo hyvää)
~silmii luimistelou, mid ollou suuttunuh~
~luimistelieteh, ei lähe rakkahal~ (mielellään)
~luimisteleh minuh päi~
~päivy luimisteleh, ei pasta vesseläh~
~sinun luimistust en varoa~ (vrt. paha silmä)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
