~päivy pastamah läiskistih~
~tulen läiskyn andoi se kaski, pidi piäl tuulen seizuo~ (tuulen päällä)
~vettä läiskytteä veneheh bokovoih männes~ (sivutuuleen soudettaessa)
~älä vetty läiskytä, kalat karkuou~
~tuld isköy läiskyttäy~ (salamoi)
~pilvii läiskähyttelöö, toittsi ylen äjjäl pastau, toittsi vähembäl~
~tuld iski läiskäi~ (välähteli)
~älä mene lähile, tuldu läiskeäy~ (liekit leiskuvat)
~päiveä läivyttäy pastau~
~peätsköid läivähellähez lennelläh~
~päiv ei läivähtäi nenih korbiloih muah~ (ei paista pimeään korpeen)
~lindu läivähtih lendi, en tie, mi linduloi lienn olluh~ (tutut ja tuntemattomat linnut, kaikkien tunteminen henkistä sairautta, "tieteet")
~päiveä läivähytti, ga heitti~ (laski)
~tänäpäi päiveä läiväilöy, avavunnougo päivy tänäpäi~
~katso lapsud läglättäy, moin on kieleväine~ (puhelias lapsi)
~lapsi pagizou pehmiel kielel~ (jokeltaa)
~laps kävelöy, vaste jalloitteleh~ (opettelee kävelemään)
~laps elostau da lällättäy~ (leikkii ja lauleskelee)
~laps kätkyöz lälättäy~ (jokeltelee)
~tänäpäi on egläistä lämmembäni~
~lämmeneksendeli ilmad~
~pihal olim pallahin käzin, g ei kylmetty käed~ (kevään merkkejä)
~lämmendelöö seädä, ga siid järilleh vilustuu~ (yllättäen tuleva talvi)
~ilmoa lämmendelöy~
~rokan lämmendi, nygöi on hyvä syvvä~
~vesi lämpenöy~
~lämbymät seäd rodih~
~linnud lennetäh lämbymäh maah~
~vilul ei lähe, kevöäl lähtöu~ (tuohi)
~yhteh puoleh loaimma lämmindä vettä a toizessa viluo~ (vrt. ilmakehää tuhoava "vesijohtovesi")
~lämmä kezä tulou~
~haugi hallal kudoo, särgi siäl lämbimäl~
~lämmeä tuomastu~ (lämpimiä tuomisia, vasta leivottuja)
~lämmästi päiveä pastau~
~seä on lämmälleh~
~päivy pastau lämmästi keviäl~
~miul on vattsa lämmä, en voi vihoa pideä~ (hellä vatsa eli sydän, tunteiden sijainnista)
~lämmintä vassatah kylyssä, jottei lämmin mänis kipieh~ (lämmin eli tulehdus)
~siitä oven sakarasta veitäh kolme kertoa sitä kylyl lämmintä henkeh~
~ei kezä lämbimättä mäne eigo talvi pakkazetta~
~syyzraiz on lämbimäksi, kevädraiz viluksi~ (raesade)
~lämbymöiksi suttuotsetah tihet~ (sukunimi Tihinen)
~ukon lämmiz hyvä on eleä~ (kanssa, vieressä)
~nygei piäz omih lämmih, gu oman koin azui~ (oma lämmin, oma koti)
~linnud lennetäh braglatuksen ker lämmäh muah~ (muuttolinnut)
~lumi lämmistytti puun~ (taivutti)
~vezi lämmistyi järvez~
~tuli polttau, kun tulirindah mänet~ (liian lähelle)
~vittsoi lämmitelläh koltsakse~ (taivutetaan lenkeiksi)
~ilmu lämmitteleh~
~siit toizem päiväne kyly lämmitetäu~ (toisena hääpäivänä)
~sie harakoil lämmitäd, et pane ylähäzie umbeh~ ("mennä harakoille")
~myö lämmittimä kylyn i kylbimä~
~lämmittäy päivä muada~
~vatsan lämmitti tsuajun juodui~ (lämpimän juoman tarkoituksesta)
~tsuajuu lämmitä, juota vilus tulduu~ (ulkoa tulleelle)
~hyvä pagin vatsan lämmitti~ (hyvä sana lämmittää)
~naini kun tuli kipiekse, silloim pani poapo kylyl lämpiemäh~ (synnytyksen alkaessa)
~panov kylyn lämmitä~
~lämmitä kyly ta hauvo vasta~
~kyly pidäy panna lämmitä~
~kyly jo lämbii~ (kylyn odottaminen)
~kiugua lämbieu~
~kun kivet karttah lassettih, siidä vezi lämbizi~ (veden lämmittämistä)
~tsuajun juoduu syväin lämbiey~ (tsuaju eli tee eli kuuma vesi)
~vattsu lämbii, ku händy sain nähtä~
~hyvin on sil brihal vattsu lämminnyh mejjän tyttäreh~ (kosijalla)
~meäm pertiz on hyvä lämmyz~
~tämän lämmyz ei olluh ni koz~ (näin kovia helteitä)
~lämmyölleh on hyvä kezä~
~lämmytäz pihlai, otammo räbiniä~ (taivuta pihlajanoksaa, otamme marjoja)
~pidää sukset lämmyttää~ (taivuttaa kärjet)
~hyvin tuuloo, puut lämmähtelieteh~
~tuulispyöröi, puud lämmähtih siit kohtaz~
~tän yön om muan kylmänyh~
~late on lämmähtyksiz ukstsupputsurah~ (lattia viettää ovennurkkaan päin)
~terveh löylyzeni, terveh lämmäzeni~ (löylyn sanat)
~kyly on lämmäz~ (lämpiämässä)
~panem kylyn lämmäh~
~pane kengät pätsin eussal lämmäh~ (kuivumaan)
~sukat pane lämmäh lapsel~ (lämmittämään)
~vez on lämmäz~ (lämpiämässä)
~vai oli hätkem pakkastu, ga duumaitsed, ei tule lämmeä~ (jos pitää pitkään pakkasta)
~aigazeh pidi mennä, ennem pätsin lämbiendiä~ (virpomaan)
~mie nouzen kiugualla, lämbietsen~
~lämbimyölleh on kezä~ (lämpimimmillään)
~lämbivyölleh om päivy~ (lämpenemään päin)
~tämä puu lämbyy, ei katkie~ (puun tuntija)
~hyväs sanah i leppy lämbyy, pahas sanah i pajju katkieu~
~vattsa lämbyi hänem peäl~ (leppyi)
~vilun villan kasvattau, lämpöni terän teköy~ (tehdä terää)
~panehan lämsä kaklah ta ala veteä, nin kyllä se kelkka jälessä tulou~ (alkuperäistä matkaamista, ennen omituista porojen hyväksikäyttöä, lämsä=vetohihna, silmukka)
~nuoraz lämssä luajittih~
~kassaliz on lämsäd, niiz läbi viilehteksed~ (tuohikontin hihnat)
~soudau hyvin, ei airod lämsähtäi~ (soutaa_hyvin)
~tsihvan lämäkkö vai mi duuhhu täz on~ (hään haju eli tuoksu)
~lämäkk on ilmu, tuul ei~ (painostava, hiostava)
~länkkyrä, kaikkiel päin viärä puu~
~puu mänöy länkäh~ (kasvaa kieroon)
~astuin läntystin, räkki rodih~ (löntystin helteellä)
~hillah läntystäy~ (hiljaa)
~väzyksis astui läntysti~
~länteäy kävelöy pahah loaduh~ (kävellä_hyvin)
~älä kata lastu umbipäih, läpehtyy~ (läkähtyy kuumasta)
~tuli läpehtyi~ (tukahtui)
~ollougo tuli, vai ei olle, vai on läpehtynnyh~
~pagizou tyhjät i tovet~ (lörpöttelee)
~tähet taivahalla läpettää~
~tiähted läpettäy~
~päivämpasto läpettäy~ (väreilee kuumalla ilmalla)
~jiä päiväl vastah läpettäy~
~siibyöd väi läpettäy, ku kezoidu kylbietäh piätsköihyöd~ (pääskyjen kylpemistä, en ou näht)
~kalaine läpettäv ujuu~ (ui paikallaan)
~erähis kohtis on lepiköt kasekset, et synny läbi~ (tiheät lepikot)
~heän aino hiihti, talved läbi~ (metsästäjä, talvimetsästys=omaa metsästystä, syysmetsästys=omituista sateessa tapahtuvaa kiima-aikojen häiritsemistä)
~nuotta tietohuitih kul lähettih nuotalla, loajittih tuli ta siitä povesta läpi sitä käytettih~ (valmistettiin nuotta taikomalla)
~läb itses tuulou~
~se mäni läbi piäs~ (unohtui)
~matkoa hod läbi muaz~ (mene pois, kauas)
~kuin peäzöy sen metsän läbi, niin tulou därvi vastah~ (tuntea ympäristönsä, vrt. uusavuttomien ilmakehää tuhoavat "navigaattorit")
~mie mänen metsäl läbi~
~läbi skolan on käynnyh~ (koulun loppuun asti, harvinaista, pakkoluettamisen myöhäisestä alkuperästä)
~läpikävelijä tuuli~
~on läbikävelii tuuli täz, pangoa ikkun salbah~ (läpiveto)
~läbilaudaine pannah syrjän loukkoh, stob ei paltim myöstyz iäre~ (lauta jolla tiukataan kuteilla olevaa kangasta)
~Omell om moine viizas, kaikem pyörittelöö läbiliuskuziks azien~ (vrt. komien luojahenki Omel)
~läbiliuskuizikse muanittelou sinun~ (Omelin piirteitä)
~käet tävvet koltsastu~ (sormuksia)
~vezi läblätteä~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
