~syömizie sormel maglioo opitteloo~ (lapsi maistelee sormilla)
~luzikkoa nuolou ku laps~
~maguajua ei pie syömäh nostattua, pidää vain pielusta korjata~ (unen pyhyydestä)
~magoaldi lebävyksen~ (lepäys, päiväunet)
~siid lapsez on nygöi meile magoamatuz, itkutts on~ (itkee yöt)
~Siämärvem majeh om magozu, Vahadjärven ei ole moine~
~hauvim maksasta katsottih vanhat ukot sitä~ (ennustivat ilmoja)
~pyy pyrähti, moa tärähti, Jumalav veret värähti~ (luomiseen osallistuneita lintuja)
~pedran maksasta verekselläh hyvän keiton soap~
~muga suutuin, kai maksa lekahtih~ (tunteiden ja maksan yhteydestä)
~maksu lekahtih, muga pöllästyin~
~magoa, magoa maksaizeni, uinuo, uinuo udraizeni~ (unilaulua)
~tämä pappi suured maksod ottoa~ (rakkauden uskonto=rahan kerääjien uskonto)
~ken ei työnä lastu skolah, sil makso pannah~ (kouluun pakottaminen)
~sem pitäy morsiamem puolesta maksoa tahi jos sulhani jättäy siitä ni sen tulou maksoa~ (sakko kihlauksen purkautuessa, naimisiin pakottaminen)
~ei voi ni rahalla maksua~ (ei kelpuuta rahaa maksuksi, oikeat ihmiset ja maksulliset)
~kadai maksau luadanan~ (kataja suitsukkeen veroinen)
~suu mavun tundoo~
~häi tundi maguo myö, mi syömini tämä on~
~eo maguo ni midä rokassa~ (mausta rokka tunnetaan)
~sinä et tunne maguu~ (makujen tuntijat)
~ei mäne kogo sih maguh, häzleää~ (ei mene sinne päinkään, häslää)
~kuin luukkuo sai vain uuhhah, niin se oli jo toizem maguni~ (laukkaa kalakeittoon, ruohosipulia)
~maguza syömini~
~mandzoimarja maguza on~ (metsämansikka)
~tämä liem om maguzu~
~maliheinä~ (maruna / koiranputki)
~malinovoidu tsuajuu juodih ylen äijäl~ (vatunlehdistä keitettyä teetä, malittu=rukouksen lainanimiä)
~ammulti mallalla vettä korvoh~ (ammensi maljalla sankoon)
~asteina oli semmoisie malloja, ne oli koivum pahkasta loajittu~ (pahkaiset maljat)
~pahkasta kaverretah kauhoa, malloa da äijä muuda~
~pane mallah maiduo, syötä laps~
~malla maiduo panna, a rokkoa panna purdilo~
~puuhizista malloista joimma suluo~ (sulu?)
~meile mallah pani rokkoa~
~mallallizen vettä join~
~mallottau kum puusta puonnud~ (töllöttää)
~mallusku pietäh kylykattilaz, sil ammuldetah pienembäh~ (pieni kauha tai kuppi)
~malop peällä, semmosep pyöriep puut~ (tuohi eli malkakatossa)
~malkukas kala~ (mätikala)
~malgivo~ (morsiamen nimiä)
~malli mäni peästä, kylmöä vettä pitäy peähäh koatoa~ (tajun mennessä)
~midäbö varuat ku mallisteled~ (möllistelyn eli tuijottamisen vieraudesta)
~seäm mallondi, lähemmö verkod lassemmo~ (sää tyyntyi)
~mallostuz on nygöi, lähtemmö verkoloil~
~tuulem mallondi~
~oli vähäzem mallostunnuh ga hyögy kävyi~ (hyökyaallot?)
~malompana ollah kalaset päiväpaissossa~ (rannempana)
~vejän apajam malona~ (vedän nuotan puolikkaana, rantavedessä)
~myössy malossu, matkamiehen yösijaksi, vaipunehev varapuuksi~
~venehed ajammo maldikkoh~ (tyyneen paikkaan)
~malto vesi~ (suvanto)
~lähen mujehelle mallolla vejellä~ (muikunpyyntiin kirkasvetiseen paikkaan)
~se kohtu on dovez maldo~ (tyyni, kosketon)
~maldo randu, kuz ei kävy kare~
~mallol ei ole karipaikkoi~
~maldo, kuz ei virdu pagene äjjäl~
~maldo siä~ (tyyni)
~mallosti tuuloo~
~mallosti pagizoo~ (säyseästi, maltillisesti)
~ruskitts om mallombi, ei ole ruvem pahutteh~ (tulirokko yhtä paha kuin isorokko)
~lähemmö sih nuotal maldorannal~
~ildupuolel maldovui siä, piäzimmö randah, suarez istuimmo~ (sään mukaan eläminen)
~kuin lapsi tulou malttajaksi, pannah kukaista hiihnoihi kiini~ (leluja kun alkaa ymmärtää ympäristöään)
~tämä j om malttaja lapsi~
~kui lapsed oli malttajie, ni hyö rubettih itkemäh~ (ymmärrys lisää tuskaa)
~ylem malttaja kengänombelija~ (taitava, malttaa=osata)
~maltaj on ombelii~ (hyvä)
~ni min malttamatoi~ (malttamaton eli taitamaton)
~mielem malttamatoi lapsi~ (alle vuoden vanha)
~maltamatoi on, ei malta ni lapsil sobie ommella~ (toisten töissä käyvät eivät osaa omia töitä, tietäjä Joutavainen kutsuu näitä "orjien sukupolviksi" ja aikaa "orjuuden ajaksi")
~malttamuz loppih, haivut hudrettih~ (taidot katosivat muistin mukana)
~vanha da maltill on vielä~ (tolkuissaan)
~on täyvessä maltissa~
~ijämpeä ku tuloo sid maltot segoo~ (iänpää, vanhuus)
~tietohuisillah oli hasittu jotta mie maltan ta mie tiijän~ (tietohuisillah, halteissaan)
~mie em malta lugie~ (koulujen todellinen tarkoitus luoda kysyntää weilin-göösin tuottamille koulukirjoille, penaaleille ym. ilmakehää tuhoavalle krääsälle, vrt. oma (päästötön) suullinen perinne)
~äijän tiijät, vähän maltat~ (sanonta)
~maltoitto kazvattoa da i maltatto i miehel andoa~
~maltoit suaha, ga maltad i pidiä~
~bunukkaa on äjjy~ (keinotekoista lapsenlasta edeltänyt lainasana, vrt. nai-nen, naisen lapsi)
~häi mielem maltau, ei pie nevvuo~
~mie em malta venähläzeks, mie maltan karjalaksi~ (lopettakaa keinotekoisten arjalaiskielten pakkoluettaminen, eikö maailmassa ole jo tarpeeksi epäaitoja ihmisiä)
~malttsakivi~ (liuskekivi, rapakivi)
~laps lattiel mammerehtoa~ (konttaa, kuin karhu)
~bobaizil vai elostau da mammerehtau~ (leikkii leluilla, konttaa)
~mim piduhus, sen sangevus~ (leveys)
~kiiskoid mammerozet~ (pienet kalat)
~nämä on katso mammerozed ruohkat~ (pienet raa´at marjat)
~laps jalloiz mammeroittoa~
~itse vanha Väinämöine läksi tuonelda sanoja, manalalda laululoja~ (kysymään jotain alisesta, tai tuonilmaisesta)
~laps manoau, ei pie iändeä~ (nukkuu hiljaa, vrt. manata, maanittaa)
~manoa lapsud, manoa, manoa~
~ei ole meilä semmoini maniera ollut, jotta ovija lukussa pitäsimmä~ (lukkojen vieraudesta, vrt. omituiset "rikokset")
~se katso hänen sanonda oli manietta~ (pilaa)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
