~luskat panitto, ga midäbö luzikoitsemmo~ (mitä syödään)
~koira luskuttau~ (louskuttaa)
~lussikoivu~ (hieskoivu)
~verekselleh on hyvä, kuivau hyvin vai sen, sid on kova lussivastu~ (hieskoivusta sidottu vasta)
~vastah luda pideä~ (vääntää taipuisasta varvusta halkaistu side)
~vastan luda on paivuz libo pihlaz~ (pajusta tai pihlajasta)
~lutikanheinä kazvoa suorandeil~ (lutikoita karkottava heinä)
~lutikka ittsiedä purou~
~lutikat syvväh kibieldi~ (paikallaan asumisen vieraudesta)
~lutikkuheiny~ (kihokki)
~lutikkaheinä pannah pertin tsuppuloih, siid lutikat häviöö~
~lutsinkane katos on naviisanke~ (päreiden ja pärekattojen vieraasta alkuperästä)
~diän ludzu~ (jään hile)
~pehmei ku luduine~ (lutuinen)
~kogo ludvikki on, vennon luaduni ihmini~ (vento=rauhallinen, veltto, sukunimiksi muuttuneita luonnenimiä)
~loajittih ni luusta~ (neulat, metallinkäytön vieraasta alkuperästä)
~sata ol luuta hauvim peässä, ne kaikki nimellisiä~
~jost ol luita lohkiellut, siihpä luita lomitamma~
~luuz on liha magie~
~luu liikui käez, sit piäzi ku hierottih~ (vaivasta päästäminen, Päästäjäiset=tietäjä Joutavaisen tuloillaan oleva parantamiseen keskittyvä sivusto)
~luu lihan valittsijal~ (ruuan pyhyydestä)
~levied luud on, vägöv on~
~moin on laihaine, vai luud da nahk on~
~tuatto tunsi luissah, jotta hiän on kuoloman sijalla~
~kuulov luissah jotta surma tulov~
~midä kuuluv luissa~ (mikä olo)
~se oli mium mieldä myö da luida myö~ (hyvä sana)
~luuz lähti paha mieli~ (kannelta soitettaessa)
~midbo lapsie siul on, yhtä luuda vai kahta luuda~ (luu=sukupuoli)
~oligo tostu luudu, vai yhted muskad oldih~ (pelkästään miehiä)
~kahta luudu pidäs pann yhteh, sid neizaig oliz vesselembi~
~luud~ (merran pitkittäiset tukivitsat)
~lapsella luuhini kavakkah~ (luuhampaat eli rautahampaat eli koivuhampaat)
~luuhizet suvat~ (suka eli kampa, viralliseen "suomen" kieleen valittu aina vieras sana)
~luuhine piä on veitses~
~luuhine nybly~ (nappi)
~luukaz liha rokakse hyvä roih~
~kuin luukkuo sai vain uuhhah, niin se on jo toizem maguni~ (ruohosipulia kalakeittoon)
~luukkaheinä~ (sipuli tai ruohosipuli, vrt. laukka)
~luukkomarja~ (lillukka)
~tyttönn ollez oli lihavu da terve~ (väärä mies vei terveyden)
~luugriiziheiny~ (talvikki)
~luulihap panek kiehumah tai keität rokakse~ (luulihat)
~luulita lastu, anna magoav yhteh palah~ (tuudita)
~luuliuskuin on rokkujuvvam pohjal~ (luunpala tai siru)
~viemmä lapsen luuluzeh~ (kätkyeen)
~luumarja~ (lillukka)
~lapsed imietäh luunimitsyd, lihah ollah rakkahad~ (imeskelevät luuytimiä)
~pöpöinvillikkö~ (karhunvillaa eli ukonpartaa kasvava heinikko)
~se briha hyvim minuh luubivui~ (ihastui)
~luupoi~ (lumpeenlehti)
~luupoizikko~ (lumpeita kasvava paikka)
~luusiibi~ (sukeltava kovakuoriainen)
~oli puusuga dai luusuga~ (omat kammat)
~luudogam pyydöh pidäy lähtie~ (suuren kutusiian, luunokka?)
~luudogusiigu~
~luutsibruo on tiä lihaputsim pohjaz~ (luunsiruja)
~nuoruva täyttäy poruo luuva~ (nuoruva=suopunki, luuva=heittää)
~luo kenkät kiukualla kuivah~
~pannah arpa, luuah, jotta kellä langiev~
~luuva löylyy~ (vrt. lyödä)
~nuorin tytär luov löylyö~
~keärmis luou nahkah~
~kala loi mähnän~ (mädin)
~sanan luon sinul, ethäi muil sano~
~sitä sanoij jotta, hyppeä mereh ta muutu mussaksi sorsaksi~ (sorsaksi muuttuminen)
~siitä loihe laulamah~ (alkoi)
~luodehen koitto keveäs keliks, sygyzez lämmiks~
~päiväne luodeheh laskeh~
~luodeheh päi pannah pokoiniekku~ (kuollut)
~tuuli on luodehes~ (lännessä)
~luvvehtu tuulou~
~elä kolka koilistuuli, elä luika luuvehtuuli~
~luuvehtuuli sygyzez lämmä, keveäz vilu~
~luvvehtuul on kalan tuoju tuuli~
~midä on tuskoa vatsaz, ga luvvehtuulel kävele pihal~ (tuulen uskotaan vievän huolet)
~läksi luuven luottehin~ (sen tien, palaamatta)
~luuvokaz järvi~ (luodokas)
~luvvonkeskine järvi~ (kivipohjainen)
~luvvonkeskisty veimmö~ (luotojen välistä apajaa)
~luvallini lähtö, kägevyz om miul lähtie~ (vieras sana (lova) ja oma sana)
~paremb on andua ku luvata~ (sanonta)
~ei kahta hyveä, luvata ta täytteä~ (sanonta)
~emä ei luvannuh proazniekkah työndeä~ (kyläjuhlien vieraasta alkuperästä, "festarit")
~lubaihes tulla~
~häi ned malitud luveldau~ (pappi lukee rahasta vieraat rukoukset, "kristinusko")
~luvend on huono hänelleh~ (lukemisen myöhäisestä ja vieraasta alkuperästä)
~andilaz itköö vai uhkoindeleh, akku se luvetteloo rinnal itkuvirtty~ (oma lukeminen=lausumista)
~vastoi luvittoa~ (sitoo)
~oli rovehta luvittamassa~ (kiinnittämässä tuokkosen kulmia)
~konza tulou se roveh painetuksi siitä luvitetah~ (vrt. lutviintua)
~lyhelähközed on kengäd, varbahie vastoau~ (puristaa)
~kastui ga lyheneksendeli nuoru~ (kutistui)
~se voimatuz ijän lyhendi~ (tauti)
~nuora kun turbuou, niin lyhenöu, a kun kuivau niim pitkenöu järelläh~
~päiväd lyhetäh~
~suuris pahoiz mieliz igä lyhenöö~
~päivä rubieu lyhenemäh a yö pitkenemäh~
~nyt lyhenemäs on päivä~
~päiväd lyhettih sygyzyl~
~semmosie vain, lyhykkäisie virsie~ (lyhyet virret=omat laulut, tunne sanoja tärkeämpää)
~sinul ollah lyhyöt tukat~ (lyhyen hiusmuodin vieraasta alkuperästä)
~minul on lyhyt händy~ (pieni perhe)
~lyhyt haju, ei muissa~ (huonomuistinen)
~akoil on hivus pitky, mieli lyhyd~ (muuttavat mieltään helposti)
~päivä mäni lyhyöksi~
~lyhyd aiga on eleä hyväl elaijal, karul elaijal pitkä om päivä~
~hallu havon tagoa ei lähte, lyhyt om päivä~ (halla havun takaa, talven ajanmittoja)
~lyhyösti aigu meni, ga päivy on jo laskum piäl~ (nopeasti, hauskasti)
~lyhyöh aigu menöy täs pajistez~
~pagize lyhyöhez, älä pitkähes~ (lyhyt puhe=oma puhe)
~lyhembäh pidäy sanoa~
~astuu tuon pitköä tämän lyhyttä~ (jonkin matkaa, saduissa käytetty sanonta)
~täm on lyhytkorvani orava, ei vielä ole puhas~
~lyhydnägöine tajemba ei näi~ (ei näe kauas)
~nuotam povi kul lykätäh veteh, ni se lykkeäjä sanou jotta mäne mustana mereh, nouse moalla valkiena~ (valkeana eli kaloja täynnä)
~lykköäjä~ (veneen sauvoja)
~hujan hajallah tavarad ollah~
~lundu lykkiy mual~
~olgah poigan hyvä lykky matassas~ (lykky=luck)
~se oli lykykse hänelleh~
~lykkyni ku keral lähtöö, siid hyvä on kävellä~ (elävä olento)
~lykkymielelliin on, konzu kunnepäigi kuohahteleh~ (oikukas)
~sehän kulki niinkuv veneh lykkäytyypi~ (saukko, veneiden esikuva eli antaja)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
