~kesselin läppä~ (tuohikontin kieli)
~läppä~ (varrellinen koukku jolla nostetaan kaloja veneeseen)
~läppäh kisoanta~ (leikkejä)
~läpässä näpissetäh~
~tulen läby nägyy~ (loimu)
~jo kädyizie läpyttäy lapsi~ (lyö käsiä yhteen)
~koltsaine läpähteleh sormez~ (sormus kiiltelee, sanalla tarkoitetaan kaikkia renkaita)
~tuli läpähteleh~ (leiskuu)
~lehted läbähteleh huavaz~
~tuli läpähtih jo, sid minägi nouzin~ (tulen mukaan nouseminen)
~vezi läbähtih, löpsöigo lienne hypännyh~ (sammakko)
~silmien läpähtyz~ (räpähdys, ajanmittoja, vrt. yhdenmukaistajien keinotekoinen "sekunti")
~läpäkkö juodu~ (matala astia)
~läpäkkeä vai vardoittaz, g ei midä pahoa tuliz~ (neitoja neuvotaan varjelemaan jalkojen väliään)
~sorzil on nokad moized levied läpäkközet~
~mänöy läpällä~ (sorsanpoika räpistelee veden pintaa pitkin)
~tuli paloa läpätteä~
~pöllässyt kai syväin läpätteä~ (pelästyessä)
~siived läpätetäh lendäes peätskölöil~
~tuli läbäjää~
~karvu kunitsal läbäjäy~ (näädän karva kiiltää)
~läpöi~ (kehrääjälintu)
~mie läzevyin~ (tulin kipeäksi)
~toppoa läsiy~ (potee yskää)
~läzi talven, keveäl kuoli~ (sairasti talven)
~tsahotkaz läziy~ (potee keuhkotautia)
~muamo läziksendeli tänä talven~
~läzindy vei väid~ (tauti vei väet eli voimat)
~läzitez on, käen satatti~
~kylmä talo meitä läsitti~
~piänkivistykseh läzivyi~
~läz ollah kuulijat~ (läsnä eli lähellä)
~hiän elää lässä~ (lähellä)
~se on täz läz~ (paikka lähellä)
~meri pauhaa ylen äjjäl, ei saa ni läz lähetä~ (meri=Laatokka)
~koiru om purittsu, ni läz ei sua mennä~
~soaren läz lassimmo verkot~
~läz meid eläy~ (lähellä)
~lässä talvie pyyvetäh~ (talven edellä lintuja ansoilla)
~läzeläj om miez~ (lähellä eläjä, naapuri)
~läskundu~ (naapurit)
~läzliikoin eleä~ (lähitienoolla)
~läzlohkol sen hyvytty brihoa ei ole~
~läzmain on, huikku kuuluu~ (lähettyvillä)
~läzvuottein olgoa, lähtemm yhtez~ (odottaa lähellä, olla valmiina lähtöön)
~läzvuotteil olgoa, tulemmo, yhtez lähtemmö~
~lätikkö on leäzesuo, ylem pehmei~ (lätäkkö suo)
~myö kävelemmä lädinässä~ (metsittynyt aho)
~lapsed jalgoi lätkytetäh, saviveis seizotah~ (omat leikkipaikat, vrt. keinotekoiset "leikkipuistot" joiden todellinen tarkoitus myydä keinuja ja liukumäkiä)
~lätsytetäh buoloa töntsöikse~ (survotaan puolukoita soseeksi)
~lädzäheinä~ (tähtimö)
~sibiliuhku~ (sisilisko)
~marjoa on rajakol lädzänäh~ (läjäpäin)
~marjoa töndzöiks lädzöitteä~ (survoo soseeksi)
~lädzöitä mustoit~ (survo mustikat)
~pruazniekaz händy lyödih, lädzöitettih~ (vieraat juhlat, vieras lättyyn vetäminen)
~marjoa on lädzönäh, pidäs kerätä, eiga polletellah lapsed~ (marjojen pyhyydestä)
~männä lätysteli, ei kiireht ole~ (kiirehtimisen vieraudesta)
~elä tallua lätäkköh~ (veden pyhyydestä)
~pihah luadi lätäkkyö~
~slöpöit lätäkös kuduu pietäh~ (sammakot)
~ennen korvat lävissytettih dai uznikat pandih~ (korvakorut)
~vezi läbizöy~ (kimaltelee)
~tiähted lävistäh, pakastih ilmu~ (pakkasen ja tähtien yhteydestä)
~pagizoo läbizöö~ (puhuu joutavia, vrt. puhua läpiä päähän)
~korvad lävisti pangazie panna~ (korvakorujen nimiä)
~tytöil loukkosie lävissetäh usniekkoin varoin~ (tehdään korviin reikiä koruja varten)
~sillozeh aigah kaikil korvat läystettih~ (lävistettiin)
~korvad lävystetäh sergazii panna~ (korvarenkaita varten)
~tulda isköö, lävähtelöö~ (salamoi)
~kunitsam puhtas karvu~ (näädän kiiltävä karva)
~ilmizeh tuleh lävähtäh~ (ilmituli)
~ukkoni lävähytti tulta~
~tulda lävähytti, Jumala iski~
~tuld iski läväsköitti~ (salama löi)
~suun läyhisti nagramah~ (virnuili, vrt. läyhätä)
~läyhisteleh nagrau~ (virnuilee)
~paissa läyhyttäy~ (puhuu virnuillen, irvaillen)
~läyhälleh oli suu tyttönn ollez, nygöi on jo inehmizeh päi~ (aikuistunut)
~hyvä on läyhysuu, hod midä kuulou, kai sanou~ (juoruaa)
~midä läykistelet, tsomistelet~ (kaunistelet)
~läziy läylelmässä~ (on kuumeessa)
~tänäpäi on ylen läylemyz virujal~ (kova kuume)
~itsen läylemöitti, ei voi~ (voida=voida hyvin, olla terve)
~mindäh olloh läylem minul, luadinnohgo vihman~ (väsyttää sateen eellä)
~nygöi om moine läylem pyhällän jyryn aigah~ (painostava ilma)
~piätä kivistäy ta on niin läylen~ (kuume, paha olo)
~oli jalak kassuttu, kun kotih tuli niil läylen laskeutu~ (kuume laskeutuu, vrt. nousee)
~ylen on läylen, hiilav on kui tulitukkuni~
~läylen on voimattomal~
~midä olloh läylen moine, pidää ruveta maata~ (lepo vanhin voitehista)
~tyven on tulosej jälki, läylel lämpösem panoma~
~nygöi on hänel läylen aigu, nouzenduruvez~ (kuume rokon puhjetessa)
~se tuloo läylem vuozi elää konzu panoo lundu varvoile~ (jos sataa lunta toukokuussa)
~uni läylendeä itsen~ (tekee raukeaksi)
~ruskittsa läylendeä ylen hiilavaks~ (tulirokko)
~tuli löhevyi palamah~
~veen löhineh~
~tuli löhizöö~ (leiskuu)
~tuli löhizöy palau~
~igä ildah ku mänöö, sih i löhissyt~ (ikä tekee raihnaiseksi, vrt. luhistua)
~viriöö lähkähteäteh pakkulis tuli~ (taulassa, taulakääpä)
~tuli löhkähtih palamah~ (leimahti)
~kydi, kydi ga siit tulda löhkäi~ (leiskahti palamaan)
~tuldu löhkäin palamah, tervaizet hallot palau~
~löhmistytti suandoa vaste~ (liikkui vaivalloisesti synnytyksen edellä)
~olen ku löhmy, joga kandoh langien~ (kömpelö)
~igä löhmäköitti hänen~ (kömpelöitti)
~kurikal nuagloa löhmäi vierimpuun hallatez~ (halkaisee puita nuijalla ja kiilalla)
~löhvisimä koko päivän hillossa, koropallisen saima~ (lompsimme hilloja keräämässä)
~tulen löhy nägyy~ (loimu)
~tuohilöhy, miz rovehtu laitah~ (levytuohi)
~tuli löhähteleh~
~tuli löhähtih palamah~
~tulen viritti löhähytti~
~löhäjäy matata~ (liikkuu vaivalloisesti maalla, saukko)
~tuli löhäjää, äijäldi palaa~ (leiskuu)
~istuo löhötteä~ (vrt. löhötä)
~pättsi lämbiöö löhötteä~
~vettä kun kannoin niin siih läikähti ta siinä nyt löhöttäy~ (löhöää, elävä_vesi)
~kontie lökittäy matata~ (lönköttää)
~lökkäjuoksu~ (hölkkä)
~lökkiä pan kogo matkan~ (hölkkäämisen vieraudesta, rasittaa elimistöä, tuhlaa ruuan antamaa elinvoimaa)
~lökköpiädy kaloa lammiz erähäz on~ (suuripäisiä kaloja, suurin osa alkuperäisistä kalasuvuista sukupuutossa, nykyiset kalakannat keinotekoisia, istutettu roistokalastajia varten)
~vezi löglöttää~ (lorisee)
~kalahizeh on rakaz~ (pitää kalaruuasta)
~löttö hyppie löksytti~ (sammakko)
~varoi löksähtis sih~ (varis hypähti)
~slöpöi löksähtih juur edeh~ (sammakko hypähti eteen)
~löksähyy ku vanha varoi~ (liikkuu kömpelösti)
~meän näet tävvel kielel pajistah~ (täysi_kieli)
~muigieda vettä suuh lökähteä~ (hapanta vettä, närästys)
~lökähtih istumah ilmai käskemättä~ (istumaan ei käydä pyytämättä)
~varoi lökähtis seibähäm piäh~
~moin oli pehmeipohjane, lögäpohjane~ (liejupohjainen niitty)
~lökästyi oksendamah, midälienne syömisty syönnyh~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
