~nygöi om pökkine täyzi~ (vatsa)
~manguu kun tsigana~ (kerjäämisen vieraudesta)
~tähä tulkah kivini silta, soaresta mantereh~ (loitsusta)
~niil on Kalmasoari mih hauvatah, nin se on soari, ei ole manteressa~ (eri suvuilla eri perinteet)
~souvamma soaresta mandereh~
~manderez olimmo syömäs~
~manderez i on äijiä paremb eliä ku suarez~ (manterelaiset)
~manderez olin käymäs~ (saarelaiset)
~terveh moalla manterella~
~mannerrandoa myö pideä männä~ (mantereen puoleista rantaa)
~se on juuri vanha, mannumpolvenaiguni~
~sie oli ilmanigäzii, mannumpolvenaiguhizii~ (yhtä vanhoja kuin ilma ja maa)
~manoil on lapsi, ei ole jallaz~ (nukkuu)
~mandilasnäre~ (mandilonäre, vetisessä paikassa kasvava hoikka ja suora kuusi)
~mandzeikk on se rinne~
~tänäpäi mandzeikon lövvin~ (metsän ihmeitä)
~vieraz moa mussikkane a oma mantzikka~ (mansikkainen eli kuiva maa)
~mantsikka kazvaa kuivalla mualla~
~mantsikka on syödäväh~ (syötävät marjat)
~mie lähem mandzikkahah~
~ned om mandzikoid muad, niil mualoil mandzoi kazvau~
~mandzoit poimietah lapset~
~mandzoit om päivyrindiel magied, hod i ole suuret~ (vrt. vieraat etelän maista varastetut "suuret mansikat")
~mandzoi on halvalleh~ (kukassa)
~mandzoih mäni~ (mansikkaan)
~läkkeä mandzoih~
~mandzoihine varennu~ (mansikkahillo)
~moin on tsoma kui mandzoihut~ (mansikkaan vertaaminen)
~mandzoihuizie kypsendetäh marjukattized~ (heinäsirkat)
~verev on ku mandzoihud~ (verevä, tuore, terve)
~sid on do kypsi mandzoihut~ (ei kerätä raakoina)
~nämä särkät on ylem mandzoikkahat~
~mandzoikas kohtu~
~mandzoimarjam magevuttu, kangazmarjan kaunehuttu~
~otandaigah oled mandzoimarjaizem magevuz, k ed eländaigah rodizih pihlammarjan kargevutteh~ (morsianta verrataan marjoihin)
~kezäaigazin mäned mandzoimoahuzil, siid minun valgied valdazed avaele~ (itkuvirren kieltä)
~myö lövvimmö mandzoizikon, oli äjjy mandzoidu~ (ohoh)
~mandzumarda aivoin kukkiu, mustoimarda ni duumaitse ei~ (mustikka ei kuki)
~muad i mannud, koid i konnud~
~ahmo se on lyhytjalkani, mara moata viilti~ (mara eli maha)
~sillä se ei sitä ottan sitä lasta sieltä marasta kun oli tyttölapsi~ (karhu ei hyökännyt tyttölasta kantavan kimppuun)
~mareikko, hienosie pyöriöitä kivie täynnä~ (kivinen meren tai järven ranta)
~mareikkoh pitäy verkot laskie~
~lapset marikivillä kivyzih kisatah~ (kisata kivysillä, omat leikit)
~kolmi sisaresta on sielä marjan poimennnassa~
~hyvä on suuressa pälvessä marjua poimie~ (pälvi-sanan alkuperästä)
~nyt on vasta kukkazet, marjat ollah ielpäi~ (kukan aika, marjan aika)
~marjua talveks voibi kerätä~
~marju halvastau~ (kukkii)
~nygöi mardu on vie ruohku, ei saa syvvä~ (raaka)
~marjah lähemmö~
~marjas tuldih~
~hyö ollah marjassa~
~marjahuttuo syyväh~ (marjapuuroa)
~marjani mäjeltä huuti, puolukaini kankahalta~ (eläviä olentoja)
~lapsuol on rozat ku marjaized~ (posket)
~marjakaz rajakko~ (aho)
~marjakatti tsirtsettäy~
~marjakatti laulaa kum marjat kypsyy~ (heinäsirkka)
~marjakatti buoloa kypsendeä~ (puolukoita)
~marjukatit tsitsettäy, ned om marjankypsendäjäd, ei pie tsakata~ (tsakata eli torua)
~mandzoihuizie kypsendetäh marjukattized~
~marjat keittäh, siitaz läbi valutetah, kartohkujauhuo pannah, keittäh sagiekse, majjon kel syvväh~ (marjakiisselin ohje)
~marjakuassa~ (puuro)
~marjakukko~ (piirakka)
~marjamestu~ (survotuista marjoista ja ruisjauhoista sekoitettu pöperö)
~mehem pani marjanhalvoile, nygöi avavutah~
~nyd on vasta marjanhalvazet, vuota marjat kypsetäh~
~sit panen vettä marjanherah, muit on vägevy~ (laimennan marjamehua vedellä)
~marjanheroa juvvah tsahottah~ (juodaan keuhkotautiin)
~muut sanotah kuda midä, minul ku marjanheraine~ (oma kulta)
~marjankandu, kuz marju kiini~
~muarjumehi~ (mehu eli mesi)
~marjapiiruan jälgeh suu kui reppänä musta~ (syötyään mustikkapiirasta)
~marjupiirai on listan suuruz, om mustoidu sydämenny libo piäl~ (listan eli pellin)
~ylen on suured marjarybähät~
~marjatoi on halluvuozi~ (halla)
~vai kun marjatuhjoh puutuin, ga terväh robehut täydyi~
~talma kun tuli suuh nin sitä parannettih marjaveillä~
~sanottih kun oli tähtie äijä taivahalla, jotta siitä tulou hyvä marjavuosi~
~muarjikko oli suuri~
~Suomem markinoil pidäy lähtie~ ("markkinatalous", rahan huijaaminen hölmöiltä)
~kehtoaa marmattoa~ (valittamisen vieraudesta)
~kaikkii marmatuksii vai kuundele~
~om marras muam piällä~ (routa)
~elävälihalla on kun om marrasnahka lähten~ (marraskesi)
~sorsat oltih martoja~ (sulkasato)
~siijam mardoni~ (pieni siika)
~veri lähti mazlalleh jälgimäi~ (hyytyi)
~maslakku, valgei griba~ (voitatti)
~mazlavui veri leikkavuksez~ (hyytyi haavassa)
~madalembi pertti lämmä on~ (suurten pirttien vieraudesta)
~muas on madalan ruaje, ei taivasta ni tabuale~ (vrt. järkensä menettäneet taivaskansat)
~piätsköihyöd madalal lennetäh, emämpäivy lähenöy, iär ruvetah lähtemään~ (linnut lähtevät ääreen)
~Suuripeänottsa oli matala apaja~ (suuri-pään-otsa, alkuperäisiä paikannimiä)
~säynyä kutou niim matalalla jotta eväd näkyy~
~vez om madalal~
~sorsat lennettih matalakkali~
~madalkorvu koiru~ (matalakorvat ja pystykorvat)
~päivy talvel madalatsi kävelöö~ (elävä_päivä)
~ei veneh tartunuh madalikkoh, tajembatsi souvimmo~
~madaloitti järven, vihmunuh ei~
~vezi kuivau, jogi i madaloiduu~
~madarikon löyvin~ (mataraa kasvavan paikan)
~madaro loadie langan keldazeks~ (kasvivärejä)
~madarol on valgei kukku peäz, heinänkarvastu soarastu, saran loadustu~ (mataran ulkonäöstä)
~mataro~ (hanhikki)
~madaroh painettih~ (värjättiin keltaista karvejäkälillä)
~madaro om madal heiny muadu myö, ylem piened lehtyöd~ (keltalieko)
~madaron juuri kaivetah, kuivatah, veis keitetäh, sit suutkat toizet pietäh langad viez~ (mataralla värjättäessä, suutka=vuorokausi)
~matehenheinä~ (lahnaruoho)
~madehenkudu on kevättalvel~
~madehenongi, jouhine 7-sylehine siimu~
~kohtuizenn ollez ku madehempiäd imetteled, sid leveisuud lapsed roih~ (tiettyjen ruokien vältteleminen)
~madehenongez on elävy jorssi~ (syöttinä kiiski)
~matikanheinäl on suured lehed da pienet kirjavat kukkazet~ (ratamosarpio)
~matikanliemi om magie talvel~
~matikanrokk on veres hyvä~
~tuuloahalla soatih lohta, harrie, haukie, matikkoa, vain harvah siikoa~ (tuulastamalla)
~talvella myö matikkoa rysällä pyytimä~ (pyytää=pyytää haltijoilta)
~matikka kiven ialla eläu~
~matikk eläy järvess i joguziissa~
~vilumbil keväzil puuttuu enembi matikkua~
~matikk on magei kala~
~matikku verez om magei kala syvvä~ (tuoreeltaan)
~tästä tulkah moalla matikkaisie, ilmoilla itikkäisie~
~matikkaini muakalani, otaz ongi nielaz niegla, mium om maimani makie, miun on siimani silie~
~matikkaini moakalani, ota ongi koveraini, koppoa kovera rauda~ (kalastajien loitsuja)
~matikkuseä on, matikkoa menöö merezilöih~ (pyryllä)
~yhtä matkoa lähetäh~
~mie lähen pitkäh matkah~
~on mutkua matkal~ (mutkia matkassa)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
