~toine vai lihou, a toine laihtuu miehel mendyi~
~vezilyözeikkö~ (lätäkköinen paikka)
~lyözö~ (vetinen paikka)
~ymbäri pidäv ajaa lyözös~
~moate lyöttelieteh~ (lyödä maaten)
~lyötez on jallaz~ (vamma, hankauma)
~lemi lyödzyy~ (suo hyllyy)
~pitkälleh lyödzähtih lumeh~ (mätkähti)
~heittäkkeä lumez lyödzändä, tulgoa perttih~ (sanotaan lapsille, vrt. leikin lyöminen)
~astui lyödzäi lumez~ (rämpii)
~kinnas pannah kädeh stob et lyöttäis kättä~ (hiertäisi)
~kengy lyöttäy~ (hiertää)
~lyötämmöz muate, älgeä hyppikkeä lapsed~
~yhteh matkah lyöttävyi~ (lyöttäytyi)
~märkä moa lyöttäytyy~ (hyllyy)
~lyötändähini kibeni~ (hiertymä)
~herasilta hetteiltä, läikkyviltä lähteiltä~
~mie löyvin lähtien~
~rannois on äijä lähtei, niissä koh talvell ei kylmä~ (eivät jäädy)
~lähteil mängeä vastoi kastamah~
~doga taloil ol lähte~ (avanto)
~avoa lähte, menemmo veile~ (mennä vedelle, vettä hakemaan)
~lähtieh oli yhtes yös kylmännyh dään~
~ezmäi tauveu luajit suuren lähtiän~ (talvella ensitöiksi avannon)
~deäh om purastettu lähte~
~hiän on lähehine~ (läheistä sukua)
~lähehközet susiedad olemmo~ (lähinaapureita)
~lähekkäh magoammo~
~lähekkäh issutah~
~lähekkäh eletäh sizäreksed~
~lähekkäizel ollah minun tyttäred~ (läheiset, lähellä asuvat)
~ympärihis kävelöy, loitokkali ta lähekkäli~
~lapsed ainos siid rannaz ollah~ (lempipaikka)
~läheksized ollah~ (läheiset)
~lähelistö juostih ildukettsoih~ (lähellä asuvat lähtivät iltamiin)
~on meillä kyly lähykkäzellä, vezi lähillä~ (tärkeimmät)
~nyt ollah hiekanvedäjät lähillä, pagina kuuluu~ (hiekanottajat eli rahalla palkatut vieraat, "työmiehet", suomalaiset eivät ole pahoja luonnostaan, hyötymiseen ja hyväksikäyttöön perustuva orjayhteiskunta tekee heistä pahoja)
~meil on gribazikko lähil~ (sienipaikka)
~lähäl iäni kuuluu~
~se oli lähellä kotie se Vuokijjoki~
~ta tulima vähäsem matkoa siitä, ni kontie tuliki, iham miula eteh~ (vrt. iltapäivälehdissä kerrotut "uutiset" joissa "verenhimoinen karhu" hyökkää ihmisen päälle, koskaan ei kerrota niistä tuhansista kerroista kun karhu ei hyökännyt, tai siitä miten ihminen häiritsee karhuja, tai tuhoaa karhujen elinalueet)
~ole koin lähil, älä kunne mene tajembakse~ (lapselle)
~lähile meidy tuli täh eläi~ (vieraiden kanssa asumisen vieraudesta, vrt. arjalaisten "järjestysongelmat")
~siidä kui on lehti kazvanut täyveksi, lähillä Iivanan päiveä~ (vieras juhannus, oma kesän ajanmitta, yksi monista)
~jallan niukahutti~
~lähil vuvven eli meiz~ (meillä)
~lähelähköl eläy~
~lähembyz oliz mennä venehel kui ymbäri~ (omaa liikkumista)
~anna pilvi toa lähemmä tulov~
~lähembäizie paginoi älä vie rubie pagizemah, vie emm ole hyvät tuttavad~ (sanoo neito kosijalle, vrt. ihmisyydestä vieraantuneiden "yhden yön jutut")
~loparid ollah lähembänä revontulie kuin myö~ (lappalaiset)
~ota se, kudai on lähembänny~ (lähelle naiminen)
~pilved läheneksendelöy, g en tie, vihmuu, vai midä ruadanou~
~lähendelieteh, rodnaks tungevuu~ (tunkeutuu sukulaiseksi, arjalaisten manneluonteesta jonka ympärille luotiin kammottava instituutio nimeltä "avioliitto")
~tänäpäi lähendämmökses sinne päi, mutsoin kodoilah~ (naisen vanhempien luokse)
~armastui minul, lähtendy ni mieleh ei juohtu~ (ihastui)
~tulen vie ennen lähtendää käymäh~
~hambahan lähtendy, libo kuolou libo miehel mänöy~ (unessa nähty hampaanlähtö)
~viego lähtendytila juohtuu mieleh~ (synnyinkoti)
~lähtendyvirzi pidäv itkie numaloin iez, muah vijjez~ (kuolinitku hautaamaan lähdettäessä)
~gu lähestyit sid tunzin, loitossah en tundenuh~
~lähettsäzed olemmo, susiedat~ (vieraan naapuri-sanan vastineita)
~taloin lähettäväl on järvi~ (melko lähellä)
~koti lähenöy kun souvamma~ (vrt. vieraat ilmakehää tuhoavat ja vesistöjä saastuttavat "moottoriveneet")
~pyhällän jyry läheni~ (pyhä ilma)
~kezä läheni~
~talvi nygöi läheni, lundu panou~
~kui et tule miun hyvyten, tule pertim puhtahuten, tule stolan valgevuten, vezitilan lähevyten~ (häälauluja)
~lähimäne oma~ (lähimmäinen ja omainen kotoperäisiä sukulaista tarkoittavia sanoja)
~lähimäine Loginsellän kylä on Vuattsi~
~lähimätsi rannaz uidau~ (vrt. päihteitä käyttävien arjalaisten "hukkumistilastot")
~ketä on niitä lähisie sukulaisie~
~häi meni tuah lähizel käymäh~ (sukuloimaan)
~lähizmain se om mutsoi otettu~
~kontie meitä lähittsi matkoau~ (ohittaa läheltä)
~dänöi duoksi minus lähitsi~
~sordui lähmähtih otsalleh lapsi~ (mätkähti)
~veren lähtemine, veresty paginoa~ (unessa nähty veri, uusia kuulumisia)
~lähtemä on jyrylleh~ (hieho kiimassa)
~kaksvuodine vaza on lähtemä~
~korven kirjo lähtömäine~ (oravan kiertonimiä)
~navod lähtijäd, a kyvyd on lähtemättömäd~ (sukulaisnimiä)
~mie lähen jarmankah~ (vrt. Jarmo)
~koista lähtöy, kodih kattsou, metsästä lähtöy, mettsäh kattsou~ (mikä se on.. selässä kannettu kontti)
~lähen kohallah~ (heti)
~lähti mettsäh puuda tuomah~
~lähtietäh kodoilah, mutsoin kodih~ (kotoila=vanhempien koti)
~sid lähtemmö Tuulokseh~ (paikannimiä)
~vihma lienöy, kuin ei kasse lähe heinästä~
~keviällä, konza lumi rubieu lähtömäh~
~keväjel lumen lähtehyy~ (lähdettyä)
~maitohammas kul läksi, se luotih kiukoam perih~
~tuohi lähtöu ku lämmin lienou kevöäl, vilul ei lähe~
~päistäret pivoz lähtöö pergaes~ (hmm)
~ilve lähtöö paikas pestyö~ (väri huivista)
~täs koivuz äjjy brujoa lähtöy~ (yhdestä koivusta veistopuuta koko talveksi, oma ja vieras "metsätalous")
~vagoivarvoiz aiga hyvä tsuaju lähtöy~ (vatunlehdistä, kotoperäisiä teelajeja)
~henki lähtömäisilläh on~ (hengen_lähtö, henkisielu)
~siitä se läksi ta lapsi pareni~ (lasta öisin itkettänyt haltija eli vaiva)
~tuliliipukkazed lähtöy silmis~ (tuliperhoset silmistä iskun jälkeen)
~juoksi min vai käbäläz lähti~
~lapsi lähti vijjendel vuvvel~ (vuosi=talvi)
~seä vilustuu sygyzellä~
~elä tiijä tulijista, elä tiijä läksijistä~ (lapselle)
~olen lähtee tänä sygyzyn soldatakse~ (arjalaisten "asevelvollisuus" eli puolestaan tappamaan pakottaminen)
~siitä huomeneksella murkina valmissettih, tä tsäijy keitettih ta, siinähän sitä siitä itettih~ (hautajaisiin lähdettäessä)
~tsuaskan hyvin läjjöndid~ (kaadoit piripintaan)
~maiduo on läjjölleh padaiziz~
~vein läikeh~
~päivy läikisteleh, valgoiloo da pimeksendelöö~
~tuuli läikisteleh, tuuloo da ei tuule~
~tuuli läikistih, tyynistih~
~vezi läikistyy, murdovuu~ (menee sekaisin)
~läikistyi tuuli~ (tyyntyi)
~vezi läikkeä~
~neidiziem mieli on kui läikkyjä vezi~
~läikkyjä madone~ (kiiltomato)
~merel vai vezi läikkyy~ (aaltoilee)
~rebontuled läikytäh pohdazessa~ (revontulet välkkyvät pohjoisessa)
~tuli läikkyy~
~vettä läikytti veneheh, umbimärgäzeks kassuin~
~pyhällänjyry tuldu läikyttäy~
~revontuled läikähelläh taivasta myöte~
~vezi jovez läikähteleh~
~mieli läikähtih lähtemäh~
~mieli läikähtih toize päi~ (muuttui)
~sil tytöil mieli läikähtih~ (meni järjiltään, liiallisesta mielen muuttamisesta)
~tulen läikähtyz, tuliroivul tulloo~ (soihdun valo näkyy)
~tulda Jumala läikähyttelöö~ (salamoi)
~tuldu läikähyttelöy, vihm on tulemaz~ (tulen jälkeen sade)
~tuldu läikähytti, pidäy peitteä zirkalod~ (peittää peilit, kirkkaat esineet joiden uskotaan houkuttelevan salamoita)
~tulen läikähytti, pättsih pani~
~se neidini mielen läikähytti~ (sai ihastumaan itseensä)
~kala läikäsköitti hännäl vetty~
~päiveä paistoa läikäsköitteä~
~vettä läikkäi veneheh~ (loiskuu)
~niittuloil vetty läikkäi, kevädvezi~ (tulva)
~päiveä paistoa läikötteä, peänahka katkieloo~
~vezi läimäy päivypastoz~ (kimaltelee)
~pilved läimisteleh, vihmustanneh vai midä~
~jo om puuloiz lehted läimistytty, terväh ruvetah kirbonemah~ (kellastuneet)
~nygöi roza läimistyi, päivy poltti~ (kasvot punaiseksi)
~tuled läimähtelöö~ (syttyy ja sammuu)
~tuli läimähti~ (leimahti)
~häi ennem minuo muah läimähtih~ (pystypainissa)
~kuvun aigah särgi veim pinnaz vai händeä läimähyttelöy~ (heiluttaa)
~tuld iski läimähytti~ (salamoi)
~roza läimähyy, nuori vie on~ (punaiset posket nuoruuden merkki)
~ihmizel on elando läimäkkä~ (painostava olo sateen edellä)
~kala hyppii lämmäl päiväl, händeä läimäsköittelöy~
~jyryn aigoa tuld isköy läimeäy~ (jyryn aika)
~kaste läimöttäy heinämpiäz~
~liipokkaized läipetetäh lennelläh keväizil~ (perhoset)
~vezi läipettäy päivypastoz~ (välkehtii)
~tuli läipettäv kattien ual, midä keitetänneh~ (kattilan alla)
~allod läipetäh päivypastol~
~tuli läippäy tulehmoz~ (leiskuu)
~piätsköi lendi läipähtih~ (pyrähti ohi)
~metsäs tuli läipähtih, ken yödy magoau~
~siibyöd läipähytti piätsköi~
~vein läiskeh~
~tuli palau läiskäy~ (leiskuu)
~lapsed, läiskäkkeä vähembäl, lebävyksel ollah~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
