~kylyz juovui, polvuilleh lyksähtih~ (pyörtyi, lysähti)
~matka on lykykkähämpi kun istuoltah lähemmä~ (onnekkaampi)
~lykykkähäd nämät puarad, panim piäl ezmäizen kerran, ga jo sulhaine puutui~ (itse valmistettujen vaatteiden taikavoimista)
~minuo lykyistelöö~ (myötäinen)
~minuo ni mih ei lykystä~ (vastainen)
~lykystä kebjäl käil~ (keveällä eli onnea tuottavalla kädellä)
~lykyttömäd olima~
~lykyttömäl ajjal tulit~
~hän lykkiäu kolttsaizen vedeh~ (kierretyn uhrivitsan?)
~kondiah päi ku lykkiänhäi sen tulen~ (kontuun vai kontioon päin, kontionsuunnnat)
~lykkeä löylyy~
~tseäräne ku tuli, pidäy ozroa lykätä~ (pääskyjen tulo)
~venehet lykätäh vesillä~
~mado ketun lykkeäy keväizil~ (heittää nahkansa)
~lylystä luajitah rentuh~
~koivun lylyz laitah haravuselgäindy~
~lykkäsi lylyn lumella~ (vasemman jalan pitkä liukumasuksi)
~tai on lyly, emmo leikkoa tuadu parrekse~ (tai=tämä?)
~bokan om puuz lylyh vedänyh~ (kyljen)
~lylyksini pohja ahkivossa~
~lylyksini kuusi~
~koivun padvesta soad oigein lylyksizet sukset~
~lylyksini puu kiändyy kyndeväksi~ (kynnen muotoiseksi)
~lylyksine koivu~
~lylypedäjä~
~lylypedäi~
~lylypuun hallatez kirves pakkuu~ (luiskahtaa sivuun, kovapuu)
~lynkäksi kuin kasvav puu, niin lylys on alipuolella puuta~
~nuorikkazet lylykset kiännetäh vandehiksi puiziloih~
~koivun lylyksiz laitah rein jallastu~
~kontie poikineh lylyttäy ta viheltäy~ (viheltää=ääniä?)
~lymei peittoh~ (mene piiloon, vrt. lymyillä)
~ahmo venyy lymmyksem peällä~ (lepää kaarelle kasvaneen puun päällä)
~kuuzen lymmys~
~oksad on lymbyksiz lumen täh~ (taipuneet kaarelle)
~puud lumi lymmytti~
~tuonda da koivuo voit lymmyttiä~ (taivuttaa)
~jalasta lymmytetäh~
~lymbytä koivahaine~
~puuss on lymmähys~ (nivel, mutka)
~sormen lymmähykset~ (nivelet)
~sormi lymmähyksestä kivistää~ (niveltaudit)
~lumi puun lymbähytti~
~mettsä talvel lymbyy~
~hyväh sanah leppä lymbyh, pahah sanah i paju katkieu~ (sanoilla maanitteleminen)
~vein kandajez astu oikiez, älä lymby~ (kanna selkä suorassa, oikea työasento)
~katso siid on hongalyngyz~ (kiero honka)
~koivun lyngykset pädöö joga tilah~ (kelpaavat mihin vain)
~lyngys, mil iskietäh haugiloi hienol jeäl sygyzel~ (puinen nuija jolla tainnutetaan kaloja)
~lyngästä puusta luajimma suaroi~
~lyngät pannah poikki regeh kavustoile piäle~ (reen osia)
~jalaksem painimpuu on loajittu lyngöstä~ (lylystä)
~suodu myö astuin lyndzytin~ (soiden astujat)
~tela lyndzyy astujez~ (pitkospuu notkuu)
~kats on lynttsä veäräjalga~ (länkisäärinen)
~lypsäl lehmän lyyryttelen, kannam maijon koaruttelen~ (jokaisella työllä sanansa)
~siitä kun tultih lypsämästä, nin peitettih, jottei kajehtis, ei näytetty sitä maituo~ (eloon liittyvän onnen varjeleminen)
~oli oikein semmoista saraheineä pitkeä~
~lypsinreng om puuhine, kolme vannehtu, nenä, pangu, korvad~ (lypsysanko)
~lypsinsaikat, avoamet, vassantyvet ta kaikki piti enneil lahjuo, käsipaikka situo~ (nuorikon uuteen taloon tullessaan)
~se oli hyvä lypsy, täyzi rengi tuli maiduo~
~ezmäine lypsys kandahui lehmäl itselleh, toine da kolmaz vazal~ (lehmänmaito=tarkoitettu vasoille, vrt. eläinpolojen teollinen hyväksikäyttö, "valio", "ingmanne")
~meil on viizi lypsäjiä lehmeä~ (vrt. arjalaisten viisi sataa, "maitotilat")
~lyrähtih laulamah~
~tyynel on lysti sovvella~
~lemi lydizöö~ (notkuu)
~kirren lähtendaiga~ (kirren eli roudan)
~loatuh kuvo, elä taromalla pane~ (kutoa_hyvin)
~jalka lytskähti savikolla~ (luiskahti)
~yhten lytsykkyöd jupkad~ (lyhyet hameet)
~lydy~ (hyllyvä suomaa, vrt. lyydit)
~suol kirren lähtijjez lylyd nostah~
~savikkokohtu lydähtih, kirren nostettu kohtu~
~suo lydäjäu~ (hyllyy)
~mua lydäjäu keviällä, missä notkie paikka on~
~sitä lyytä ov vielä nytki se kivi siinä, ei se ole liikkut~ (sitä lyytä=siitä asti)
~kuin totuin juomah, niin sidä lyydä juod olen vanhah soahe~ (väärät eli vieraat tottumukset, vrt. väärillä tottumuksilla rahaa tekevä "suomen valtio", "alko")
~kuv viimeni riihi puitih sykysyllä, niin siitä yksi lyyheh jätettih riihem partisilla nurkkah~ (riihen haltijalle)
~mie leikkain kazlaa järvestä~ (kaisloja)
~kyhlähäs on kymmene liyhtesty~ (lyhdettä)
~hilloja lyyhöälin kerätä koropan täyven~ (kyykin ja keräsin)
~lyylekäz on, kunne lähtöy, löydäy~ (onnekas)
~lyyletöi matku~ (huono-onninen)
~lyylevyi eluo soamah, elon ker kodih tuli~ (saaliin kanssa)
~lyylen löydi, hyväm mutsoin~ (onnen löysi, hyvän akan)
~en tiijä mi siid on lyyli, mintäh ei kazva~ (kasvuonni)
~lyylellä siinä on lapsen itkurin kera~ (vaikeuksissa)
~kiukkune häi on, a hyväl sanal ku hänen lyylitteled, sit häi i sobii~
~opittele lyylitellä~ (opettele tyynnyttelemään toista)
~jumalat lyylitteä pidää, vihassuttu on~ (vrt. lyylityspuut)
~lyylitä lastu~ (helli)
~hoi, unoine udrupeä, kui minä sinuu lyylitännen, haikoi suudu hoaroitteloo, unoine silmii ummisteloo~ (unen sanoja)
~lyymyksiz om mettsä, lumen ku pani~ (painuksissa)
~lumi metsän lyymähytti, ei soa ni havuo karzie~
~lyymäkkö pilvi~ (matalalla oleva)
~lyymäkkö mägi~ (kuoppainen)
~puu on lyymälleh~
~puu on lyymäh kazvanuh~ (kieroon, väärään)
~lyymötteä astuo~ (kävelee kumarassa)
~kaste hätken lyymöttäy, ei lähte~
~pieni lapsi lyudelöu nellin kondumazin~ (ryömii, vrt. luonnenimi Lyydi)
~lyydiköks sanottih meidä~ (aunuksen karjalaisia)
~tämä paju on lyyviköi~ (laulu lyydinkielinen)
~luudikoid olemmo~ (lyydiläisiä)
~Iknatta on lyönyh naistah~ (perheväkivallan alkuperästä, arjalaisten mannekulttuuria)
~sielä olima lyömässä kyykkeä~
~kurie lyyväh~ (lyömäpelejä)
~lyö enämbi löylyö~
~lyö löyly, lähetä lämmin~
~mettso leukoo lyöy, kun ei lyö leukoo, niin hitsuttaa~ (soitimella)
~tervaized hallod lyöhäy palajez~ (loimuavat)
~tuldu lyöhkyttäv vierdäjez~
~tuuldu lyöhkyttäy, et piäze ni kunne~
~tuldu lyöhkähyttäy kaskez~
~tuuli lyöhkäsköitti venehty~ (heilutti)
~vierdäjes ihoh lyöhkäi tuldu~ (tuli leiskuu kasvoihin)
~tulen lyöhähytid rozah~ (kasvoihin)
~tulen lyöhy nägyy~ (loimu)
~tuuli sobie lyöhyttäy~
~kotku lendi lyöhähtih~ (lehahti, kotkan vanhempi nimi alkaa l-lällä)
~korvoi on ylähätsi lyöhäkkö~ (suustaan leveä)
~pätsiz lyöhäsköittäy tuldu, vardoikkoa lapsed, kyvendy lykkeä~ (kipinöi)
~tuldu lyöhäi~ (leiskuu)
~metsoid lyöksetäh meijäm moal~ (metsojen maa)
~metsoi lyöksähtih pedäjäm peäh~ (lennähti, laskeutui raskaasti)
~mäez nouzin, ga lyöksähtimmöz vatsalleh, livestyin~ (kaatua mätkähdin)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
