~lumizil ollah~ (lumisotaa)
~lumizil ollah lapsed~
~mulloin oli lumitalvi~ (viime vuonna)
~suksi juoksoo lumitsiittiel~ (jäätävällä tihkulla)
~vastaizel on lumitsiittiel ylem paha astuo~ (rännässä vastatuuleen)
~lumituiskuzil olemmo, käzi kibeni lykindeä~ (pakkaslumen lykkiminen toisen päälle)
~lumiukkuo azutah lapsed~ (rakentavat, vrt. asunto)
~lapsed lumiukkoista laitah~
~nygei oled lumiukkoin, lumez olet kulleh~ (tuiskulumen peitossa)
~pani veziastieh kohvavedeh, lumivedeh~ (lumensekaiseen veteen)
~tuuli matkai hyvän lumiviehkan kere~ (tuuli matkaa lumipyörteessä, tuulen elävästä luonteesta)
~ollah käed lumez, jallad lumez kui tsuudot~ (lumen pyhänä pitäminen vanhinta eli aidointa pohjoisen alueen luonnonuskoa, jonkun ruskeasilmäisen pitäisi kerätä tsuudimatsku yhteen)
~tullah kui lumivualut kodih~ (lumisina, lumen peittäminä)
~kun oli lumivuuvet, äijä lunta~
~lummehta järvestä pantih~ (lumpeenlehtiä tulehtuneeseen kohtaan)
~ne lumpehet kasvo järvessä~
~tuo lumbehie tullessas~
~korva lummehtuu~ (vrt. vieras "menee lukkoon")
~vettä ku mäni, korva lummehtui~
~lummehtuin, en kuule~
~lummehtutah korvat, kuin vähäks aigoa menetelläh umbeh~
~tuli lummehtui~ (sammui)
~hiiled lummehuttih~
~korvat on lummehuksissa~
~lumehtuksiz on korvad, ei kuulu ni midä~
~tulen lummehutti~
~kieli on lumos, kembo kielen lumoi, ku et pagize~ (lumouksissa)
~mado on lumos~
~kul lähettih metsällä, nin lumottih pyssy toisiltah~
~Tsokki Vasa mavod lumoi, ei nokattu händä~ (noitien apuhenkiä)
~ambujaized häi lumuou, ambujaized ei pure~ (loihtii ampiaisista ystäviään)
~mado lumovui~
~koira on lumouksissa~
~lumbehikko~ (lumpeita tai ulpukoita kasvava paikka)
~vanha ei valehta huasta, luppakorva lumpottele~ (vanha koira)
~lumpukkaheinä~ (rentukka)
~lumpukkaini~ (lumpeen tai ulpukan kukka)
~laps ainoz lumsahteleh, vast algoau kävellä~ (opettelee kävelemään)
~regi kuadui lumsahtih kumalleh~ (kumolleen)
~lumsahtih langeni lapsi~
~lumeh kuadoi lumsai~
~lumsetah kävelläh~
~kontieta lumotah~
~koira pitää lumuu~ (kun haukkuu kokoajan)
~koirie lumuo pitäy, jotta ei haukkuis~
~tsilkettäjäd lumuod, pakkaizel muaz~ (kiiltävät pakkaslumet)
~omah sanan lunnasti~ (piti sanansa)
~Närhin Illam pojad~ (sukunimi Närhi)
~piha lunnuksendeli~ (peittyi lumeen)
~lunnundan täh nygöi pidäv ajoa, piäzemmö kodih~ (lumentulo hyvä asia omille ajoneuvoille, vrt. elämän vastainen "teiden auraaminen")
~muan lunnutaldi~
~moan lunnutti Jumala~ (lumenjumala Jumala)
~luntkah kisattih~ (heittopeli)
~kunem poaska siitä mäni lähimmäkse sitä luntkoa, se peäs ensimäkse luomah siitä, se sai itselläh ne poaskat mi mäni luntkah~
~moa lunttuu~ (lumettuu)
~elä eniä lundunuol rozal lunda lykkiä~ (herkeä tuiskuttamasta)
~eig ole tulda tuodavoa, vettä viedäveä~ (tuomiset ja viemiset)
~luokki~ (rysän suukaari)
~tuomesta luokki pandih~
~tuli tsikkoh luokse~
~mändih pojan luoksi~
~lumikömillä lapset luoksietsetah~ (heittelevät lumipalloilla)
~konza kylmät, da huuled rökähyttäu, se i luoma~ (rohtuma, vilustumista seuraava tauti)
~luomirask om moine paha, kivistäy, ryvittäy~
~luomikarv on kiändynys silmäh~ (silmäripsi)
~verkon luomus~ (ensimmäiset silmärivit)
~rysän luomus~
~seittsemen hengie on pereh, omiedah on vähembi~ (perhe=samassa pertissä asuvat?)
~silmän luonne on hyvä, siihhän ne tytöt mieltyy~
~luonneh lapsi kun vejen kalani~ (hyväluontoinen, eläimiin vertaaminen)
~luontehesta kattsou~ (lempeästi)
~luondelou silmie puoleh, toizeh~ (lapsi)
~silmieh luontelou, onko hänellä sielä mitä tarkottamista~
~luontie ilma~ (kaunis)
~häi jo hyvin luondiesti pagizoo~ (lapsi)
~luonnon mukah pitäy elöä~ (luonteen)
~hänel on hyvä luondo~
~luonnol käi~ (käydä luonnolle)
~luonto nousou~
~naini sortau miehen luonnon, jotta ei mies ole vihani~
~sillä on luonduo, se rohkauduu loadimah hod min~
~kappaleh, kudain lymbyy, se on luobuza~ (taipuisa)
~luobuza on kattsuo~ (miellyttävä)
~puu luobuu~ (taipuu)
~lapsed luovuttis sinne linnah elämäh~ (arjalaisten tavasta varastaa köyhien ihmisten lapsia, "adoptointi")
~vihma lie ni i luozo lieni~ (vesilätäkkö)
~niitul on luozo~
~kuin uuhha keitetäh, niin siidä kalad veitäh luuvilla~ (uuha=kalakeitto, luota=puulautanen)
~ne ol luotalahjat~ (sulhasen naissukulaisille puisella vadilla ojennetut lahjat)
~lukou luotteitah~ (loitsuja, luo-sanaan yhdistetään hyviä asioita)
~virrest on Vipusev poika, Lemminkäini luottehista~
~lugou luottehie~
~luodehine tuuli~ (länsituuli)
~luotehini~ (lounastuuli)
~luodeini tuuli~
~luodehiine~ (luoteistuuli)
~enzimäi pidäy luotella, äsköin omella~ (ommella yliluomispistoin, harsia)
~luottelemmoh sinuh~ (luotamme, turvaudumme)
~hambahad on luottimelleh~ (eteenpäin työntyvät)
~mie souvin luuvosta ymbäri~
~matalalla luuvolla, siinä aina verkkuo pitimä~
~luvvol pijäm merdoa libo merezii~ (mertaa tai rysää, myöhäisiä nimiä)
~madalembi kohtu järvez, kuz ruogo kazvau~ (luoto-sanan merkityksiä)
~luodoza järvi se on, vielä i luuvolla puututta~
~ne ollah vein alla~ (luodot)
~luodopohjane~ (kivikkoinen maa)
~nygöi rannat luodovuttih, on vez alennuh~
~emäntä luottautu naisien keralla veneheh~ (vieras emäntä, omat naiset)
~miuh luottavui, mius soav venehen Joakkolah käyvä~ (sukujen / kylien nimiä, jaakko=joutsen)
~silmäd luotti häneh~ (luoda silmät)
~puuh kun siihi luotetah nin se siitä kaloa antau~ (kalastajien uhripuut / karsikot)
~mie siuh luotan~
~ei semmoni elämä luota~ (kannata)
~älä luottai minuh, ole päivilleh~
~toizeh ei pie iäs kaikez luottoakseh, k ed itse voinne~
~luova~ (tolppien varaan rakennettu säilytyslava)
~myö kylyh luvatta emmä mäne, luvasta mänemmä~ (saunomisen alkuperäisestä (rituaalisesta) luonteesta, yksi valmistaa ja kutsuu muut)
~andoi luvam puhkata kalat~
~hyvä se on lupa, vain antoa on parempi~ (lupaus)
~silmä on lupalleh~ (lupsahtelee)
~magoamatt olen ollut, kai on silmäd lupalleh~
~lubaus pidäy täyttyä~
~kazi lupistau korvad, painau piädy vaste~ (kissa)
~lupista silmäd vähäizel, mänöy ruppih, vahn oled~ (iän katsominen silmien rypyistä)
~mene keriä luboidu~ (hilloja)
~luboizikko~ (hilloja kasvava paikka)
~lupottau~ (sataa hiljakseen lunta)
~lubova meil rikkovui~ (sopu, kuulostaa lainalta)
~heil on hyvä lubovus~ (ystävyys)
~luppapoarma, pienembi poarmoa, myöhembi, sogia, ottsa rounoi~ (sokkopaarma)
~luppasilmä, kummane silmie lupistelou~
~luppuo leikatah poroloilla syyvä, männyl luppuo i närien luppuo~ (naavaa)
~konnut kul loppuu, niil luppuu etsitäh~
~luppoin alla ahvenet liikutah~ (lumpeen tai ulpukan alla)
~luppoida pietäh päiväräkem mänennän täh pägiez rievun ker, anna räkki lähtis~ (lumpeenlehdistä tehtyä käärettä tulehtuneen kohdan päällä)
~nurmet luppoi vain kasvetah~ (poimulehtiä)
~luppaheinä on kuin hienuo lummehta~ (rentukat)
~luppozikko~ (lumpeita kasvava paikka)
~verkko luppovui~ (jäi kiinni lumpeisiin)
~koiru pordahil magoau, korvie vai lupsahuttelou~
~koiralla on lupsakat korvat~
~lupsakka inehmini~ (pulska)
~lubuitsettoz ahvenien ken, ku näykkimäh ruvetah~ (ui ahvenien kanssa)
~vesi lurajau~
~tuolda kuuluu luru~ (hyräily)
~sieltä juoksi vesi lurutti~
~ta siinä lauloa lurutteli~ (veden kielellä puhumista, vesinoidat)
~siitä syötih lusikalla yhestä astiesta~ (rituaalista syömistä)
~luskan lava~ (lusikan lapa)
~luskan varzi~
~luzikalla särvetäh rokkua~
~luzikkuheiny~ (maariankämmekkä)
~luzikkumiäräl nagrissiemened myvväh pruazniekoiz~ (arjalaisten juhlat=ostamisen ja myymisen juhlia)
~lusikkapuu~ (lusikkateline)
~luzikkavakka~ (vakka jossa pidetään lusikoita)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
