~meän hirret nyt mahiu kun sadelou~ (lahoavat, vrt. maatua)
~mahilane~ (pieni kangaspussi jossa pidetään ompelutarvikkeita)
~pitkäh kun on, mahistuu, lahuo tulou~
~puum puhkat, muam mahkat~ (loitsu ajokseen)
~kun ov vähempi syömistä, niim mahkurat lähetäh~ (vatsa suoristuu mahkuroista, vrt. keinotekoiset "dieetit", "suolihuuhtelut")
~lämpimällä aikoa tuohi, mahlan aikana nin se kyllä lähtöy kohtu kisonnalla~
~mahala mehuu koivusta~ (omat ja vieraat mehut)
~silloij jo koivusta mahla juoksi ni silloin oli koivu nilallah~
~mäne tuo koivusta mahlua~
~magie om mahla syyvä~
~koivum mahala~
~koivusta laskietah keviällä mahlua~
~mahloa juuvah~
~koivu mahlua valuttau~
~koivuz mahlu valuu keväjel~ (mahlan aika)
~koivun mahlaa voibi duvva~
~koivus mahlad valutah keviäl~
~pedäjäm mahla~ (pihka)
~mahalakas koivu~
~nuorennu kolotitah, ga vanhate ned mahlot kuuluu, pätsim peräz niidy paineled~ (nuorena saadut vaivat pahenevat iän myötä)
~tiettoizeh päi silmäl mahnin~ (vilkaisin mielitiettyä, tietää=taikoa, rakastua=joutua taian valtaan)
~nenäh hyväl mahnie~ (tuoksuu)
~ennehän Ouluh tuotih lintukuormie sieltä Karjalasta moam mahotoin~ (syy miksei Pohjois-Karjalassa ole vieläkään metsälintuja, rikas länsi elää köyhän idän luonnonvaroista, etelä pohjoisen)
~mistä sie olet tämäm mahin ottanut~ (tavan)
~se om mahti tiällä moine~ (tapa)
~mejjäm mahtih ruadau~ (oma tapa tehdä työtä)
~täh mahtih pidäv ommella~
~lohem mahtih on a eu lohi~ (nieriä lohen kaltainen)
~ei pietä mitänä mahtie kivikalasta~ (ei pidetä arvossa)
~se Tsollin akka oli paras itkijä ta se i mahto~ (osasi)
~se mahto itse loatie kaikki~ (suomalaisuus=moniosaamista, vrt. ahneuden maksimointiin tähtäävä "yhteen asiaan kouluttaminen")
~hiäm mahtau suappaid ommella~
~mie maham paissa karjalazeksi~ (osaan puhua karjalan kieltä)
~sie miula ni mid et maha~
~maigoau kargiella~ (maistuu karvaalle)
~maiguau muigiella~ (happamelle)
~nännid maijokkahad olloh ga terväh kazvau~ (lapsi kasvaa nopeasti)
~nännilöil pidäy lapsen lihavannu~
~hyö sigatsut maidokkahat ollah~ (mustarouskut)
~suurem maijokkahan hauvin sain~
~sil on ristikanzal hibjaine valgei ku majjonruahto~ (lännestä tulleet ristinuskoon kääntyneet valkolaiset ja oman uskon säilyttäneet tummaihoiset kantasuomalaiset, esim. Jari Litmanen)
~puhtahad puuhuod, mailozad moahuod, vesseläd vezirandaized~ (sanotaan kotoa lähdettäessä)
~maimoa soahah hienuo kaloa~ (pieniä kaloja)
~maimad eletäh tyynes kohas~ (kalanpoikaset)
~tyynes lahes kala kudoo, madalas maima elää~
~maimoa saimmo nuottah, ei suuremboa kaloa tulluh~
~maimat kuivatah pätsiz, talvel keitetäh~ (pienet kalat kuivataan talviruuaksi)
~kezät maimua kuivaimmo~ (kesä=talveen varustautumista)
~silitteli siimoansa, makusteli maimoansa~ (maimo=syötti)
~miun on siimani silie, miun on maimani magie~ (kalastajan lukuja)
~maimah pidäy lähtie~ (laittamaan koukkuihin syöttejä)
~kun poronhakuh lähettih, niin se piti ottoa maima matkah~ (kellokas poro houkuttelemaan muita poroja)
~ta vielä käytih sielä kur reimie pijettih järvellä, nim maimaista kysyttih nuottimiehiltä~ (syöttejä pitkään siimaan, reimie-nimi kuulostaa vieraalta)
~matikkoa maimaizel erähäd ongitetah talvel~
~toin ijäz et sua maimampoigoa, a toizel ugodih puuttumah~ (maimampoigo=monni, säkiä)
~maimampojjiz on puuduluvud~
~maimunuottaine, veitäh sygyzyl rannal kävelten veiz~ (kevyt käsinuotta)
~mujehilla maimotettih onket~
~ota sie ta maimota reimi nin lasemma illalla järveh~ (pitkäsiima)
~maininka vieröö vielä, vaikka ei tuule~ (mainingit)
~maininko käypi~
~suuressa pyhässä kontieta ei mainittu~ (pääsiäinen=kesävuoden eli karhun vuoden alku)
~ylen kruatskahuttau, kem maininnou~ (aivastuttaa, joku mainitsee nimeltä)
~nikoittoa, koiz mainitah~
~pidäu mainita, sto ei unahtais~
~ah unahin, pidi mainita~ (palauttaa mieleen)
~rozii hiilutteloo, kuz mainitanneh~ (poskia lämmittää, puhutaan)
~hyväl händy mainitah~
~ei soa mainita muuta kum mörykäkse~ (karhun kiertonimiä)
~tässä meän kohalla on kaitani aho, ta siinä on suo, mainitah Välisuoksi~ (paikannimien luonteesta, kuvailevia)
~miksebo nämie selgie mainitah - Paivikkoselgy tämä on~
~Anniks händy mainitah, g en tie, ollougo se hänel tottu nimi~ (lempinimet=omat nimet)
~mainitsuznimi~ (liikanimi)
~Miina ta Huovatta, molommat mainittavat~ (mainittavia eli kuuluisia)
~mainittavu itkii~ (kuuluisa itkijä)
~ei ole heil ni kedä teä mainittsijoa~ (mainitsijaa eli omaista, vieraita mainitsijoita ei lasketa, vrt. keinotekoiset "julkkikset")
~sil neidizel ei ole ylen hyväd mainivot~ (maine)
~se taloi om mainivoz~ (hyvässä maineessa)
~mainivuo jogohine mainittsou~ (mainio ja maine-sanojen alkuperästä, vrt. kotoperäinen maanittaa)
~mainivon hyvä~ (erittäin)
~mainivomiehed ollah, nerokkahad~
~nouse moalla mairehella~ (sanotaan lapselle)
~mairihin~ (rakas lapsi, vrt. mairitella, Maire)
~lehmäseni, mairikkini~
~hyväl tämä rokka maizai, tuo vie~ (maistuu eli tuoksuu, vrt. Maisa)
~kukkani hyväl maizoau~
~täs kukaz on hyvä maizavo~ (tuoksu)
~näitä maiselmoita myöten en ole astun ni konsa~ (tienoita, vrt. maisema)
~maiselma~ (vaikeakulkuinen maasto)
~maisema~ (tunturikko, jänkä)
~anna miula sitä, himottau maissella~
~maistele, miituz om magu~ (rokan maistaminen)
~elä ni konza poigam maissa viinua~ (viinanjuonnin vieraasta alkuperästä, syynä lukemattomiin yhteiskunnallisiin ongelmiin)
~milbä maistoa - hyväl maistoa~
~maiderone~ (haaparousku)
~kasi tuli kartanosta, viirusilmä Viipurista~ (kissojen vieraasta alkuperästä)
~kun tuota lienöy äijän antal lehmä maituo, nin peitettih jottei kajehtis, ei näytetty sitä maituo~ (elon varjeleminen taikauksilta)
~pättsimaido~ (rahkamaito)
~itsem maido~ (äidinmaito, oma maito=ilmaista, vieras maito=maksaa)
~maidoheinä kazvau peldorannois, maido katkattuo putskahtoateh~
~kudoas sienez maiduo putskahtah nouzou katkattui, se on itsensyödäy, ei ole koiransieni~ (syötävät maitosienet)
~matikam majjot~ (maidit)
~izäkalaz om maiduo, a emäkalaz om mähändy~ (mähnää eli mätiä)
~maitaitassa pijettih maijot, semmoset rahkamaijot vejen alla~
~maitaitta oli pimie, sitä mussakse aitakse sanottih~
~maitohammas kul läksi, se luotih kiukoam perih~
~Annil oliz vie maidohambahad, a yölöiz ei voi muata~ (hampaat valvottavat)
~maidohambahad lapsel lähtöy~ (alkuperäinen nimi joku muu, rautahammas=koivuhammas)
~mähnähauki kesellä, maitohauvet kahta puolta~
~maidoheinä~ (maitikka / voikukka / keltano / keltto / piisku / kelta-apila / niittyleinikki)
~maidohini syömini vatsan vezisteä~ (maitotuotteiden vaikutuksesta)
~älä pane maidohizii astieloi kaloin rinnal~ (ruokien sekoittaminen kiellettyä, vrt. "gourmee-keittiöt")
~maidone (siankärsämö)
~maidoleiby roih ku rugehistu jauhuo rieskahmaidos sevoitetah, vähäl mujjottuu, pastetah~ (mujjottuu=happanee, maitoleivän ohje)
~maidolämmitys~ (keitettyyn maitoon sekoitettu rahka)
~maidopada kaadui~ (ruukku, omat padat=savisia)
~kolmeh kertah kierti palon maitopatasen keralla~
~paltsalla pietäh maidopadazie da orrella tooze~ (jokaisella esineellä paikkansa)
~ota maidopadaine pätsis~
~maidopuzu on umbinaizez levytuohez, syväintsura maidoh päi~ (tuohinen maitoastia, vrt. pusata, sukunimi Pusa)
~maidopudro pannas sultsinan sydämekse~
~maidopudro on haudunnuh pätsiz~ (uunipuuro)
~kadaiveil pestih maidorajendoloi~ (maitoastioita)
~maidorobehez roih ylen hyveä kannatestu~ (tuokkosessa syntyy hyvää piimää)
~maidosieni~ (haaparousku)
~tänäpäi oli maidosyömine, vattsu vai kurizou~ ("laktoosi-intoleranssi"=koko kansa, "keliakia"=koko kansa)
~tulitko venehellä vaim maittsi~ (maittsi)
~hyö maittsi matattih, moada myö~
~maittse menem, em mene järvitsi~ (maa-ihmiset ja vesi-ihmiset)
~toizeh kyläh majam muutti~
~luajimma majazet~
~majakkoa poltetah~ (kokkoa)
~morsienta kul lähetäh sulhasen kotih viemäh nin siitä majakkoa poltetah~
~nälgä syömizem maendoa~ (tekee maukkaaksi, vrt. maailman eri kolkista varastetut "mausteet")
~nälläs syömini magenoo~
~buolad majetah hallam pandui~ (puolukat makenevat)
~hallu gu buolam panou, ga sid magenou muarju~
~majoa~ (majoava, majavan nimiä)
~majoalehtie~ (nahkajäkälä, käytetään ajoksien hoitoon)
~om magahune rokka~ (maukas)
~miula tän yön ei magahuttan~ (söitkö maitotuotteita)
~morzeim magaistilalda nossatettih~
~ildazen syöttäv i yön magaittav~ (iltapala nukuttaa)
~minuu magaituttau~ (väsyttää)
~ussoin hänem makarruksie~ (mielistelyjä, valehteluun perustuva "pieni puhe")
~magavosta tullah~ (nukkumasta)
~magavolleh on, ga en tiijä, magoaago, vai jallaz on~
~magavaig oliz, moate pidäis panna~
~magavaigu on, pangoa lapsed muate~
~näin jäniksen magavosijua~ (ohoh)
~magavuid nygöi ku kaks yödy magait, ga lähti endized uned~ (sait nukkua tarpeeksi, vrt. keinotekoinen "univelka")
~magavuskoda~
~pandih sinuudaz niil magavussijaizil pitkiem matkaiziem mendyy huogavumah~ (kuolinitkuja)
~magerikko~ (ruskeaa sammalta kasvava suo / liejuinen järvenpohja)
~magero~ (jäkälä jota käytetään värjäämiseen)
~magiel ei pie vatsoa täytteä~
~magied on sanat suus hänelleh, vattsa va ei ole magie~ (ei tarkoita mitä sanoo, mielistelyn vieraudesta)
~magijain om piiraihud~ (liian makeaa)
~ei syönnyh nizuizie piirajie~ (makeiden ruokien vieraudesta, "jälkkärit")
~mageisuu on se lapsi, ämmätetty da magiel syötetty~ (ämmätetty=hemmoteltu, ämmä=isoäiti)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
