~lökö lököttäu palau~ (lökö=nuotio)
~metsässä lököne luadietsou~ (laaditaan)
~lökön luajimma~ (laatia eli luoda, kaikki tekeminen ritualisoitua, omaa, pyhää, taianomaista)
~voron lendäy lököttäy rauhnal, nostaldelou siibilöi ku tuuli~ (korppi lentää haaskalle)
~sid illat paloi lökötti~ (päre)
~tuli palaa lököttää~
~hyvä oled löllö, avoisuu~ (tollo)
~istuu löllöttäv vaikkaine, kuundelou paginoa~ (omaa kuunnellaan vapaaehtoisesti, vieraan kuuntelemiseen täytyy lahjoa ja pakottaa, "koulut")
~laps itköö löllötteä yöt~
~pagizoo löllötteä liijaks~ (etelän kansojen liika puhe eli "pieni puhe")
~tuli palau löllöttäy~
~palau kytsäkästi tuohuz, toine lölöttäy hyvim palau~ (kytien)
~huudo kuuluu, lölotus~
~itsen lömistytti täl vuvvel~ (raihnastutti talvi)
~igä lömissytti~
~pertti lömistyy~
~mibo sinuo lömizytteä, et katso ittsiedäs~ (et pidä huoli itsestäsi)
~reil ajau lömizyttäy, leppeä pannuh regeh~ (polttopuiksi?)
~tyhjäh puttsih iänäd, sid andau lömpäkän iänen~ (kumean äänen)
~kengäd lämsetäh, välläd ollah~
~kohtu lömsissytti~ (teki kömpelöksi)
~akka lömsistyi soandoa vas~ (synnytyksen edellä)
~oled aiga lömsy~ (kömpelys)
~metsoi lendi lömsähtih pedäjäm peäh~
~semmoista lömöö nyt vihmoo~ (räntää)
~lömäkytty langei~ (kaatui kömpelyyttään)
~lumi puun löngisköitti~ (taivutti)
~lapsie ruatutti, lapsil selläd löngistytti~ (lasten työnteosta, vrt. "työharjoittelu")
~puu löngistyi~ (taipui)
~uks on löngälleh~ (ovi raollaan)
~miksebo istud löngälleh~ (istua_oikein, miehillä ja naisilla oma asentonsa)
~löngälleh istuu, jalgu polvem piäl~
~kehtuat i löntitä noih hillah~ (löntystää hiljaa)
~istuu löndzälleh, ei kohaldi~
~aiga löntti oled~ (köntys)
~lönttäilettö siid, lundu tuotto perttih~
~pessyön lattien löntysti käveli ligajalloil~
~vein löbineh~
~vihmui löbizytti~
~vetty löbizyttäy, on jo ennisty vetty, vie tostu vetty panou sem piäl~
~löpsytteä lendeä varoi~ (varis)
~pidäz löpsytteä kastiel mettsäh, huondeksel ajjoi~ (kasteen aika eli huomen)
~varoi kyhlähäm peäh löpsähtih~
~löpsöid jo kuristah luuhtaz~ (sammakot lätäkössä)
~löpsöi on inehmizen roduo, ei pie händy pahoi pideä~ (sammakot ihmisen sukua, toteemieläin)
~rannaz löpsöi hyppiy~
~löpsökkäzed vihmoi vas hypitäh~
~löpsökkäizet hypitäh, vihmad roih~
~löpö, suuri kun hattu~ (tatti)
~elä vain löbölöidä ota~ (lehmäntatteja)
~yhty löböidy löydyi vai, siend en nähnyh~ (ei pidetä sieninä eli syötävinä sieninä)
~löpöi on kezäl kaikis paraz, eigo vezi syö jalgoa, eigo jalgoa hiero~ (löppöset, tuohivirsut)
~löpöillehti~ (piharatamo)
~Niikkananvoaran löbömarat~ (haukutaan tatteja syöviä)
~lehmät syyväh löbösienie~
~puhaldus löpöttäy, kai kibei~ (turvotus)
~löbötuohi (levytuohi josta valmistetaan löppösiä)
~yks kärbäine suuri lörhöttäv vai eändäy~ (surisee)
~vezi lörizöö~
~vezi lörizöv ojas kivilöin keskez~
~huuled lörpisti itkemäh~ (mutristi lapsi)
~huuli lörpälläh~
~moine löry työnnytettih~ (huhu, juoru)
~moine löry lähti tyhjy~
~pajuo lörähytti~ (alkoi laulaa)
~löräkkä eäni~ (römeä)
~iäni löräköityi, kylmin~ (tuli käheäksi, vilustuin)
~vezi matkoau lörättäy~
~vetty löröttäy vihmuu~
~vett on äijän lözeikössä~ (vetinen paikka)
~ei vie kävele, lattiel perzielleh kakardoa lössie~ (lapsi konttaa lattialla, vrt. kakara)
~lapsi lössiy, nellän kynnen kävelöy~
~mie lössäh uppozin~ (hetteeseen)
~lözö~ (vesiperäinen paikka)
~löti~ (mäti)
~kotka lendeä lötkytteä~ (kotkan vanhempi nimi alkaa ällällä)
~kualau lötkyttäy suoz~ (kahlaa, rämpii)
~voron lendäy lötkyttäy~ (korppi)
~lapset savie lötkytetäs survotah~ (omat leikit, vrt. tyhjäksi jättävät ostolelut)
~pitkälleh lötkähtih~
~lötkähtih muata~
~magoau lötkötteä~
~vihmah lödzevyi Jumala~ (sateenjumala Jumala)
~vihmuu lödzizöö kui korvois koadoa~ (saavista kaatamalla)
~häi kävellöy kastiez~ (kesäaamuja kutsutaan kasteeksi, jokaisen lainasanan taustalla neljä omaa)
~Markke-rukka kuto meän kylässä löttyö ta virsuo~ (tuohenkutojat)
~lötöss oli ne paklat niinku hiirellä häntä, kahta puolta~ (paulat)
~no löttö oli jotta siinä piti olla ne korvat mih pantih paklat millä situo jalkah~
~lötöd nauhoilla kiinni veitäh~
~löttölöis kävelöö~ (tuohikengissä)
~lötöi pietäh vierändaigah, muul aigoa ei pietä~
~häil on käet kui inehmizel, sidä jälgie ei satatella~ (sammakolla kädet kuin ihmisellä, toteemieläimissä nähdään ihmismäisiä piirteitä)
~lötöi kruotskuo~
~konza löttölöin kud on hyvä, leibävuozi lieu~ (kutu=hedelmällisyys)
~löttö kruotskaa luozossa~ (lätäkössä)
~lötöi vidzizöy~
~löttöziz on kebie astuo~ (tuohijalkineissa)
~lötökkäne sittuu~ (sammakko vie pyyntionnen jos ei ole saanut kalaa ennen kurnutusta)
~lötönheinä~ (sammakonheinä eli suovehka)
~kontie käyvä lötöstelöy~
~nouse lauvoilla, mie luon löylyö~
~puul löyly, kivosel lämmin~
~kylyssä soahah löylyö~
~siidä panima löylyö pätsillä peällä, haudoma vassat, rubeimma kylbemäh~
~kylys ägie löyly otettih~ (äkäiset)
~äij oli löylyö, ei soanuh korvie nostoa~
~lykkiä löylyö~
~kivet pavvahtah, ku lykkeäd löylyö~
~magei löyly~
~kargei löyly~
~terveh löylyzeni, terveh lämmäzeni~
~löylyine puutui hyvä~
~ylen oli kyly löylykäs~
~löulyttiä~ (löylyttää, hautoa vastaa)
~lampahat eksy mettsäh jotta ei niitä löyvetty~ (vieraat lampaat (lamb), oma metsä)
~konza löyetäh rauhna, rauhnoa ei lekahutettoa~ (ei kosketa raatoihin, kuuluvat metsälle)
~mid edizeh luot, sidä i löuvät~
~ukon tautan lövvimmö~ (ukonvaajan)
~lövvät, ole vaikkaine, hävität, ole vaikkaine~ (vaikkaine eli vaiti)
~löydi neron~ (keksi keinon)
~neron lövvin, toittsi ruan~ (löysin toisen tavan tehdä jotain, vrt. neron leimaus)
~löytt on oma, kadonuh vieraz~ (vieraat tavat unohtuvat, oma kantaa)
~hävitin veitsen da löydy~
~kirvez löydyi metsäz, oli puolen vuottu kavoksiz~
~händ ei lövvy ni kuz~ (mistään)
~heinaiga kun tuloo siidä ne vihmat löydyy~ (vihmakuu)
~löydäjällä pidäis hoti tsuajuo andua~ (kuumaa juomaa karhunpesän löytäjälle)
~se oli löytöni~ (hyvä löytö)
~lövvyndäks ollou, ga löydyy~ (löytyy jos on löytyäkseen, pakolla tekemisen vieraudesta)
~lövvändähine kirvez om minul, ni ken ei mene izändäkse~ (löytökirves, kukaan ei kutsu omakseen)
~ei magieda mahua täyttä~
~notkie maha kui vezi~
~maha on kova kui pakkuli~
~neidizel maha palau~ (on rakastunut)
~mahan ker on~ (raskaana)
~Teroin akka mahoa sai kaksin lapsin~ (kaksoset)
~Mikin akku Oudotti sai kolmeh mahah yheksä lastu, eletty vai ei~
~mahankeraine akku~
~mahanpohjoa kivistäy, viluo vetty join~
~mahalaukku hoikkeni, syömäh lähemmö~
~mahanuud oli jogahizez, vatsad notkai~ (vatsatauti)
~mahapaita~ (sikiökalvo)
~maha on kui tiinehel hiirel~ (eläimiin vertaaminen)
~mahapuusta mänöy vuotturaippa rintavittsah~ (porojen valjaissa vatsapuolella oleva kaareva puu johon kiinnitetään vetohihna)
~akku mahavui~ (tuli raskaaksi)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
