~kajostih, jo luimistah~ (ilma luimistelee, synkistyy)
~luimistui kattsomah miuh päi~ (katsoi tuimasti)
~männä luimottau, korvat luimassa~
~luimottau kattsou minuh päi~
~silmäd on luipalleh magoannan jällel~ (luipallaan, puoliummessa)
~kävelöy silmäd luipalleh, muannuh ei yöz~
~kattsou luipottau, uni ei ole vie häikennyh hänez~ (lähtenyt, elävä_uni)
~regi luiskahteleh, konz onhäi kidei pakkaine~
~mistä lienöy luut luiskahtan, siih luuta luistakkoh~
~matikkua piäs pie kiini, hännäs läbi luiskahtoa~ (luikas kala)
~kossuz luiskahtoateh kuuzes~ (kuori irtoaa)
~lumed luiskahettih~ (sulivat)
~ojansuulois luiskahtih jiä~
~jallan luiskahutti, jalgu mutskehtui~ (nyrjähti)
~luiskahutin myödämägeh suksel~
~suksil ajoi luiskahutti~
~annoimba henttul kundo luigozet, suuda luiskahutin~ (hentulle eli kullalle suukon)
~hiihteä luiskai~
~tuohi luiskoa, lähtöö herkästi ylen~
~tuohi luiskau nilan aigah~
~valloi luiskau riehtiläl~ (valloi eli pannukakku)
~lahnall on äijä luizguo~ (paljon suomuksia)
~liendy särbäy luiskuttau~ (särpiä, syödä ahnaasti)
~gonkil luissellah lapset~ (luistinten vieraasta alkuperästä, vrt. arjalaisten "jääkiekko")
~rokkoa luistau syöy~ (särpii)
~luiva termä~ (loiva törmä)
~sano lujal~ (varmasti)
~minä olen lujal, huomei vihmuu~ (varma)
~luja miez on, ei varoa ni viluu ni lämmeä~
~luja inehmini~ (peloton)
~lujan sanan sanoi, enämb elä kyzy~ (kansanperinne(kin) kerättiin puoliksi pakottamalla, taustalla arjalaisten toisten tiedon ahnehtiminen eli varastaminen, "tieteet")
~purguau lujah~ (tuiskuaa)
~lujah tuulou~
~kylyh käydyö lujah magoat~ (nukut sikeästi)
~en tijjä lujah sanuo~ (varmaksi)
~mie karjahin sillä lujaseh~ (karjuvat karjalaiset)
~häi lujai tänäpäi tulla, tulluh ei~ (lupasi, sanoi varmasti)
~sanoin kahteh kolmeh kerdah, lujain hänelleh~ (vakuuttelin)
~nygöi jo lujendui piänahku, ennen oli töyhäkkö mieli~ (vakaantui, huikentelevainen)
~diä lujeni pakkazel~
~häi lujoitti kägei tulla~ (vakuutti ja lupasi)
~kävyi da sanoi lujoitti, tulemattah jätteä ei pie~ (sukuloimisen tärkeydestä)
~käimmö lujuzil~ (häitä edeltävä lahjojen vaihto)
~ennen lujuiziem piendeä ei lahjoi juata~
~lujuod laitah, sid on andilaz, kuni lujutt ei laita, sin ei ole andilaz~
~kymmenel lukomoa yhteh poasmah~ (lukema eli 3 lankakierrosta)
~kolme langoa panid da i lugema~
~kahtu lugemastu vajai puazmu~ (lukemat ja pasmat)
~kymmenez lugema miul on nygöi jalgoin oal~ (sadas elinvuosi, tässä lukema=10 vuotta)
~kala lugerehtaa kiven kolos~ (ui paikallaan)
~siit oli yhessä tukussa monta tähtie niij jottei soattal lukie~ (suurten lukujen vieraudesta (tuhat=tusen), arjalaisen ahneuden ilmentymiä)
~mettsöä käydih lugemah i kleimaimah~ (elämää kuhisevat ikimetsät aavemaisiksi plantaaseiksi muuttanut "metsänhoito")
~tukat harmatah, igä rubiou lugemah~
~lugiessa rikko silmät~ (pakkolukemisen luomat sokeiden sukupolvet, "koulut", "silmälasit")
~lugi tiihhun~ (tiihu eli loitsu, vrt. tietäjä)
~tiedohuttu lugou~ (lausuu taikaa, oma lukeminen=loihtimista)
~hyö lujetah, knaak, knaak~ (naakat)
~olet tozi lugii, ga ni puolii et tijjä~ (kirjatieto jättää puolikkaaksi, vrt. metsätieto)
~jouttsenet poigien ker lugletetah~
~hanhed lugletetah mennäh~
~linduized luglettau, kevät tulou~
~lapsen kele luglettau~ (lepertelee lapselle)
~veneh myödäzeh luglettaa~
~jouttsened lugletuksen ker matkatah~ (keralla)
~lukosk om pidulittsu komssu, hoabaine, yhtes palaz, pohjuz erikseh, piiroaloim piettävy, korgevuttu leviembi~ (haapainen vakka)
~luksukoivu~ (luppakoivu, hieskoivu)
~luksukorvu koiru~ (luppa / luimukorva)
~koiran korvat ollah luksalleh~ (lurpallaan)
~lihad vai luksau juostez, moin on kylläine~ (kylläinen eli lihava)
~lugu langah lukietah, solmi laitah, tuaze lugietah, mondu solmie laitah~ (niukahduslanka, hivellyslanka, taikoihin käytetty lanka jolla parantava vaikutus)
~lukonvibuin ei kävele, ruostunuh on~ (esineiden pitäminen elävinä)
~ei ole meän ovet lukussa eikä tsäpissä~ (ovien lukitsemisen vieraudesta)
~en lukkuo veräjie~ (lukko=lock)
~kivi lukkuzi~ (putosi veteen äänettömästi)
~kuin lykköät pliitan vedeh, niin se tsoksahtau lukkuh~ (vrt. leipien heittäminen)
~meän kyläz on lukuttomuz, kai ollah avoi~ (lukoton kylä=oma kylä, vrt. arjalaisten vieraiden keskelle lukittautuminen, "kaupungit")
~lastu liedzutetah lulkaz~ (kätkyessä)
~ei se Valgi valehta hauku, luksakorva lullettele~ (valkoinen koira)
~lulletil lulletetah~ (tuohella päällystetty torvi)
~lulletiz on sormenliputuzloukkoloi nelly~ (neljä reikää sormille)
~pillil soittau lullettav vienozesti~
~savilullu~ (kukkopilli)
~lulluzeh kizuau~ (soittaa pilliä, kisata-sanan monista merkityksistä)
~tuodih lulluizie kopeikkoa kaks pala~ (kukkopillien ostetusta eli vieraasta alkuperästä)
~jänöid lullutetah keveäl hangen aigah~ (lulluaika)
~lapsi magaau lulussa~ (kätkyissä)
~talvel lumenaigah~ (lumenaika)
~lumenaig on nygei, hot paniz lundu ga~ (lumeton lumenaika)
~tänäpäi on lumenajo, ni mettsäh ei sua mennä~ (tuiskun aikana)
~lumenkandelii tuuli~
~nygöi olet lumenkarvaine, on turkin tuutsannuh~ (lumen värinen)
~taivaz on lumenkarvani~ (numi=lumi, numala=talvijänis, talvimaan kansasta (tsuudit, kantauralilaiset) tehtiin pakottamalla taivaan palvojia, kaikki hierarkaalinen taivaskakka jumalperheineen myöhäistä indo / turkki / ugrimönjää)
~tänäpäi on lumenkarvaine taivaz, lumeh k ei libuz~
~lumenkeraine seä~
~lumenkeskine siä~
~taivaz on lumenkeskini~ (enteilee lunta)
~jo on lumenkirju, terväh kezä projjiu~ (maassa lumiläikkiä, kesä päättyy, alkuperäiset vuodenajat)
~hod lumenkirjoiz vähäizen voiz marjoa kerätä~ (marjastuksen lopetus)
~särgi da muu kala on lumempanoks~ (unessa nähty)
~zora koitattau, talvel roih lumempano, kezäl vihmu~ (zora=aamurusko, koi=päivän vanhempi nimi)
~lumensipsul om paha ajoa, jygiemb on regi~ (sohjokelillä)
~mene ruadoh, ei lumentuhu ole~ (pyry)
~lumestundan täh menem pertih~ (tuiskun pitäminen)
~lumestutti rein~
~kuadui lumeh lumestui~ (lumestua, peittyä lumeen)
~lumetoin talvi~ (vähäluminen)
~lumetoi deä~
~lumettomuz on tänä talven~
~hallod jiädih vedämättäh, ezmäi oli lumettomuz~ (ilmojen mukaan työskenteleminen)
~kun on siä niin lumeuvut~ (sää=lumipyry)
~lumeva talvi~
~lumevu mua~
~lumevuksendeli, ga räznäi järilleh~ (alkoi sataa räntää)
~regi lumevui, pidäy kolottie~ (kopistella lumet pois)
~mua lumevui~
~lumevutti muan~
~eläy toista lunta~ (kaksi talvea vanha)
~lunda tulou, hattaroa laskou~
~lunda kuuroau~
~suvi kui lumem panoo, pohjani kiinitteä, siid vasta roih talvi~ (roih=syntyy)
~lundu tuutsannoo~
~lum on kidei~
~kämmendy korgiah oli lundu~ (kotoperäisiä mittoja)
~äjjäd lumed on tänä syksym pannuh~
~aldoloil ku lumed roih, sid roih leibyvuozi~
~kuivu lumi~
~pakazlumi~
~vihmulumi~
~lumez on kui tsuudo~ (lumessa kuin tsuudi, maan alkuperäinen pyyntiväestö (50 000), vrt. etelästä tullut elämää tuhoava raktorikansa (5 000 000))
~lumez oled gu kokoi~ (kotka?)
~tänä talven lumiaizem mieles pidäy, äjj on lundu~ (talvien muistaminen lumen mukaan)
~lumiezet tuli~ (lumi eli rekikelit)
~lunda panoo sygyzyllä~
~koira on lumiessa~ (lumouksissa)
~suurii lumihattaroi panoo Dumal nygöi~
~lumihauhtoh uppoin~ (kinokseen)
~lumihözelö~ (kevyt pakkaslumi)
~lumihödvelöin on vähäine~ (pakkaslunta)
~lumihöydelö, kuivu lumi gu hieno hiekku~
~lumjalloil tatsutti lattien~
~lumikavuil lykkäi minuo~ (vrt. pallolla, ball)
~lumikabuzil ollah~ (vrt. väkivaltaa ihailevien arjalaisten "lumisotaa")
~lumekaz om mettsä~
~puissa lumet ittsiestäs, lumikas olet~ (puistele)
~lumikeäkky~ (paakku)
~lumikiäkyt kiänäh jalgoih, astuo en voi ni kunne~
~lumikivokset ollah pihois~ (kinokset)
~lumikko, äijä on lunda yhessä~ (luminen paikka)
~lumikuakkuzil ollah~ (lumisilla, leikimme lumessa)
~lumikomkat tartui jallaksih~ (reen jalaksiin paakut)
~lumikuloa lapsed vieretelläh~ (suurta lumipalloa)
~lumikulii vieretelläh~ (vrt. kuulia)
~lumikuu~ (tammi-helmikuu)
~lapset kiämitetäh lumikömiä~ (paakkuja)
~lumilauda~ (nokkalauta joka kohottaa rekeä umpihankeen ajettaessa)
~lumimuzikku laittih lapsed, saves silmäd~ (lumiukko)
~lumini talvi~
~luminirkku~ (lumikko)
~lumiperttie lapsed laitah~ (rakentavat lumimajaa)
~lumipilved rodih~
~sovat pidäy kerätä, onnoak on lumipilvi~ (vaatteet suojaan lumisateelta)
~sygyzylöil da keväizil kävelläh lumipilved~ (elävät_pilvet)
~lumipöpäkkäni~ (luminen ihminen)
~olet ku lumipöpökkäine~
~lumirännäl lähimmö matkah~
~lumirändeä panou~
~ne siitä kattso sykysyllä, jotta kuin se tulou lumisa talvi~ (linnunradasta)
~aja lumizikkoo myö, älä aja sulaa myö~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
